Lauantaina valitettavasti Hipun metsäretken keskeytti kyykäärme. Itse emme käärmeen ja Hipun kohtaamista nähneet, joten aivan varmoja emme tapahtuneesta voi olla. Vain Hippu tietää, puraisiko sen kuonoa kyy vai jokin muu. Mutta Hilpun saapuessa metsästä mökin pihaan, näimme heti, ettei kaveri ole oma itsensä. Pian tämän jälkeen alkoi tulla merkkejä siitä, että käärme on saattanut purra Hippua. Se alkoi kuolaamaan. Vasen puoli kuonoa ja päätä alkoi turpoamaan. Se turposi niin, että vasen silmä miltei muurautui umpeen. Kaulakin alkoi hiukan turvota. Hippu tärisi ja oli aivan poissaoleva. Kuono oli hyvin kipeä, se ei antanut koskea siihen ollenkaan. Poskessa näkyi reikä.
Kangasniemellä ei lauantaisin eläinlääkäriä tavoita. Joten suuntasimme Jyväskylään. Samaan paikkaan, jonne jouduimme Typyn syysyönä viemään. Muistoja heräsi pintaan, ikäviä sellaisia. Mutta saimme Hippulin nopeasti lääkäriin. Hoito oli hyvää ja huolellista. Hippu vietti liki viisi tuntia tiputuksessa ja sai vahvaa kipulääkettä. Tämä on hoitomuoto kyyn puremaan. Me päivystimme isännän kanssa vuoronperään Hipun vierellä. Koronarajoitusten vuoksi eläimellä sai olla vain yksi saattaja mukanaan. Myttö odotti autossa ja toinen meistä oli sen kaverina. Piipahdimme myös kahvilla ja katselemassa minun synnyin- ja lapsuudenkotia. Alkuillasta saimme lähteä takaisin mökille. Hippu oli hyvin väsynyt, turvotusta oli edelleen vaikka se olikin laskenut. Kipua oli myös. Eläintohtorin mielipide oli, että kyy oli iskenyt Hipun kuonoon ja Hippu oli ehtinyt hieman väistää. Siksi hampaanjälkiä on vain yksi.
 |
| Pikkusiskon seurassa on hyvä parannella itseään. |
Huonoa tuuria. Todella huonoa tuuria. Sitähän tämä tapahtuma oli. Metsissä on käärmeitä, sille ei mahda mitään. Nyt se onneton lurjus vaan osui Hilpun kuonon kohdalle. Onneksi Hippu alkoi toipumaan hyvin tapahtuneesta. Eilen se oli vielä nuutunut ja väsynyt. Kipulääke vaikutti yhä. Kuonokin oli vielä turvoksissa. Mutta Mytön kanssa ne yhdessä huilasivat aurinkoisella pihamaalla. Hippunen voi jo paremmin.
 |
| Toipilas nauttii auringosta. |
Läksin siis eilen junalla Mikkelistä kotia kohti. Ihan hyvillä mielin. Hilpu paranee kyllä ja tänä aamuna sainkin iloisia uutisia. Kuonon turvotus on jo miltei pois ja Hippuli näyttää taas iloisia ja pirteitä merkkejä itsestään. Aivan mahtava juttu, olen todella onnellinen. Mökkiviikonloppuni ei mennyt ihan suunnitelmien mukaisesti. Mutta onneksi mökkipäiviä on vielä runsaasti edessä ja saan nauttia niistä edelleen yhdessä rakkaan Hippusen kanssa. Toisinkin voisi nimittäin olla.
Hui kamala... käärmeet ovat yksi monista koiranomistajan painajaisista... Ikävää, että Hippu joutui kohtaamaan sellaisen. :( Onneksi saitte koiralle nopeasti hyvää hoitoa. Hippu on näköjään sitkeää tekoa. :)
VastaaPoistaHippu on sitkeää tekoa ja hyvin reipas sekä urhea. Hienosti se otti lääkärissä hoidon vastaan.
PoistaOli kyllä uskomattoman huonoa tuuria, että kyy tuli Hipun reitille. Säikäytti meitä pahemman kerran. Mutta onneksi Hippu tokeni tuosta ja voi jo paljon paremmin.
Hipun ja Mytön emäntä
Hui kauhistus! Onneksi Hippu selvisi hyvin. Itse pelkään mökkimetsässä eniten sitä, että beaglemme törmää käärmeeseen, mutta ei häntä voi sen takia hihnassa pitää. Hyvä kuulla, että käärmeenpuremasta voi kuitenkin selvitä näin hyvin.
VastaaPoistaTämä on ollut se meidänkin kauhukuva, että käärme puree vapaina juoksentelevia biigeleitämme. Koskaan ei ole vielä käärme purrut vaikka olemme mökkeilleet koirien kanssa Kangasniemellä jo 20 vuotta suurin piirtein (minä vielä kauemmin, koska mökki valmistui ollessani 3-vuotias).
PoistaTämän viikon Hilpu on kiinni juoksunarussa ja hihnassa. Sen pitää ottaa levon kannalta, lääkärin määräys. Isäntä pitää kyllä hyvää huolta Hipusta. Ovat tehneet useita remmilenkkejä. Myttö saa olla vapaana, koska se ei metsään yksin lähde. Ja kaiken kaikkiaan käärmeen kohtaaminen oli vain todella huonoa tuuria. Sille ei mitään mahda.
Hassua sikäli, että vierailemme mökeillä, joissa olemme itsekin nähneet kyyn. Monta kertaa. Näissä paikoissa toki vahdimme koiria tarkoin ja pidämme niitä kiinnikin. Mutta luulin aina, että ei meidän omalla mökillä käärmeeseen törmää. Pääasia kuitenkin on, että Hippu selvisi tapahtumasta hyvin. Vointi kohenee päivä päivältä.
Iloista ja mukavaa kesän jatkoa teille oman isokorvanne kanssa!
Hipun ja Mytön emäntä
Voe kaaheeta!! Onneks siinee käännä pahemmin. Kyllä on kiärmeet vihovviimisijä otuksija.Meelläkkää ee oo millonkaa ennen niitä näkynnä vuan männäkesänä muata lotkotti lenkkitiellä. Vielä ee oo näkynnä tämän kesän luikeroeta vuan eepä tiijjä millonka ilimestyy.
VastaaPoistaOnneks Hippu piäsj hyvvään hoetoon ja siitä selevisj <3
Sanopas muuta Iivari! En olisi ikinä uskonut, että tämän kamaluuden joutuu joku meidän koirista kokemaan. Kyllä se säikäytti meidätkin isännän kanssa. Tärkeintä näissä tilanteissa on se, että lääkäriin päästään ja nopeasti. Rivakasti mekin lähdettiin kohti Jyväskylää ja siellä osattiin meitä jo odottaa.
PoistaEi ole Kangasniemelläkään käärmeitä näkynyt. Mökin pihaan tuli käärme (kyy), kun olin esikoululainen. Ja siitä on todella kauan aikaa... mummoni iski sen lapiolla hengiltä. Tuon jälkeen ei edes sienimetsässä ole käärme osunut silmiimme. Joten Hipulla oli hyvin huonoa tuuria matkassa, kun sattui kyyn kanssa naamatusten.
Hilpu jakselee jo ihan hyvin. Kovasti haluaisi olla isännän ja Mytön puuhissa mukana. Mutta lääkäri määräsi lepoa täksi viikoksi. Nyt ei saa riehua eikä juosta.
Hipun ja Mytön emäntä
Huhhuh, onneksi kaikki päättyi hyvin! Käärmeenpurema ei todellakaan ole mikään pikkujuttu koiralle, etenkään jos kuonoon osuu. Mutta onneksi pääsitte nopeasti lääkäriin ja kaikki päättyi hyvin. Toivottavasti jatkossa koirien ja kyiden reitit eivät kohtaa. Mukavaa mökkikesää tästä ikävästä alusta huolimatta!
VastaaPoistaOlemme enemmän kuin onnellisia siitä, että Hippu selvisi. Asia kun voisi tosiaan olla toisinkin. Käärmeen isku on hyvin vaarallinen koirille. Lääkäri totesi, että kuonoon purressaan kyyn puraisu ei ole niin vaarallinen kuin raajaan osuva isku. Tämä siksi, että raajoista myrkky alkaa leviämään nopeammin kuin kuonosta. Kaula ja kurkku on toki pahin paikka, koska myrkky turvottaa todella paljon. Henki alkaa salpaantumaan. Hipullakin kaula alkoi turpoamaan, pahin turvotus oli kuitenkin kuonossa.
PoistaMukavaa mökkikesää myös teidän laumalle! Toivon tosiaan, ettei kenenkään koiran eteen tupsahda kyy. Hipulla oli nyt vaan todella huono tuuri.
Hipun ja Mytön emäntä
Kamaluus, mitä voikin sattua. Hyvä, ettei ehtinyt tulla pahempaa. Minun kuononi edessä oli kerran käärme pitkospuilla, kun olin ihan pieni. Emäntä nappasi minut kainaloonsa ja loikkasimme turvaan.
VastaaPoistaOnneksi ei tosiaan käynyt pahemmin. Pureminen kurkusta olisi ollut todellinen painajainen. Ja kuten tuolla Sylville jo vastailinkin kommenttiin, raajassa purema on pahempi kuin kuonossa. Joten edes jotakin hyvää tuuria tässä ilkeässä asiassa.
PoistaHipun ja Mytön emäntä
Mikä onni, että pääsitte pian lääkäriin ja Hippu sai pätevän avun. Kyy on meidän inhokkilistan yläpäässä. Ei tajuta miksi niitä pitää olla olemassa. Joutaisivat kuolla sukupuuttoon mokomat.
VastaaPoistaToivotaan ettei teidän reiteille ikinä enää osu yksikään kyy. Aurinkoisia kesäpäiviä teille!
En pidä itsekään käärmeistä, en kyystä enkä muistakaan. Jostain syystä ovat iljettävän näköisiä otuksia. Hipulla oli huonoa tuuria, kun käärme osui kohdalle. Mutta toivottavasti ei koskaan enää. Kuulin radiosta eläinlääkärin haastettelun, jossa hän kertoi, että tänä keväänä ja alkukesästä on ollut poikkeuksellisen paljon potilaina kyyn iskun saaneita koiria.
PoistaMukavia kesäpäiviä teille myös!
Hipun ja Mytön emäntä
Ai gaumeeta! Onneks pääsitte pikaseen lääkäriin ja Hippulainen toipuu. Voihan suikero sentään.
VastaaPoistaHippu on toipunut hienosti. Nopeasti lähdettiin ajamaan Jyväskylää kohti, koska tiesimme ettei aikaa ole hukattavissa. Kaikki päättyi onnellisesti, ihan superhienoa se. Toivottavasti käärme ei koskaan enää osu kohdalle.
PoistaHipun ja Mytön emäntä