Pimu joutuu tänään eläinlääkärin vastaanotolle. Sen vasemman silmän yläluomessa on ollut jo jonkin aikaa pahkura, joka näyttäisi myös hankaavan vanhuksen silmää. Olemme tarkkailleet silmää jo tovin ja isäntä tokaisi pari päivää sitten, että jos hänellä olisi sellainen patti silmäluomessa, hän menisi heti lääkäriin sen poistattamaan. Päätimme siis, että nyt Pimu on vietävä tohtorille, jotta moisesta patista päästään eroon.
Pimu ei pidä eläinlääkärivisiiteistä yhtään. Lääkärit ovat ikäviä ihmisiä, jotka vääntelevät jalkoja, pistävät piikkejä, leikkaavat takapuolen kipeäksi (anaalirauhasten poistoleikkaus viime talvena) ja kaivelevat hampaita. Ja on vuosien varrelle osunut myös lääkärikokelaita, jotka eivät mielestämme ole hommaansa hallinneet. Viime vuodet onkin käytetty vakkarilekuria, joka on alansa ammattilainen. Harjoittelijana toimivat opiskelijat eivät siis enää täytä meidän vaatimia kriteereitä hyvästä eläinlääkäristä ja näitä harjoittelijoita valitettavasti usein käytetään mm. kaupunkien ja kuntien vastaanotoilla. Ymmärrän kyllä, että tekemällä oppii ja harjoitus tekee mestarin, mutta silti... En mene itsekään lääkärille, joka ei mielestäni osaa hoitaa minua ammattitaidolla.
Ihan jännittää Pimun puolesta tuo edessä oleva reissu. Siinä on isännällä tekemistä, kun hän kaksin käsin joutuu vetämään ensin kivirekeä (Pimu sisään lääkäriin) ja sen jälkeen pitelemään koiraa niska-pers´-jalat -otteella, jottei se livistä heti tilaisuuden tullen karkuun. Itse en valitettavasti pääse todistamaan tätä jännitysnäytelmää, mutta odotan innolla tietoa siitä, miten käynti sujui. Ja tietysti toivon, että se pahkura saadaan kivuttomasti pois neidin kauniista silmästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.