keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Arvokas apu

Toivoa valkoisesta joulusta täällä etelässä ei ole menetetty. Viime päivinä on heittänyt lunta ja maa on valkea. Hippu rakastaa lunta. Se kierii ja piehtaroi siinä. Lumen alta paljastuu mielenkiintoisia hajuja, kun kaivelee ojanpenkkoja ja tienreunoja. Isäntä toivoi, että Hippulille löytyisi koirapuistosta vauhdikkaita juoksukamuja nyt, kun saatiin tuo lumi. Pääsisi tuo meidän energinen isokorva riehumaan pehmeässä hangessa.

Töitä olisi jäljellä vielä muutama päivä ennen kuin pääsemme joululomalaitumille. Viikonloppuna kävimme isännän kanssa joulukonsertissa. Itse jatkoin sieltä suoraan raskaamman musiikin keikalle yhdessä hyvän ystäväni kanssa. Kiitos Nightwish hienosta konsertista ja leppoisan rentouttavaa keikkataukoa! Musiikki on meidän perheessä hyvin tärkeässä osassa. Itse ei musisoida mutta kuunnellaan sitäkin enemmän taitavia muusikoita levyiltä ja joskus livenäkin.

Suru menee omalla kohdallani näköjään aaltoina. Viimeisen viikon ajan olen taas itkenyt Typyä harvasa päivä. Muistoja tulvii mieleen ja ne pistää itkettämään. On tässä toki ollut hyviäkin aikoja sen syyskuun lopun jälkeen. Isäntä jaksaa hienosti kääntää asioita parempaan päin. Itkun jälkeen tulee joskus nauru, kun hän toteaa Typsystä jonkin hauskan muiston. Hippu on pärjännyt hyvin ja se on tärkeää. Ja sen rooli tässä surutyössä on ollut äärimmäisen arvokasta. Missähän hukassa olisinkaan ilman sitä ja isäntää...

6 kommenttia:

  1. Joo, äippä käski sanoo, että itkee pitää sillon ku siltä tuntuu ja taas ilo pintaa, ku on sen hetki. Terpat ja lohtumuiskuja meiltä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos teille tuulinen kolmikko ja äippänne! Töissä yritän olla ajattelematta liikoja, koska siellä itkeminen herättää turhaa huomiota. Enkä jaksa ja halua asiaa selitellä. Osa porukasta toki tietää, mistä on kyse. Mutta muuten näytän suruni, jos se päälle iskee. Onneksi ei enää alituiseen.

      Hipun emäntä

      Poista
  2. Valakee joolu kuulu olovan koko muassa. Sano justiisa äskön siätyttö telekkarissa. Ja meellä jopa -18 pakkasta!
    Äetin nuama alako vähä vihertämmään katteovvesta ku lukj että sielä on emäntä käännä semmosessa konsertissa minnekkä äet on aena hinkunna :) Kyllä on hyvvee mussiikkija niillä, minnäe oon kuunnellunna.
    Niihhän se on että että suru tulloo ja männöö. Kokonaahhan se ee mäne vuan pikkuhilijjoo kuitennii on enämpi taka-alalla. Onneks teellä on tuo Hippu sielä. Vaekka nimi onnii Hippu ni onse kokonaenen kultakimpale eekä vuan kultahippu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hippu ja Typy ovat saaneet kuulla paljon Kiteen ihmettä. Pimukin aikoinaan. Hieno oli konsertti.

      Hippu on todellinen kultakimpale. Se on tuonut niin paljon lohtua, kuten Typykin aikoinaan Pimun mentyä. On teillä koirilla aivan valtavan terapeuttinen vaikutus.

      Hipun emäntä

      Poista
  3. Párek ja Palvelijatar21. joulukuuta 2018 klo 17.54

    Itkut on itkettävä,kun siltä tuntuu. Onhan se selvä, että muistot tuo paitsi iloa myös haikeutta ja kaipuutakin. Kaikki on käytävä läpi,sitten alkaa suru kääntyä onnen tunteiksi hyvien muistojen myötä.
    Joulumieltä ja onnentunteita teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viisaita sanoja. Tämä tapahtunut on käytävä läpi joka kantilta. Sen jälkeen ne iloiset muistot nousevat mieleen enemmän kuin suru.

      Hipun emäntä

      Poista

Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.