Keväästä iloiten ja pääsiäispyhiä odotellen

Kevät on hienoa aikaa. Valo lisääntyy ja linnut laulavat. Meidän kotimetsässä liikkuu paljon mustarastaita. Ne innostuvat sirkuttamaan jo aamuvarhaisella ja mitä aurinkoisempi päivä, sen enemmän laulua. Lumet ovat sulaneet vauhdilla vaikka sitä vielä paikka paikoin on. Eiköhän nastakengät jouda kohta kesälomille.

Myttö löysi metsästä aarteen...

josta riitti paljon riemua.

Olemme hoitaneet Hipun korvia suurella hartaudella, lääkärin ohjeiden mukaisesti.  Hipun menossa olevassa lääkekuurissa, kuten edellisessäkin, on ikävä sivuvaikutus. Hilpu juo paljon ja sen vuoksi sitä pitää myös kiikuttaa usein ulos. Edellinen lääkekuuri aiheutti todella kovaa pissitarvetta. Nousin yölläkin viemään kaveria ulos miltei parin tunnin välein. Tämä nyt päällä oleva rohtokuuri ei onneksi ole aiheuttanut niin kovaa ulospääsyn tarvetta. Mutta viedään Hilpua ulos niin paljon kuin tarvitsee. Ei tämä kivaa Hipullekaan ole, kun janottaa ja pissittää kovin usein. Onneksi eläintotohtori varoitti tästä sivujuonesta ekan lääkekuurin kohdalla. Osattiin siis varautua samaan rumbaan myös tämän toisenkin kuurin osalta. 

Hippu nappasi itselleen oman aarteen,
emännän sormikkaan. Ja siitä se ei 
hevillä luopunut vaikka Myttö
yritti kaikki temppunsa. Minua
nauratti kaverusten
hyväntahtoinen kyräily 💗.

Pääsiäispyhät kolkuttelevat jo eteisessä. Odotamme innolla koko lauma muutamaa ylimääräistä vapaapäivää. Pääsiäistä vietämme kotimaisemissa. Kelikameroista aiomme tutkailla, jos kuitenkin meri olisi Rajasaaren edustalla auki. Sinne voisi tehdä retken, pitkästä aikaa. Pääsiäisruohot ovat kasvaneet hienosti ja suklaamunia on hankittava. Isokorville olen varannut pääsiäsherkutteluun peuran- ja lampaankorvia. Eiköhän noilla eväillä ja maailman parhaimmassa seurassa saada viettää oikein kiva pääsiäinen.