Joulun aika lähestyy koputellen jo ovella. Ensi viikolla me kaksijalkaiset lomailemme. Hipun ja Mytön isäntä jatkaa lomaa vielä vuodenvaihteen ylikin. Täällä etelässä kelit on sahanneet eestaas talvisesta loskaan. Nastakengille on taas käyttöä mutta kyllä me viime viikolla laitoimme Mytölle villatakin päälle, kun läksimme lenkille. Kylmä tuuli muutaman pakkasasteen kera pistää Myttösen palelemaan. Tätä ongelmaa ei ole meidän karvamooseksella 😁
 |
| On talvi ainakin piipahtanut. |
Hippu alkoi alkuviikosta kipeytymään niskastaan. Joten aloitimme sille taas lääkkeen. Puolet pienemmällä annoksella tosin kuin mitä se syksyllä sai. Tämä harmittaa kovasti. Toivoin, että Hilpa pärjäisi ilman lääkettä ja niin menikin noin 1,5 kuukautta. Mutta emme missään nimessä halua, että se on kipeä. Hipa on virkeä ja reipas oma itsensä mutta tietyissä asennonvaihdoissa se ilmaisi, että jotakin häikkää on. Joten annamme sille taas parin kuukauden ajan lääkettä ja katsotaan, miten se tepsii. Annosta voi nostaa. Lääkkeen lopettaminen ajetaan helmikuun alkupuolelta alkaen alas asteittain. Sitä ei saa lopettaa kertarykäyksellä.
 |
| Eilen liukasteltiin, joten lenkki tehtiin varovasti. |
Joulun tulemme viettämään kotosalla, pääosin oman lauman kesken. Hipulle ja Myttöselle hankitaan joulupaketteja, jotka tulevat sisältämään herkkuja. Ainakin kuivattua peuraa, kenguruherkkuja ja hirvinameja. Yritän vastustaa kiusausta ostaa leluja, koska niitä meillä on jo riittävästi. Saapa nähdä, miten kaupassa käy... Aito kuusi puetaan koristeisiin ja jouluruokia katetaan minun ja likkojen isännän joulupöytään. Aiomme viettää rauhallisen ja leppoisan joulun. Käymme hautuumaalla ja tervehdimme puhelimitse lähisukua, joista osa viettää joulua mm. Savossa. Odotan innolla, että pääsen iskemään käteni isoon kasaan brittiläisiä joululehtiä, jotka ostin jo syksyllä. Lisäksi hyllyssä odottaa mielenkiintoinen kirja lukemistaan. Jouluyönä katsomme (tai ainakin minä katson 😄) telkkarista lähetystä Vatikaanista, aamupäivällä pitää nähdä Lumiukko.
Olen tänä vuonna kirjoitellut valitettavan laiskasti tänne blogiin. Siihen voisi antaa monta tekosyytä mutta on niitä oikeitakin. Esimerkiksi syksyllä tuntui, että minulla on vain kurjaa kirjoiteltavaa Hippusen vanhuudenvaivoista vaikka meillä oli paljon iloisiakin päiviä. Joten jätin ne kurjuudet kirjoittamatta, ainakin osittain. Lupaan petrata ensi vuonna ja laitella isokorvien kuulumisia useammin 😀
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.