lauantai 20. toukokuuta 2017

Uusien mökkimuistojen aika on alkanut

Liki tasan seitsemän kuukautta sitten laitoimme mökin oven säppiin ja toivotimme sille hyvää talvea. Vielä viimeinen vilkaisu Puulalle ja kaikki mukavat kesämuistot matkassamme lähdimme haikein mielin kohti etelää ja kotia. 

Ja nyt; sauna lämpenee par'aikaa. Typy ja Hippu nukkua rötköttävät väsyneinä päivän leikeistä. Pimun haudalla palaa kynttilä. Käki kukkuu ja koivut ovat hiirenkorvilla. Järvi on tyyni. Ollaan taas möksävanhuksen hyvässä huomassa. 

Mökki selvisi talven tuiskuista moitteettomasti. Pihahommia on vielä edessä mutta kaikki tavarat on talven jäljiltä järjestetty paikoillleen. Auto oli pakattu niin täyteen kasseja ja kapsäkkejä, että vuoronperään toinen biigleistä matkasi kanssani etupenkin jalkatilassa. 

Parasta on, että nyt kun vihdoinkin päästiin avaamaan tämän vuoden mökkikausi, ei Typpyrän ja Hilpun tarvitse palata heti huomenna kotiin. Olen lomalla ja koko ensi viikon tyttöjen kanssa täällä. Isäntä liittyy seuraamme jälleen perjantaina, kun työviikko on takana. 

Mitähän kaikkea tämä möksäkesä tuo tullessaan... sitä odotamme suurella innolla koko sakki. Aurinkoista viikonvaihdetta täältä Puulan rannalta! 

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Kesätauko kirjastoista ja hyvästit Kypärälle sekä Teltalle

Tällä viikolla lukukoirailimme Typyn kanssa naapurikirjastossa kevään viimeistä kertaa. Kotikirjastossa kevään viimeinen keikka heitettiin jo viime viikolla. Nyt molemmissa kirjastoissa lukukoirilla alkaa hyvin ansaittu kesäloma. Töihin palataan taas syksyllä. Typsykän kanssa jatkamme naapurikirjastossa edelleen ainukaisina kuuntelijoina. Mutta ei se meidän konkaria haittaa. Naapurissa lukijoita on melko vähän, joten useammalle koiralle ei ole tarvetta ainakaan toistaiseksi. Kotikirjastossa syksyn ringissä jatkaa meidän lisäksemme kolme parivaljakkoa.

Typy ei kuitenkaan ihan laakereille jää suven ajaksi lepäämään. Kesän aikana meillä on kuuntelu- ja pr-keikkoja Muuntamossa. Mikä se sellainen Muuntamo oikein on, siitä lisää seuraavissa kirjoitelmissani. Muuntamoon olen kalenteroinut minulle ja Tyyperille neljä parin tunnin käyntiä ajalle kesä-elokuu. Siitä voi tulla eri hauskaa!

Ihan paras paikka: isännän syli.

Hilpuri on toipunut leikkauksesta hienosti. Haava on siisti ja avaruuskypärä on pistetty roskikseen. Menoa ja meininkiä meidän vauhtiveikolla alkaa olemaan entiseen malliin. Kohta voidaan piipahtaa taas koirapuistossa moikkaamassa kavereita. Typyn kanssa Hipsu on jo kevyitä painiotteluita ottanut. Typy osaa leikkiä Hipun kanssa varovaisesti ja hellin ottein.

Muistattehan Teltan? Pistimme senkin kaatopaikalle. Hippu ei yrityksistä huolimatta nukkunut siellä, kun oviaukko oli kiinni. Ja pelkkänä päiväunien nukkumapaikkana hökötys oli sen verran iso, että se vei meidän olohuoneessa turhan paljon tilaa. Yöpissit vaihtelevat viikoittain, joskus niitä edelleen tulee ja joskus ei. Telttakokeilu tähän pulmaan testattiin ja nyt mietitään tarvittaessa muita konsteja.

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Toivoton toipilastapaus

Kuten ennakkoon isännän kanssa tuumittiin, Hippulin pitäminen aisoissa reilun viikon ajan on melko toivotonta. Sunnuntaina pikkuneiti oli jo omasta mielestään taas elämänsä kunnossa. Sen verran toipilas ymmärtää oman tilansa, että kiipeilyt ja parkour-harrastus ovat tauolla. Tikit eivät anna periksi ja venyttävät liikkeet eivät tunnu kivoilta. Kipulääkekuuri loppui eilen ja haava on hienosti parantumaan päin. Hyvä hyvä!

Bodya Hippu ei voi sietää. Se veivaa sen hetkessä pois päältänsä. On siis pidettävä kauluria öisin ja silloin, kun me kaksijalkaiset emme ole kotona. Eihän Hippi siitäkään tykkää mutta suostuu kuitenkin pitämään sitä ilman suurempaa showta. Itse haava ei Hippua ole kiinnostanut eikä se ole pyrkinyt sitä nuolemaan. Sen vuoksi se saa olla ilman suojavarusteita, kun kotiväki on paikalla.

Hipun tikkien varoaika ja muu leikkaukseen liittyvä jälkiseuranta on ensi viikon puolella enää tarpeetonta. Typsy on jo täysissä voimissaan ja karvakin alkaa taas pikkuhiljaa kasvamaan ajellun vatsan päälle. Mökkikautemme on odottanut avaamistaan mutta ensi viikolla pakkaamme kapsäkit autoon. Tie vie kohti Puulan rantoja ja mökkivanhusta. Toivottavasti se on pitänyt itsensä pystyssä ja hyvissä voimin talven ajan.

lauantai 6. toukokuuta 2017

Toipilasvuorossa Hippu

Pieni potilaamme Hippu leikattiin eilen puolilta päivin ja kotiin lähdettiin toipumaan myöhäisenä iltapäivänä. Leikkaus oli sujunut hyvin. Nyt ei Hipsulla ole sitten munasarjoja eikä kohtua. Sekä ulkoista haavaa että sisuskaluja pitävät kiinni itsesulavat tikit. Puseroa, bodya tai kauluria on käytettävä seuraavat kymmenen päivää. Ja otettava rauhallisesti, joten painit ja muut riehumiset saavat nyt odottaa.

Mennyt yö sujui levottomissa tunnelmissa. Hippu oli kipeä, ei tykkää kaulurista ja oli muutenkin rauhaton. Ei auttanut vaikka nukuin sen vieressä lattialla. Aamun valjettua Hipsuli on kuitenkin virkeämpi ja hyvävointisempi, joten yö teki levottomuudesta riippumatta tehtävänsä ja Hipun olo kohentui. Typystä on erikoista, kun pikkusisko on niin rauhallinen. Ja pientä mustasukkaisuutta on ilmassa, koska Typyn mielestä sitä pitää vähintäänkin yhtä paljon paapoa kuin toipilasta. Joten tämä viikonloppu menee isokorvia rapsutellessa ja helliessä. Molempia tasapuolisesti.

Iso kiitos kaikille hengessä mukana olleille, meidän blokikamuille palveluskuntineen. Kaikki sujui taas hienosti ja toivotaan, että meidän poppoon lähitulevaisuuden lääkärikäynnit olivat nyt tässä. Aurinkoista viikonvaihdetta!




torstai 4. toukokuuta 2017

Vauhtivappu, uintia ja operaation odotusta

Vappu mennä huikahti ja ollaan palattu arkeen. Keravalla vietimme mukavan vappuaaton herkullisen ruuan ja kuplajuoman merkeissä. Typyllä ja Hipulla riitti vauhtia poikien kanssa. Kovasti kolmikko jaksaa isokorvien kanssa leikkiä ja touhuta. Se on eri hieno juttu!

Vappupäivä loikoiltiin sohvalla ja ulkoiltiin kauniissa kevätssäässä. Typsykkä avasi uintikauden pulahtamalla isoon ojaan. Siellä se sammakonkutujen keskellä kauhoi menemään, kunnes komensimme sen ylös ja takaisin polulle. Veden täytyi olla kylmää... mutta nyt Typy saa jo uida. Leikkaushaavat ovat ummessa ja parantuneet.


Huomenna on jännittävä päivä. Vien Hipun leikkausoperaatioon. Tapasin eilen sattumalta työkuvioiden kautta eläinlääkärin, joka Hipsukan tulee leikkaamaan. Kyseinen tohtori on entuudestaan hiukan tuttu, koska on rokottanut Typyä. Kävimme hyvät keskustelut tulevasta leikkauksesta ja sain varmuutta siihen, että kaikki sujuu kyllä mutkattomasti. 

Pidättehän meille kuitenkin taas kerran tassut, peukut ja kaikki mahdolliset raajat pystyssä, jotta operaatio menee hyvin. Mitähän Hipsu tuumailee kypärä-kaulurista ja bodysta...