Kuhan päitä ja muuta mökkimukavaa

Ollaan jo toukokuun loppumetreillä. Viikonloppua vietimme Haukivuoressa mökkeillen. Tämä oli Myttöselle ensimmäinen kerta, kun se kyläili isäni ja hänen vaimonsa möksällä. Mytöllä riitti paljon ihmeteltävää ja kummasteltavaa. Se seurasi ihmisväkeä kuin hai laivaa. Ripakinttu oli mukana ruokahommissa, saunan lämmityksessä ja löysipä se kalanperkuupaikankin. Sieltä se kantoi mökin pihaan pari kuhan päätä sekä nahkoja. Nämä löydöt kiinnostivat myös Hilpuria. Kuivia käppäniä päät ja nahkat jo olivat mutta viskasin ne silti jätepönttöön. Ei ne ihan soveliasta ruokaa meidän likoille ole.

"Siinä syntyy salaattia... saadanko kurkkupalat?"

Säät eivät mökkeilyä suosineet. Vettä ja räntää satoi, oli kylmä. Onneksi mökissä oli lämmintä ja lämmin tunnelma koko reissussa. Oli kiva käydä Haukivuorella ja isokorvat nauttivat tietysti, kun saivat vapaasti kirmailla. Myttö kävi saunomassa. Hilpu piipahti morjestamassa naapureita. Me isännän kanssa nautimme ylenpalttisista tarjoiluista ja hyvästä seurasta.

Mökkipainit ennen päiväunia.

Hipun työvuorot naapurikirjastoon on syksyn osalta sovittu. Työrupeaman on tarkoitus alkaa syyskuussa. Toivottavasti näin käy. En uskaltanut vielä elokuuksi sopia lukukoirailujen aloitusta näiden poikkeusolojen vuoksi. Ja saattaahan tuo syyskuu ja koko syksy mennä vielä mönkään. Mutta olisi eri hienoa, jos Hippu pääsisi taas kuuntelemaan tarinoita. Uskon, että sitä on jo ikävöity lukijoiden suunnalta.

Eilen päivälenkillä näimme tyttösien kanssa, kun lammasaitausta kunnostettiin. Siellä oli ruokakehikot nostettu esiin ja heinää ajettiin nurin. Aidan vierustoja tutkittiin ja vesisäiliö oli tuotu paikalle. Tämähän tietää sitä, että koronaviheliäinen ei ainakaan lampaiden tuloa estä. Jäämme siis ilolla odottamaan, milloin määkivät kaverit saapuvat. Olemme etunenässä niitä tervehtimässä. Aurinkoista helatorstaita teille kaikille, voikaa hyvin ja kuulemisiin taas ensi viikkoon!