tiistai 10. huhtikuuta 2012

Feikki-vanhus, kärppä ja iso riita

Tapahtui pääsiäisen pyhinä:

Kävimme kahteenkin eri otteeseen Rajasaaressa. Sunnuntaisella käynnillä törmäsimme saarella uuteen beagletuttavuuteen. Neidin isäntä esitteli isokorvan meille sanoin " tässä on meidän vanhus, se on kymmenen". Meidän isäntä pisti paremmaksi ja osoittaen Pimua tokaisi "ja tämä meidän on kolmetoista". Hah!

Kun kotiuduimme illalla Rajasaaresta, alkoivat tytöt pelaamaan hankkimaani lautapeliä. Aiemmin peliä on voitu pelata yhteistuumin, mutta nyt syntyi kunnon sota! Taas meidän vanhus joutui tappeluun ja emännän sydän oli tästä täysin syrjällään. Jo toinen kerta viikon sisään, kun Pimua rökitetään! Ikäneito antoi kyllä vahvan vastuksen Typylle mutta lopulta isäntä meni erottamaan tappelupukarit. Ne herkut, ne herkut... Tämä show oli taas oiva muistutus siitä, että vaikka kaksikko elää miltei symbioosissa, syntyy ruuasta ja makupaloista varma rähäkkä, jos tilanne koirimusten mielestä niin vaatii.

Heitä keppi!

Maanantaisella Rajasaaren reissulla saarella riitti vilinää ja vilskettä. Aurinkoinen sää oli houkutellut paikalle runsaasti koiria ja kaksijalkaisia. Pimu nautti auringonpaisteesta ja makoili kalliolla. Välillä vanhukselle piti heittää keppiä ja Typykin vaati osansa keppileikeistä. Illalla Pimu linkkasi toista etujalkaansa, johon Typsy oli sunnuntaina upottanut hampaansa tehden siihen reiän. Johtuiko linkuttaminen siitä vai siitä, että Pimaus oli telonut yhden varpaistaan lautapelin pauloissa. Niin rajua herkkujen etsiminen pelilaudan luukkujen sisältä oli! Olipa syy mikä tahansa, onneksi askel kulki aamulla jo normaaliin tapaan. Mutta seuraamme tilannetta.

Lauantaisella päivälenkillä törmäsimme kärppään! Siinä riitti ihmeteltävää vaikkei moinen vilistäjä ole kaupungissakaan täysi harvinaisuus. Hankimme myös kaveruksille uuden pedin, joka on järjestyksessään 4. tai 5. Meillä on koirille kaksi petiä, joista ns. Pimun peti on voimissaan. Mutta pedit, jotka on hankittu ensisijaisesti Typyn käyttöön, pistelee pitkäkoipi säpäleiksi säännöllisin väliajoin. Toivottavasti tämä uusi kestäisi edes seuraavan puoli vuotta... Pimu jeesaa kaveria ja sallii ystävällisesti Typyn lainata aika ajoin sen petiä. Itse se kömpii silloin sohvalle köllöttelemään. Sillä vaikka pedit maistuvatkin Typylle, ei Pimu ryhdy näistä "herkkupaloista" riitelemään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.