keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Meitä on moneen lähtöön, eläinlääkäreitäkin

Kävimme korvakontrollissa ja tuomio oli, ettei meidän intensiivinen putsaus ollut valitettavasti tuottanut tulosta. Hiiva ja tulehdus ovat poissa mutta ikävän isot klöntit on ja pysyy Tyyperin korvissa. Joten ensi viikolla menemme tohtorin luo, taas ja korvat huuhdellaan. Se edellyttää kevyttä nukutusta, josta en pidä yhtään. Mutta eihän Typy korviaan anna hereillä ollessa kaivella joillakin massiivisilla pihdeillä eikä tuota toimenpidettä ole turvallistakaan tehdä vastaan pyristelevän koiran kanssa. Jatkossa Typyn korvia täytyy säännöllisesti putsata koska meidän isokorvalla on kaiketi taipumusta noihin korva-ongelmiin.

Se pistää harmittamaan, että emme heti ensimmäisellä korvakäynnillä saaneet kunnon hoito-ohjeita. Tilanne pääsi pahenemaan, koska eläinlääkäri antoi meille vaillinaiset ohjeet. Nämä viimeiset kaksi kertaa lääkäri on ollut sama rouva ja hän taas ohjeisti meitä tuohon reippaaseen ja usein toistuvaan huuhteluun erinäisillä litkuilla. Annoimme kyllä palautetta asiasta ja vaikkei meidän kovat kotikonstit nyt tehonneetkaan, olisi ollut mukavaa saada heti alkuun hyvä ohjeistus asiaan. Mitä tästä opimme? Taas kerran sen, että jatkossa valitsemme lääkärin huolellisemmin. Olemme käyttäneet sekä Pimua että Typyä kunnan eläinlääkärissä, jos kyseessä on ollut pikkuvaivat tai rokotukset. Ja siellä on hyvää se, että paikka päivystää vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Kyseisessä paikassa vaan tuppaa olemaan joka käyntikerralla eri lääkäri (lääkäriä ei voi itse valita) ja taso vaihtelee. Enkä sano, että yksityisilläkään eläinlääkäriasemilla saa aina parasta palvelua mutta jatkossa kaikenlaiset toimenpiteet ja vaivat tullaan hoitamaan eräällä hyväksi havaitulla yksityisellä eläinlääkäriasemalla.

10 kommenttia:

  1. Samaa mieltä ollaan tuosta eläinlääkäriasiasta: kaikki eivät vain ole yhtä perusteellisia. Täälläpäin päivystyseläinlääkärit hoitavat pääasiassa tuotantoeläimiä, eli ovat useimmiten jossain kaukana, kun apua tarvittaisiin. Lisäksi he ovat tietenkin asiantuntijoita enemmänkin tuotantoeläinten kuin lemmikkien suhteen. Pari kertaa akuuttitilanteessa on kuitenkin saatu puhelimitse tepsivät hoito-ohjeet, eivätkä ne edes maksaneet mitään. Toisella kerralla ohjeet todennäköisesti pelastivat xylitolipastilleja tankanneen meillä hoidossa olleen Wilma-beaglen hengen.
    Meillä on oma luottoklinikka, ja siellä kaksi luottoeläinlääkäriä. Emme edes harkitse muualla käymistä, vaikka joskus maksut kirpaisevat, kun ei ole vakuutuksia. Toisaalta sitten esimerkiksi pelkkä anaalien tyhjennys ei ole maksanut mitään, koska olemme vakiasiakkaita klinikan alusta asti.
    Toivottavasti Typyn korvaongelma nyt hoituu niin, että jatkossa korvat voi oikeasti hoitaa kotona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olemme saaneet kunnalliselta eläinlääkäriltä hyvääkin hoitoa. Ja esim. jouluyönä 2013, kun jouduimme viemään Pimun päivystykseen, vastassa oli kylläkin nuori, uransa alussa oleva lääkäri mutta pätevä, myötätuntoinen ja ymmärtäväinen. Saimme sinä yönä hyvää ja asiallista palvelua mikä oli tuossa tilanteessa meille hyvin arvokasta.

      Isäntä ihmettelee, miksi edes näissä pikkuvaivoissa (joksi tätä korva-asiaakin luulin) ylipäätään varaan aikaa tuonne kuntapuolelle, koska meillä on Typylle vakuutus. Mutta tuo lääkäri on lähellä kotia ja sinne saa hyvin ilta-aikoja. Mutta nyt luovutan jo minäkin ja jatkossa hoidatamme Typyn samaisella eläinlääkäriasemalla missä Pimu sai etenkin elämänsä viimeisiä vuosina perusteellisia tutkimuksia sekä hoitoa.

      Typyn emäntä

      Poista
  2. Párek ja Palvelijatar28. tammikuuta 2015 klo 12.15

    No voi harmi. Hyvän eläinlääkärin löytyminen on kuin lottovoitto. Ikävä kyllä julkisella puolella taso vaihtelee enemmän kuin yksityisellä. Julkisella kun ymmärrettävästi kyllä on enemmän kokematonta harjoittelijatason hoitohenkilökuntaa. Jossainhan heidän on taitonsa hankittava. Sitten on niitä yksityisiä, jotka ovat väsähtäneet hommaansa ja tekevät sitä niin rutiinilla, että keskittyminen tapaukseen heikkenee. Inhimillistä sekin, mutta potilaan kannalta tosi huono juttu. Sama pätee ihmisiä hoitavienkin kohdalla. Nykyisin tuntuu, että pitäisi itse olla perillä kaikesta, jotta osaisi vaatia oikean hoidon ja lääkkeet.

    Typylle toivomme superhyvää lääkäriä ja tehokasta hoitoa - sekä ennen kaikkea vaivatonta tulevaisuutta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on, hyvän eläinlääkärin löytäminen on kultaakin arvokkaampi asia. Ja on ihan totta, että jossainhan vastavalmistuneiden lääkärien on saatava työkokemusta ja perehtymistä työhönsä. Aika usein tuolla meidän kunnallisella lääkärillä on juuri näitä vastavalmistuneita tai kandeja. Valitettavasti tätä korva-asiaakin vaan hoiti ekalla kerralla keski-ikäinen lääkäri, jonka olisi olettanut olevan jo melkoisen konkari omassa hommassaan. Vaikka voihan sitä tietysti vanhempanakin opiskella eläinlääkäriksi tai miksi tahansa.

      Tuo on myös totta, että sama pätee ihmispuolellakin. Nimimerkillä kokemusta on. Tunaroineen lääkärin/kirurgin vuoksi pari vuotta sinnikkäästi purnasin ja valitin vaivoistani, jotka eivät olleet korjaantuneet. Viime syksynä pääsin sitten siihen uuteen operaatioon. Mutta itse piti pitää puolensa ja sinnikkäästi!

      Kyllä me nyt Typyn korvat saadaan kuntoon ja jatkossa teemme kaikkemme, ettei tuo vaiva uusiudu.

      Typyn emäntä

      Poista
    2. 7-vuotiaalle tehtiin äskettäin myös korvienhuuhtelu nukutuksessa muun toimenpiteen yhteydessä. Hiivaa sekä bakteereja oli runsaasti. Aurizon- korvatippoja nyt 14 vrk. Korvia olen kyllä usein putsaillut, mutta silti ruskeaa mönjää kerääntyy. En ole myöskään antanut vehnää, Tänään olen laittanut padassa porsaan suikalelihaa ja riisiä. Sen kanssa tarjoan raejuustoa ja kermaviilinokareita sekä aina lautasellinen AB-piimää.

      Poista
    3. Kuullostaa tutulta, Typynkin korvissa on ruskeaa mähmää ja sitä on siis nyt tukkeeksi asti. Vehnää sisältäviä ruokia ei ollakaan koskaan syötetty Pimulle eikä Typylle. Kiitos tuosta piimä- ja kermaviilivinkistä! Olen kyllä kuullut kavereilta ja tuttavilta, että jotkut antavat noita ruuan mukana. Pitänee kokeilla meilläkin.

      Typyn emäntä

      Poista
  3. Meil on semmonen tutina, että ell:it tekee valistuneita arvauksia ja sen takia joudutaan kokeileen konstia ja toistakin, ennen kuin vaivan jälille päästään, jos päästään. Hakuammuntaa. Johtunee varmaan siitä, että me potilaat, ei osata kertoa mikä meitä vaivaa. Huoks.

    Toivotaan sulle, Typy, puhtaita korvia muiskujen kera.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on. Te nelijalkaiset ette osaa itse kertoa vaivoistanne, joten kaksijalkaisten on vain arvauksien kautta ryhdyttävä tutkimaan ja poissulkemaan vaihtoehtoja.

      Typy kiittää muiskauksista ja lähettää teille molemmille muiskuja takaisinpäin!

      Typyn emäntä

      Poista
  4. Se on totta että joka lähtöö on nuita liäkärijä. Niinku muitae. Ja sittä pitäs osata se paras valita. Arpapelijä on.
    Toevottavasti nyt onnistuu tuo korviin hoeto. Ja paranoo sittä kansa ne.
    Sillonku mulla olj ensmäesen kerran eturaahastulehus, äet vei minut kunnalliselle ellille. Se aekasa tutkaelj ja kahtelj ja atvaelj siinä että mikkään mahtas olla. Äet sano sittä että jospa kokkeelisit sen eturaahasen ku tuntuu vähä siltä että siinä oes se vika. No sittähän se tutki sen ja tokas että no niimpä onnii, hyvä ku sanoet! Sittä vuan kuurija piälle. Että semmonen liäkärj. Että melekee ku oes soettanna sille ja sanonna että pistäppä liäkeresetti apteekkii ku on koeralla eturaahastulehus ni oes vähemmällä piässy.
    Sillon olj semmonen kesälomantuurooja se.Muutehhan sielä on kyllä iha hyvät liäkärit. Samat pittää tiälä linikalla ommoo vastaaottoosa kansa.
    Paranemismuiskuja Typylle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on. Vaikeahan sitä on etukäteen tietää, että onko lääkäristä mihinkään jos ei ole etukäteen mitään kokemusta. Me turvaudutaan jatkossa tuttuun ja hyväksi havaittuun. Mukavaa ja talvista viikonloppua sinne teille päin! Typy lähettää kovasti terkkuja.

      Typyn emäntä

      Poista

Kiva, kun kommentoit!
Typy, Hippu ja emäntä kiittävät.