perjantai 30. maaliskuuta 2018

Pääsiäisiloa!

Talven selkä on notkahtanut ja vietämme pääsiäistä. Eiköhän kevät ryhdy tästä etenemään reippain askelin kohti kesää. Vietämme pyhät pääosin kotosalla muutamaa kyläreissua lukuun ottamatta. Käymme mm. hyvästelemässä Haagan, sillä isännän vanhemmat ovat muuttopuuhissa kohti uusia seutuja.

Pieni Suuri Beagle vaikenee pääsiäispyhien ajaksi. Kuulumisiin taas ensi viikolla! Toivotamme Typyn, Hipun ja isännän kanssa Teille kaikille


Hauskaa pääsiäistä!

maanantai 26. maaliskuuta 2018

Hitaasti etenee

Menemme kohti pääsiäistä. Kevät näyttää etenevän kovin hitaasti. Yöpakkaset eivät lupaa hyvää Puulan sulamisen kannalta. Taas siis jännitämme jokakeväiseen tapaan, pääsemmekö avaamaan mökkikauden vappuna vai venyykö aloitus pidemmälle toukokuuta.


Koirapuistossa on koppuraista lunta mutta eipä se näytä meidän likkoja haittaavan. Aurinko sulattelee pinnan pehmeäksi ja painileikit pistetään pystyyn. Hippu rakastaa kisailla Typyn kanssa. Toki muutkin kaverit kelpaavat mutta Typsykkä on se mieluisista mieluisin riekkumiskaveri.


Pahoittelen näiden ulkokuvien laatua. Näitä ei kehtaisi kehyksiin laittaa. Saamme kuitenkin paljon parempia otoksia katseltaviksi huomenna. Muutama viikko sitten ystävämme, taidokas valokuvaaja, kävi ottamassa Typystä ja Hipusta kuvia. Kaksikkoa kuvattiin sisällä ja ulkona. Otettiin myös perhepotretteja, joissa ollaan me kaksijalkaisetkin. Ehkä nyt vaihdan olohuoneeseen esille tuoreen kuvaversion meidän perheestä. Kehyksissä kun on tällä hetkellä kuvia, joissa Hipun tilalla on Pimu. Toki Pimusta tulee olemaan aina kuvia esillä mutta kuten jo aiemmin kirjoittelin, on reilua, että Hippu pääsee jo esiin. 

Paras paikka: isännän syli.

Käymme tällä viikolla lukukoirailemassa Typyn kanssa kotikirjastossamme. Töissäkin kuljetaan. Arki rullaa kohti pyhiä ja pientä huilaushetkeä. Sitä odotellessa toivotan koko meidän jengin puolesta aurinkoista pääsiäisenalusaikaa!

keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Kemut ja kirjastoreissu

Pidin alkuviikon lomaa, jotta sain rauhassa raivata lauantaina pidettyjen synttärikekkereiden jälkiä. Ja levätä, käydä Typsyn kanssa lukukoirailemassa, pestä pyykkiä ja tuijottaa rikossarjoja telkkarista. Tietokonetta en vilkaissutkaan, joten sen vuoksi raportoin Hipun juhlista vasta nyt.

Hipun syntymäpäiväjuhlat onnistuivat mainiosti. Vieraat tuntuivat ja näkyivät viihtyvän hienosti. Hilpu sai runsaasti lahjoja eikä Typyäkään unohdettu. Herkkuja ja leluja on nyt niin runsaasti, että osa pitää laittaa jemmaan myöhempiä aikoja varten. Lämpimät kiitokset vielä kerran vierasjoukollemme!

Päivänsankaritar nautiskelee. 

Pienellä porukalla vietimme juhlavan illan syöden hyvin. Maljojakin nostettiin. Synttärikakku oli koristeltu kynttilöin. Isäntä jeesasi Hippua niiden puhaltamisessa. Koska kahvitteluun mennessä isokorvat olivat saaneet jo mahan täydeltä makupaloja, en antanut varsinaiseksi imeläpommiksi osoittautunutta kakkua tytöille. Ehkä ne eivät loukkaantuneet...


Sunnuntaina Typsykkää ja Hilpuria väsytti. Olihan iltamat venyneet pikkutunneille asti. Yksi lahjapaketti avattiin vielä pyhänä, sillä niiden osalta meinasi tulla pientä valtataistelua Typyn toimesta. Sama juttu joka jouluaatto; Typsyn mielestä kaikki lahjapaketit kuuluvat sille. 


Eilen matkasimme Typyn kanssa lukukoirailemaan naapurilähiöön. Lukijoita oli tällä reissulla vähän mutta rapsuttelijoita sitäkin enemmän. Kevään lukukoirailut alkavat olla puolivälissä. Syksyn vuorot on jo alustavasti lyöty naapurikirjaston osalta lukkoon. Kotikirjastomme vuorot sovitaan myöhemmin keväällä. 

Päivän työ tehty. Nyt kohti kotia ja iltaruokaa!

Kesä pyhitetään täysin lomalle lukukoiratöiden osalta. Muuntamoa ei tulevana kesänä toteuteta ja en ole varma, olisimmeko sinne tällä erää mukaan lähteneetkään. Lukukoirankin pitää saada huilata. Kesälomasuunnitelmia ei ole sen kummemmin vielä tehty. Yksi kotimaan matka meillä on tiedossa ja toki loma-aikaa vietetään myös Puulan rannalla. Kunhan se kesä nyt alkaisi tulemaan...

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Vauhdikkaat onnittelut meidän groovaavalle tytölle!

Tänään on aika juhlia, sillä ihana Hippumme 
täyttää täydet kolme vuotta. 

Isot onnentoivotukset Hipulle!


Juhlistamme Hilpun merkkipäivää kotona. Mukaan on kutsuttu 
pieni sukulaisten ja ystävien joukko. Luvassa on runsain mitoin 
herkkuja ja makupaloja. Lahjojakin synttärisankaritar tulee saamaan. 
Juhlahumussa on mukana täysin palkein 
myös Hipsun rakas isosisko Typy. Tiedossa on varmasti
hilpeän hauskat kekkerit!

perjantai 16. maaliskuuta 2018

Matkaterveiset

Lomailin pari päivää, joista toisen vietin lahden toisella puolella. Napakka tuuli kylmensi ilmaa. Laiva kuitenkin seilasi vakaasti merellä mennen tullen. Sen erikoisempia ohjelmia matkaseurueemme ei ollut keksinyt. Kierreltiin kaupungilla, tehtiin ostoksia, piipahdettiin juomaan kuppi kahvia ja kuohuvaa. Paatilla ahdoimme itsemme ähkyyn buffetpöydän antimilla.



Toin tietysti tuliaisia kaikille kolmelle tasapuolisesti. Osa niistä päätyy Hipun lahjapakettiin. Herkkupussit jaetaan molempien isokorvien kesken, kuten asiaan kuuluu. Isäntä sai myös herkkuja ja vähän muutakin. Enkä unohtanut itseänikään vaan mukaan tarttui mm. puseroita ja hajuvettä. Meillä oli oikein kiva päivä Tallinnassa ja se toi mukavan katkon tähän arjen keskelle. 

Huomenna on aika juhlia meidän ihanaa Hilpuria. Kakku ja sen koira-aiheinen koriste on hankittu. Kuten myös ilmapallot ja juhla-ateria (maksalaatikkoa nakeilla koristeltuna). Jotta Typsy ei tuntisi oloaan hyljätyksi, se saa osansa synttäriruuasta. Ja varmasti vähintäänkin yhtä paljon tuliaisia meidän vierasväeltä kuin itse juhlakalu.

Aurinko paistaa upeasti ja pieni pakkanen pitää tiet kuivina. Olemme ryhtyneet taas Typyn kanssa harjoittelemaan toisten koirien ohitusta lenkkipoluilla. Typy kun on remmimäyhääjä ja pelkäämme, että kohta se opettaa Hipunkin moiseen tyhmyyteen. Niin kävi aikoinaan, kun Pimu neuvoi Typsyn räyhäämään kaikille vastaantulijoille. Kokeillaan nyt taas erilaisia konsteja, jos haukkuminen edes vähenisi. Se olisi hieno juttu. 



maanantai 12. maaliskuuta 2018

Luita ja lomaa

Viime viikolla isäntä ja isokorvat löysivät metsästä luita. Isäntä arveli, että lumessa makasi rusakon selkäranka pään kera ja reisi-sääriluu-yhdistelmä. Löytö oli kiinnostanut kovasti Typsyä ja Hipsua.


Luut olivat edelleen metsässä, kun teimme karvakaksikon kanssa tänään päivälenkin. Kovasti tytöt olivat yhä kiinnostuneita luista, eritoten Hippu. Se halusi maistaa kinttua mutta kielsin. En tiedä, olisiko siitä ollut mitään haittaa, jos se olisi järsinyt luuta. Mutta jos kuolleella elukalla oli vaikkapa jokin sairaus... jollain tapaa itseäni vaan tympi ajatus siitä, että Hippu kalvaisi rusakon ruhoa. En siis antanut lupaa Hipulle. 



Typy ei halunnut maistaa luita. Se kieri niiden vieressä ja haisteli innokkaasti. Mutta metsässä on paljon kivoja hajuja, joten melko pian Tyyperin nenä alkoi viedä taas kohti muita haisteltavia. Rusakon ranka sai jäädä.


Lupasin Hilpulle, että annan kotona molemmille isokorville koirille tarkoitetut luut. Jatkoimme lenkkiä ja jätimme rusakon rippeet taaksemme. Ovatkohan ne siellä edelleen, kun seuraavan kerran kuljemme kyseistä reittiä. Emme suinkaan ole metsän ainoat kulkijat. Ehkä luut päätyvät parempiin suihin. Mutta ei meidän biiglejen. 


Pidän sekä tällä alkaneella viikolla että myös ensi viikolla pari päivää lomaa. Piipahdan anoppini ja hänen siskonsa kera Tallinnassa. Ensi viikolla lukukoiraillaan Typyn kanssa naapurikirjastossa. Tulevana lauantaina meillä on aihetta suureen juhlaan. Ihastuttava pikkuneitimme Hippu viettää syntymäpäivää! Olen jo hankkinut Hipsukalle synttärilahjaksi pari pehmolelua, mm. uuden Chewbaccan risaiseksi kalutun tilalle. Lisäksi ostimme molemmille likoille uudet nahkataluttimet, joten toinen remmi olkoot myös osa Hipun lahjaa. Saapa nähdä, löydänkö Tallinnasta vielä jotakin lisäkivaa lahjapakettiin. Tuliaisia tietysti lupaan tuoda, myös isännälle.  

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Hauskoja reissuja ja talvisia iloja

Siitä on jo tovi aikaa, kun Hippuli edellisen kerran lirautti pissit sisälle. Mutta eilen, palattuani töistä kotiin, odotti eteisen matolla märkä yllätys. Hippu makasi sohvan nurkassa nolon näköisenä eikä tullut morjestamaan minua eteiseen. Typsykkä jolkotti minua reippaasti vastaan. En ryhtynyt torumaan Hippua, sillä tiedän, että se tajusi tehneensä väärin. Kyselin Typyltä, että mites tuo kaverisi taas tällä tavalla pöllöili. Typy oli lojaali pikkusiskolle eikä virkannut mitään. Jonkinlaisesta eroahdistuksesta tuo temppu taas kieli.  Hippu on vielä niin vauva.


Hoitoreissu isännän vanhempien luona oli sujunut mainiosti. Kiitos anopilleni yllä olevasta kuvasta. Siinä kaksikko esiintyy pitkän päivälenkin jäljiltä. Typy huilaa jo mutta Hippu haikailee vielä takaisin ulos. Minulla oli hauska ilta Keravalla. Söimme hyvin ja kävimme kuuntelemassa rokkia. Lauantaina sain tytöt takaisin kotiin. Ohjelma noudatteli perjantain kaavaa. Syötiin taas hyvin (pizzaa ja lampaankorvia) ja kuunneltiin musiikkia (euroviisuedustajaa telkkarista). Tietysti myös maata röhnötettiin sohvalla ja odoteltiin isäntää kotiin. Ja isäntähän palasi sunnuntaina onnistuneelta reissultaan. Hänelläkin oli ollut hilpeitä iltoja. 

Pakkaset ovat nyt inhimillisissä lukemissa ja nutut on toistaiseksi laitettu naulaan. Koirakavereita on tullut taas lenkeillä enemmän vastaan, kun voi tehdä pidempiä ulkoiluja. Kotipelloille on vedetty hiihtolatuja, joilla saa sivakoida koiran kera. Emme ole laduille menneet mutta Typy ja Hippu rakastavat kieriä latukoneen tasoittamilla väylillä, joita on tehty latujen viereen. Samalla voi popsia talvista lempiherkkua, rusakon papanoita. Erikoiset talvi-ilot noilla meidän likoilla!