Hyvien uutisten viikko

Mennyt viikko on sisältänyt paljon kivoja uutisia. Paras niistä on se, että mökkivanhus oli säilynyt ehjänä talven jäljiltä. Itse möksä sekä aitat, liiteri, huussi ja laituri olivat kunnossa ja paikoillaan. Vene oli edelleen tiukasti nurin käännettynä omassa telineessään ja linnunpöntöt olivat pysyneet puissa kiinni. Oli valtavan mukavaa päästä pitkästä aikaa mökille. Kun katselin Puulalle, mieli rauhoittui välittömästi ja olo oli levollinen. 

Vihdoinkin taas Puulan rannoilla!

Hipun ja Mytön mielestä mökki taitaa olla maailman paras paikka. Mökin nurkat ja pihapiiri syynättiin huolella. Hajuja tuntui riittävän haisteltavaksi niin paljon, että etenkin Hippu suorastaan hullaantui. Niin intensiivistä nuuskutteluvaihdetta se ei täällä kaupungissa saa päälle. Upean lämmin sää laittoi tyttöset ottamaan päiväunia pihassa pehmeällä nurmella tai sammaleella. Myttö kävi uimassa mökkitien varrella olevassa ojassa ja tietysti myös saunoi meidän kanssa, joka ilta. Hippu tarkkaili lempipaikastaan, kuistilla olevasta nojatuolista käsin järven tapahtumia. Vesilinnut vaativat kai Hippulin mielestä jonkinlaista vahtimista. Etteivät sentään rannalle ala kapuamaan...🐦

Myttö meni makaamaan lauteille jo
saunan lämmitysvaiheessa.

Nautimme rentouttavasta ja leppoisasta pitkästä viikonlopusta Kangasniemellä. Mitään kovin erikoisia hommia ei tehty vaan keskityttiin keräilemään voimia. Kuuntelimme radiota (mökkikanavana aina Radio Suomi). Luimme kirjoja, kävimme kävelemässä metsässä. Saunottiin ja grillattiin joka ilta. Tehtiin veneretki ja pysähdyttiin saareen syömään eväitä. Isäntä teki pieniä huoltohommia ja laitoimme pihakalusteet paikoilleen. Pimun, Typyn ja Nupin haudalle laitoin palamaan kynttilät ja ruukkuun vaaleanpunaisen ruusun. Mökille palaamme kesäkuussa ja silloin isäntä aloittaa kesän pääprojektin eli aidan pystyttämisen 🔨. 

Hippu lempituolissaan katse kohti järveä
ja siellä liikkuvia lintusia.

Viime viikolla sain viestiä naapurikirjastostamme. Sieltä kysyttiin Hipun valmiutta aloittaa lukukoiratyöt taas syksyllä. Tämä oli erinomaisen hauska uutinen ja vastasinkin välittömästi, että ilman muuta Hippu on valmis taas hommiin liki 1,5 vuoden "lomautuksen" jälkeen. Toivottavasti myös kotikirjastomme pystyy syksyllä käynnistämään lukukoiratoiminnan, jolloin Hippunen pääsee taas sinnekin kuuntelemaan kivoja tarinoita 📚.

Kevään ja kesän merkkejä ilmestyy luontoon yhä enemmän. Rentukat ja voikukat kukkivat. Kuten myös käenkaali, jota minä kutsun nimellä ketunleipä. Koirapuistossa olevaan puuhun oli tehnyt mustarastas pesänsä ja pesässä on 4-5 poikasta. Pesä on valitettavasti niin matalalla oksistossa, että meidän pikkuinen Myttökin pääsee kurottamaan kuononsa sinne. Toivottavasti poikaset selviävät aikuisiksi saakka ja puistossa kävijät jättävät pesän rauhaan. Variksista puhumattakaan.

Loppuun vielä pari ilosanomaa, joista pitää mainita. Meidät on nyt isännän kanssa rokotettu koronaa vastaan. Ja Suomi kisaa huomenna euroviisujen finaalissa! Aion pystyttää meidän laumalle kisakatsomon herkkujen ja kuohujuoman merkeissä. Uskon vahvasti, että voitto tulee 🎵.