Leluvahti

Parhaillaan sataa lunta. Koska pakkanen puuttuu, tuo valkea tuskin maahan jää. Mutta on tämä vesisadetta parempi juttu. Viime päivät ollaan talsittu kurassa ja märässä. Joka lenkin jälkeen isokorvat ovat päässeet suihkuun. Hippukin on jo tottunut pesukeikkoihin eikä hankaroi vastaan. Kuivaamista se sen sijaan pitää leikkinä; pyyhkeissä sekä kuivaajan ranteissa on mukava roikkua. Hampaat voi iskeä pyyhkeen reunaan melkoisellakin voimalla ja pitää olla tarkkana, ettei omat näpit jää alle.

Kaveria pitää jelpata; Typy putsaa Hipun hiekkaisia
kinttuja iltapäivälenkin varrella.

Alkuviikosta kaivoin esiin Typsykän vanhat aktivointilelut. Hilpuri innostui niistä kovasti ja Typy tarkkaili vierestä, mitä Hippu aikoo leluilla tehdä. Jonkin tovin Hippu pelaili lautapeliä ja sillä aikaa Typy vahti tilannetta makuuhuoneesta portin takaa. Valitettavasti yhteispelaamisesta ei tulisi mitään, sillä Typy on äärimmäisen ahne ja haluaa kaiken ruuan sekä herkut itselleen. Ruoka-asioissa Typsy ei ole millään tavalla solidaarinen kamua kohtaan. On siis viisainta välttää varmat nujakoinnit ja antaa Hipun pelailla omissa oloissaan. Sillä riittää äärettömästi energiaa, joten sitä on yhä enemmän aktivoitava. Nuo lelut on siihen mainio lisä mm. koirapuistokäyntien lisäksi.

Edessä on viikonloppu. Huomenna juhlimme äitiäni, joka täytti viikolla tasavuosia. Typy ja Hippu jäävät kemujen ajaksi kotiin, sillä niin ihania kuin ne ovatkin, on mukavampaa, että vierasväki saa rauhassa nauttia kakusta ja kahvista. Lupaan antaa tytöille makoisat luut, kun palaamme kekkereistä kotiin.