keskiviikko 5. maaliskuuta 2025

Luonto heräilee ja biiglet herättelee

Mytöllä oli parisen viikkoa sitten tapaaminen eläinlääkäri Jaakon kanssa. Hampaat laitettiin kuntoon eikä niissä hammaskiveä lukuun ottamatta ollut mitään muita ongelmia. Samalla Jaakko katsoi Mytön korvassa ollutta näppyläpattia. Sitähän ei itse asiassa ollut enää vaan oli kuihtunut pois, kun Myttö repi sitä. Eläinlääkäri oli yrittänyt ottaa siitä ohutneulanäytettä mutta kun ei ollut mistä ottaa 😃, niin asian annettiin olla. Korvassa ei siis ollut mitään operoitavaa. Mytön alahuulen ihopoimuissa oli havaittu lievää tulehdusta. Niihin likkojen isännälle annettiin ohjeeksi pyyhkiä Myttösen alahuulta puhdistusliinoilla. Ja näin ollaan nyt tehty. 

Toipilas.

Myttö oli ollut oikein reipas ja kiltti tuolla lääkärikäynnillä. Kun se isäntänsä kanssa palasi kotiin, oli askel hieman horjuva 😀 Ilta menikin Mytön nukkuessa sikeää unta. Toki kun Hippu sai iltaruuan, kampesi Myttönenkin itsensä siinä vaiheessa ylös. 

Hippu ahkeroi lukukoiran töissään ja tänään suuntaamme kotikirjastoon. Hippu voi hyvin eikä ole kipuillut niskastaan ja selästään. Olen siitä mahdottoman iloinen. Ensi viikolla menemme naapurikirjastoon ja samalla juhlimme etukäteen kirjaston väen kanssa Hipun 10-vuotissynttäripäivää. Lupasin viedä herkkuja sekä Hipulle että kaksijalkaisille ja saapa nähdä, mitä kirjastolaiset ovat keksineet Hippulille yllätykseksi...

Hippu ahkeroi.

Olin viime viikonlopun täällä Uudellamaalla mutta etelärannikolla. Reissulla oli hauskaa ja leppoisaa. Ulkoporeallas oli rentouttava kokemus ja söin tuolla matkalla tämän vuoden ekat grillimakkarat 😍 Hippu ja Myttö olivat pitäneet hienosti pystyssä tätä huushollia yhdessä isäntänsä kanssa. Se metka juttu taas yllätti minua, että likat antavat isäntänsä nukkua aamulla hyvinkin pitkään. Ei ole kiire ulos eikä aamupalalle. Mutta minun ollessa kotona, oli arki tai pyhä, Hipa ja Myttönen ryhtyvät herättelemään viimeistään aamulla klo 6. Vaikka olisivat käyneet ulkona esimerkiksi klo 2 yöllä 😕 Eli ainakaan ei pitäisi olla kiire aamulenkille. Eikä niillä usein olekaan mutta ehkä se onkin se aamuruoka 😂

Tässä ihmetellään päästäisen 
raatoa. 

Helmikuun päättyi ja olemme kevään ensimmäisessä kuukaudessa, maaliskuussa. Tästä ei ole enää pitkä matka siihen, kun pääsemme mökille. Eikä tästä ole enää pitkä matka siihenkään, että loputkin lumenrippeet sulavat ja vielä illallakin on valoisaa 🌞 Kevät on hienointa vuodenaikaa minun mielestäni. Ja tiedän, että Hippu odottaa jo kovasti, kun pääsee ensimmäisen kerran heittämään selälleen tuoreeseen nurmikkoon Mytön hämmästellessä kevään ekoja pörriäisiä 🐝


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.