Kivoja korvauutisia ja mökille menon odotusta

Saimme valtavan iloisia uutisia maanantain eläinlääkärireissulla 😃. Hipun korvat ovat parantuneet kiitettävästi! Eläintohtori totesi, että ne ovat täysin puhtaat ja tulehdusta ei ole. Hiivat ja bakteerit olivat näytteiden perusteella poissa. Jatkossa huuhtelemme Hilpun korvat kerran viikossa puhdistusaineella ja lisäämme lääkelinimenttiä päälle. Kun linimenttipullo on tyhjä, tämäkin operaatio päätetään. Toivottavasti Hipun korvat pysyvät jatkossa kunnossa eikä uusia lääkärireissuja tarvittaisi.

Kepein askelin kävelimme Hippusen kanssa lääkäristä takaisin kotiin. Myttö oli sillä välin ollut isännän kanssa "koti"koirapuistossa. Se oli ollut kuin orpo piru ilman Hippua. Jälleennäkemisen riemu oli suuri, kun kaksikko käveli meitä vastaan. Aivan kuin tyttöset olisivat olleet erossa pitkänkin ajan. Kyllä niille valtavan vahva side on syntynyt ja sitä on ilo katsella. 

Kotimatka eläinlääkäristä sujui
iloisissa tunnelmissa. Hippu ihmetteli,
miksi piti taas pysähtyä
poseeraamaan valokuvassa.

Lauantaina juhlistimme syntymäpäivääni hiukan jälkikäteen. Lähisukua saapui kahvittelemaan ja syömään synttärikakkua. Sallitun henkilömäärän rajoissa tietysti. Sain upeita kukkasia ja lahjoja myös. Eikä meidän biigeleitäkään unohdettu. Hippuli ja Myttöskä olivat iloisia, kun näkivät tuttuja kasvoja. Heti alkuun piti näyttää painiliikkeitä ja leikin riemua. Aikansa remuttuaan likat kävivät huilaamaan. Unohtamatta kuitenkaan kerjätä, kun me kaksijalkaiset ryhdyimme herkuttelemaan. Annoin Hipulle ja Mytölle peuraherkkuja, jotka maistuivat kaksikolle paremmin kuin hyvin. Meillä kaikilla oli oikein mukava lauantai.

Huhtikuu kulkee viimeisiä askeliaan. Kohta olemme toukokuussa ja pääsemme aloittamaan mökkikauden Puulalla. En voi uskoa, että aika kiitää näin kovaa vauhtia. Juurihan me vietimme joulua ja talsimme lumihankien keskellä. Toivottavasti mökkivanhus on pitänyt itsensä kunnossa ja säilynyt vaurioitta talven tuiverruksista. Suhtaudun tänä keväänä hieman ristiriitaisin tuntein mökille menoon. Se johtuu viime kesän kokemuksista sekä siitä, että mökin omistussuhteissa tulee muutos. Mutta tiedän, että kun isäntä on saanut aidan rakennettua ja koirien on turvallista olla möksällä, mieleni rauhoittuu ja osaan iloita mökkeilystä taas täysin siemauksin. 

Sunnuntaina päivälenkillä tapasimme joutsenia. Niitä harvoin näkee meidän kotikulmilla. Täällä kun ei lähistöllä ole suuria lampia tms. Mutta pellolla olevaan pikkuruiseen lampeen oli kuvassa näkyvä lintukaksikko löytänyt tiensä. Katselimme niitä turvallisen välimatkan päästä. Myttöä jännitti ja se haukahteli välillä. Hippu katseli lintusia tyynen rauhallisesti. Komeita ne olivat. Seurana niillä oli sinisorsia ja bongasipa isäntä myös nokikanan ruohikon seasta. Mitähän lintuja kohtaamme mökkirannoilla, se nähdään parin viikon päästä.