maanantai 2. joulukuuta 2013

Oltiin kuin paremmissakin piireissä

Oli synkkä ja myrskyinen yö... Ressullahan on tapana aloittaa romaaninsa noilla sanoilla ja aika hyvin ne päti myös lauantaihin, jolloin juhlistimme Pimun tulevaa merkkipäivää. Myrsky ei sentään kovasti pauhannut mutta illalla sateli vesiräntää ja jonkin verran tuuli kolisteli nurkissa. Oi, missä on lumi ja pakkanen...

No, sää ei juhlia haitannut sillä vietimme ne sisätiloissa oman kodin lämmössä. Pimu sai runsaasti lahjoja, jotka olivat herkkuja; makkaraa, lihapullia ja koirien omia makupaloja. Keravan väki toi tullessaan hienon synttärikakun, koirien sellaisen, ja siitä riittää syötävää vielä tälle alkaneellekin viikolle. Ja koska Pimu on eri reilu kamu, ei se varmastikaan pistä pahakseen, että osa lahjoista päätyy Typyn suuhun. Suuhun, joka taas kerran yritti varastella ruokapöydästä mm. lempiherkkuaan voita. Sen vaan sanon, että Typyn ahneudella ei ole mitään tolkkua ja otan osittain siitä syyt niskoilleni. Kuri on ollut liian löysää.

Kaiken kaikkiaan synttärikekkerit sujuivat vanhan mallin mukaisesti. Nautimme hyvästä seurasta, söimme vatsamme täyteen ja ruoka huuhdottiin alas juhlajuomilla. Synttärikakussa keikkui kynttilät, jotka kertoivat, että kyseessä oli 15. kakku, jota näissä merkeissä nautimme. Isäntä puhalsi kynttilät Pimun nököttäessä sylissä, sillä Pimpula ei tuota puhallushommaa oikein hoksannut. Mutta kakkupalan sen omalla lautasella vanhus kyllä hoksasi ja molemmat isokorvat hotkaisivat omat palansa hetkessä. Spesiaalina ohjelmanumerona saimme nauttia makuuhuonekonsertista, joka sisälsi pianomusiikkia ja laulua. Aivan mahtavaa, että ystäväpiiristämme löytyy musiikki-ihmisiä, jotka ex-tempore vetävät musiikillisen ohjelmanumeron, joka toi erityisen juhlallista tunnelmaa kekkereihimme. Oltiin kuin paremmissakin kemuissa!

Huomenna on Pimun virallinen syntymäpäivä ja silloin ojennamme oman perheen lahjan meidän ikäneidolle. Sekin paketti tulee sisältämään herkkuja, sillä Pimu ei leluista välitä ja kaikenlaisia peittoja, täkkejä ja tyynyjä sillä on jo runsain mitoin. Mutta Pimu on varmasti ikionnellinen herkkupaketista ja kun tarjoamme ikäneidolle jokavuotiseen tapaan ruuaksi lenkkimakkaraa, on juhlapäivä varmasti onnistunut!

2 kommenttia:

  1. Luulen että se ahneus tulee tosta rodusta, sillä meidän entinen Pimu, vielä entisempi Piku beagle ja Jose ovat kaikki hirmu ahneita. Ja Josekin on oppunut tuon ruman taidon myös: Pöydästä varastelun.

    VastaaPoista
  2. Kyllä tuo tosiaan taitaa olla beagleilla ihan veressä, että ne ovat kamalia ahmatteja. Typy on kamala varas etenkin silloin, kun meillä on vieraita. Se oikein kyttää koska meidän huomio on kiinnittynyt vieraiden kanssa seurusteluun ja sitten pitkäkyntinen iskee!

    Pimun ja Typyn emäntä

    VastaaPoista

Kiva, kun kommentoit!
Typy, Hippu ja emäntä kiittävät.