perjantai 27. maaliskuuta 2015

Säässä kuin säässä

Mukavia kelejä on riittänyt viime päivät ja Typyn kanssa ollaankin ulkoilu ahkerasti. Viikonlopulle on luvattu sadetta ja näyttää tuo jo nyt tihuttavan vettä. Koiran omistamisessa voi olla pikkuisena miinuspuolena se, että ulos on lähdettävä säässä kuin säässä ja vieläpä useamman kerran päivässä. Sen vuoksi me ainakin otamme ilon irti, kun on hieno lenkkisää.

"Vois leikkiä!"

Käytiin morjestamassa sorsia.

Isäntä lähti viikonloppureissuun Keski-Suomeen, joten jäimme Typsykän kanssa pitämään huushollia kahteen pekkaan pystyssä. Ja kyllähän se meiltä luonnistuu vallan hyvin. En ole suunnitellut mitään erikoisempaa ohjelmaa meille, eiköhän parasta ole ulkoilu ja sohvalla löhöily. Jos innostun, saatan huomenissa piipahtaa sivistämässä itseäni klassisen musiikin konsertissa. Sen vastapainoksi huudatan kotistereoissa Nightwishin uutta levyä, jonka postimies tänään kotiimme kiikutti. Fanina kun olin tilannut levyn ennakkoon jo talvella.

Ensi viikolla on edessä Typsyn korvakontrolli. Verikokeethan kertoivat hyvää ja jos korvat ovat pysyneet puhtaina ilman tulehdusta, olemme ikionnellisia. Katsotaan, mitä lääkäri aikoo meille ehdottaa allergia-asian suhteen. Jatketaanko tutkimuksia ja ruokakokeiluja vai mitä tehdään. Itselläni on omat epäilykseni siitä, että Tyyperi olisi jollekin ruoka-aineelle allerginen. Mutta kuulostellaan tohtoria...

Reipasta ja rattoisaa viikonvaihdetta kaikille PSB:n lukijoille ja blogikamuille!

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Odotellen

Metsän hajuja.
Metsälenkit on sitä parasta. Typyllä riittää haisteltavaa ja tutkittavaa. Pehmeässä maastossa kirmailu ei käy leikattuihin kinttuihin ollenkaan niin raskaasti kuin pikitiellä tallustelu. Törmäämme rusakoihin, oraviin ja joessa sekä puroissa polskiviin sinisorsiin. Reittimme kiertävät ketunkolojen kautta ja autiotonttien läpi. Tonteilla on vuosia sitten ollut taloja ja niissä kasvaa edelleen omena- ja luumupuita. Ihmettelemme vuodenajasta riippuen kasvien nousua maasta, hangen kantavuutta, ojassa olevaa sammakonkutua tai kaunista syksyn väriloistoa. Luonnon keskellä silmä ja sielu lepää. En voisi kuvitella elämäämme ilman metsää.

Korvat on putsattu perusteellisesti,
joten nyt kuulee hyvin.
Metsäreissuista tulee mieleen mökki. Mieli halajaa jo kovasti Kangasniemelle. Siellä odottaa mökkivanhus, metsän keskellä. Lääniä, missä koluta, riittää silmän kantamattomiin. Meillä kun ei naapureita lähellä ole. Mökkikauden avaus on ilon aikaa vaikka talven jäljiltä kaikenlaista puuhaa möksällä riittääkin. Mutta mikä on parempaa kuin lämmittää sauna ja heittää lihat grilliin, kun päivä on puuhailtu ja käsiensä jäljen näkee heti. Mökistä on talven jäljiltä kuoriutunut taas kotoisa lomanviettopaikka, kun pihakalusteet on saatu paikalleen, vene on käännetty ja valmiina lähtemään vesille. Kukkasia on laitettu kasvamaan ja matot tuuletettu. Toivottavasti jo vappuna auton nokka saadaan kääntää kohti Puulaa.


perjantai 20. maaliskuuta 2015

Monia eri värejä

Lisää hyviä ja mukavia uutisia!

Milo-beagle synnytti tiistaina keisarinleikkauksella kuusi hyvinvoivaa ja isoa beaglevauvaa. Näistä kolme on tyttöpentuja ja kolme poikaa. Eli kotiimme tepastelee sitten toukokuussa pieni kaveri meidän uimamaisterille.

Pentu-uutisia odoteltiinkin jo malttamattomina ja tiedon saatuamme mieli on nyt onnellisen iloinen. Ehkä vähäsen jännittynytkin. Mitenhän pennun kanssa homma lähtee taas käyntiin... Mitähän Typy tuumailee uudesta toverista... Mutta onhan meille kertynyt kokemusta kahdesta koirasta (isännälle kolmesta) ja moni läheisistämme onkin sanonut, että teillähän pennun kasvattaminen menee jo rutiinilla. Uskon, että selviämme tulevasta hommasta kunnialla.

Ensi alkuun ryhdytään tosissaan miettimään nimeä tytölle. Muutama vaihtoehto on jo olemassa mutta paljastamme nimen vasta, kun vauva on haettu kotiin. Käymme katsomassa pentuja noin kuukauden kuluttua. Pieni beagle on väritykseltään ruskea-valkoinen, joten kolmivärinen tulee saamaan kaksivärisen kaverin.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Pölykoira

Jippii! Saimme hyviä uutisia eläinlääkäriltä; Typsyn veriarvot ovat normaalit eikä kilpirauhasessakaan ole mitään vikaa. Kaikki on siis tältä osin reilassa ja olen hyvin onnellinen. Iso kivi tipahti pois sydämeltä... Johtuvatko korvaongelmat sitten ruoka-allergiasta, siitä saadaan jonkinlainen arvio vajaan parin viikon päästä. Allergiaruoka näyttää Typylle maistuvan, joten sen suhteen ei ole ongelmia. Lääkäri kun epäili, että suostuukohan Typy syömään sitä... Mitäpä beagle ei suostuisi syömään!

Lukukoirailut sujuivat nekin hyvin ja meillä oli taas mukava määrä lukijoita. Saimme kuulla mm. tarinan balettia tanssivasta luppakorvasta sekä koiravaarista, joka näytti nuoremmilleen millainen pallotaituri onkaan. Typy sai runsaasti huomiota osakseen ja emäntääkin haastateltiin koiran pitoon ja hoitoon liittyvistä asioista.

Tarkka keskittyminen...

En muista, olenko vielä koskaan nähnyt leskenlehtiä jo maaliskuun puolella. Mutta tänään näimme näitä keltakukkia, kun teimme Typykän kanssa lenkin aurinkoisessa kevätsäässä. Typy on kovasti innostunut kierimään kuivalla nurmella ja hiekkakasoissa. Ehdin juuri napata kukkasista alla olevan kuvan ennen kuin isokorvamme kierähti niiden päälle hieromaan kroppaansa nuhjuiseen ruohikkoon. Joten meidän nurkissamme kotona pyörii siis villakoirien lisäksi myös pölykoira.


Kevään merkkejä;hiekkapölyinen beagle ja leskenlehdet.

maanantai 16. maaliskuuta 2015

Uutisia isosta korvasta

Typyn oikea korva huuhdeltiin viime viikolla video-otoskooppiavusteisesti. Eikö kuullostakin hienolta! Korvassa oli melkoisen iso möhkyrä mähmää, jonka kanssa oli kuulemma jouduttu painimaan hyvä tovi, jotta se saatiin pois. Mutta korva on nyt puhdas. Käymme kontrollissa parin viikon päästä ja sillä aikaa kotihoito lääkesumutteella ja puhdistuaineella vielä jatkuu. Ja allergiaruualla...

Niinpä niin. Spesiaalitohtori epäili, että olisiko meidän isokorvalla ruoka-aineallergiaa, kun näin sitkeän korvatulehduksen pisti päälle. Sen vuoksi syötämme nyt Typylle allergiaruokaa kontrollikäyntiin saakka. Typsyltä otettiin myös verikokeet, jotta voimme sulkea kilpirauhasvaivat pois laskuista. Sekin kuulemma voi aiheuttaa pitkäkestoista korva-ongelmaa.

Mitä tästä tuumimme? Itse ajattelen, että ruoka-allergiat sekä kilpparivaivat olisivat vuosien saatossa oireilleet monella muullakin tavoin kuin vain joulukuussa ilmenneenä korvahiivana. Mutta tutkitaan nyt, ei siitä haittaakaan ole. Odotan pelonsekaisin tuntein verikokeiden tuloksia, sillä en tiedä miten kestäisin huonoja uutisia kilpirauhasen (tai jonkin muun) suhteen. Ruokajuttujen kanssa kyllä pärjätään mutta kilppariongelmat tarkoittavat loppuiän kestävää lääkitystä.

Suuri kiitos teille kaikille blogikamuille palveluskuntineen sekä muillekin blogin ystäville meidän tsemppauksesta. Sitä tarvitaan vielä, jotta saamme hyviä uutisia koetuloksien sekä korvan suhteen. Tietoja odotellessa käymme tällä viikolla taas lukukoirailemassa ja onhan meillä odottaa myös niitä vauvauutisia!

torstai 12. maaliskuuta 2015

Aikaa auringon

Kevät on mukavaa aikaa. Maasta nousee uutta elämää ja uusia, mielenkiintoisia hajuja. Typyllä on mahtavan iso homma, kun pitää haistella kaikki mahdolliset multakasat ja hiekkaläjät. Nurmikentät ovat kätkeneet sisäänsä niiiin kiinnostavia tuoksuja, että lenkeille on varattava reilusti enemmän aikaa kuin talvisin. Talven piilottamia hajuja ei kovin nopealla aikataululla ehdi nuuhkimaan.



Parastahan keväässä on aurinko! Siitä saamme nyt nauttia ja toivottavasti pitkään. En kaipaa vesisadetta enkä kuraa, lumen perään on enää turha haikailla. Talvi meni nyt menojaan ja keskitymme kevääseen. Saamme viimeistään ensi viikolla pentu-uutisia eli löytyykö syntyvästä beaglekatraasta tyttövauvoja. Jos löytyy, on Typyn kaverin tulo sitten taattu.



Ja miten niiden korvien kanssa, mitä spesiaalitohtori tuumasi? Siitä kirjoittelen seuraavalla kerralla, joten pysykääpä kuulolla!


sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Uuden alku vanhaa ikinä unohtamatta

Aika on rientänyt. Pimun poislähdöstä on reilu vuosi. Takanamme on ensimmäiset uudenvuodenkemut ilman Pimua, ensimmäinen joulu ilman ihanaa isokorvaamme. Olemme viettäneet ensimmäisen juhannuksen ilman ikäneitoa sekä mökkeilleet kolmeen pekkaan Puulan rannalla. Viime keväänä mökkikauden avaus oli raskain mahdollinen, sillä tuolla reissulla hautasimme Pimulin. Syksyllä pistimme mökin talviteloille ensimmäistä kertaa ilman Pimua. Yli vuoden ajan metsälenkit, Rajasaaren reissut, aamu- päivä,- ja iltalenkit on tehty yhdessä Typsykän kanssa. Ilman Pimua. Typyllä ei ole ollut kaveria.

Pimua ei kukaan korvaa koskaan. Sen asemaa maailman hienoimpana koirana, kuten Pimusta usein puhun, ei syrjäytä kukaan eikä mikään. Enkä yhtään väheksy meidän uimamaisteria. Typy on hieno, hienoin elossa oleva koira maan päällä. Emmekä halua, että tämä hieno pitkäsääremme joutuu olemaan ilman ystävää. Elihän se elämänsä ensimmäiset vuodet yhdessä hyvän kamunsa Pimun kanssa. Joten jos kaikki sujuu mallikkaasti ja suunnitelmien mukaan, saa Typy toukokuussa beaglekaverin. Pikkusiskon.

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Aamu


Aamulenkin jälkeen saa ruokaa. Mallikkaasti Typy jaksaa
odotella lupaa emännältä tai isännältä, koska saa
hyökätä nappuloiden kimppuun.


Isäntä on todennut, että Typy tosiaankin hyökkää aamuisin 
ruokakupilleen. Papanat vain sinkoilevat pitkin kipon
reunoja, kun Typsykkä rouskuttelee aamupalansa
(osa nappuloista nielaistaa kokonaisina).


Vatsa on täynnä ja ruuan jälkeen otetaan ryyppy vesikupista.
Sen jälkeen seuraa korvatippojen laitto, hoitovuorossa
isäntä.


Iivari tuossa kyselikin, miten meidän alkuviikon lääkärireissu meni. No, eihän me hyviä uutisia saatu. Korvat ovat edelleen tulehtuneet ja hiivaiset. Jotta tämä todella pitkään jatkunut kierre saadaan poikki, on Typsyllä ensi viikolla edessä uusi korvahuuhtelu sekä korvien tähystys. Tällä kertaa hoitotoimenpiteet suorittaa koirien ihosairauksiin sekä korvavaivoihin erikoistunut tohtori, erikoislaitteiden kera. 

Ihan hirveän harmittava juttuhan tämä on, että Typsy joutuu taas tuollaiseen operaatioon. Mutta tiistaina Typyn tutkinut lääkäri lupasi, että tällä konstilla korvat saadaan putipuhtaiksi mönjästä ja hiiva ei pääse enää muhimaan korvissa. Laskin, että olemme käyneet lääkärissä tämän korvahomman takia kuusi kertaa ja se on jo mielestäni melkoisen paljon. Liikaa. Ja edessä on vielä ainakin pari käyntiä (se huuhtelukeikka sekä jälkitarkastus). Joten jaksattehan pitää meille vielä tassuja ja peukkuja pystyssä, että ensi perjantaina minulla on kertoa teille jo mukavia korvauutisia.




tiistai 3. maaliskuuta 2015

Makkaraa maisterille

Isäntä vie Typyn tänään korvakontrolliin. Toivon todella, että nyt saataisiin hyviä uutisia ja tämä lääkärissä juokseminen loppuisi. Tuntuu, että Typsy-parka on jo täysin alistunut ainaiseen korvien kaiveluun ja tuumii surkea ilme naamallaan, että tätä se on sitten loppuelämä...

Piipahdin loppuviikosta Tallinnassa ja toki toin Typylle taas tuliaisia. Hirvimakkara on sitä parasta ja ahnaasti meidän uimamaisteri sitä nautiskeli. Pistin osan makkarasta pakkaseen, jotta sillä voi herkutella vielä myöhemminkin keväällä. Tallinnan kaduilla käveli vastaan beagle ja se ilahdutti kovasti. Tulen aina eri hyvälle tuulelle, kun näen biigelin. Tykkään monista koiraroduista mutta isokorvan näkeminen saa hymyn leveämmälle. Kaiketi beaglen kohtaaminen tuo mieleen meidän Typsykän.

Jalkojen osalta Typsyn asiat ovat mallillaan. Ulkona tehdään lenkkien yhteydessä jumppaa ja yritetään etsiä viimeisiä hangenrippeitä, jotta Typy pääsisi kahlaamaan lumessa. Keskitymme kinttujen kuntoutuksessa nyt kotikonsteihin ja vesimattojuoksu on tältä erää ohi. Asiaan palataan tarvittaessa. En olisi uskonut, että Typyn jalat toipuivat leikkauksesta hyvään kuntoon näin nopeasti. Mutta se on todella hieno asia ja olen niin tyytyväinen, että Typy on säästynyt massiivisilta kuntouttamisilta ammattilaisten toimesta. Kaverilla kun on ollut viime kuukausina ihan tarpeeksi tohtorien tapaamisia ja eläinlääkärireissuja.

Talvi on taittunut ja kalentereista on kääntynyt esiin maaliskuu. Toivotamme Typyn kanssa aurinkoisia ja valoisia alkukevään päiviä. Hei vaan ensi kertaan!