perjantai 21. elokuuta 2015

Viimeinen keino

Kun perheeseemme saapui Hippu, alkoi Typyllä vahti- ja vartioimisvietti kasvamaan. Tämä on tarkoittanut sitä, että olemme pisteessä, jossa Typy haukkuu ulkona kaikille. Miltei koko ajan. Muille koirille, vieraille ihmisille. Jopa tutuillekin kasvoille. Alituinen tarkkailu ja vahtiminen on alkanut käydä rasittavaksi. Yhtään lenkkiä ei tehdä ilman, että Typy seuraa silmä kovana kaikkea ohiliikkuvaa ja myös paikallaan olevaa. Ja räyhää, lujaa. Herkut, lahjominen, maanittelu, uhkailu, komentaminen ja lässyttäminen ei auta.

Olen ollut aika vastahankainen kaikkia haukunestopantoja (ns. sitruunapantoja) kohtaan mutta isäntä sanoi asiaan painavan kyllä-sanan. Sen verran häntä(kin) on tuo räyhäys alkanut nyppimään. Odotan siis parin päivän sisään saapuvaksi pakettia, joka sisältää tämän edellä mainitun vekottimen. Kokeillaan nyt, miten se toimii ja toimiiko.

Se täytyy todeta positiivisena asiana, että Typy ei kotona sisällä hauku kuin ovikellon soidessa. Kerrostalossa asuminen voisi käydä hankalaksi, jos Tyyperi räksyttäisi sisällä samalla tapaa kuin ulkona. Aion kyllä kokeilla pantaa myös kotioloissa, kun tiedämme vieraita saapuvaksi. Yksi syy pannan hankkimiseen on myös se, että Hippu ottaa Typystä mallia. Sekin on alkanut jo haukahtelemaan silloin tällöin, kun ulkona kävelee koira vastaan. Tämä ei ole yhtään mieltä ilahduttavaa emmekä halua, että Hipsuli oppii tuon typerän tavan räyhätä kaikille.

Huomenna isokorvakaksikko pääsee Keravalle yökylään, sillä me isännän kanssa lähdemme piipahtamaan kesähäissä Suomenlinnassa. Koirulit saavat peuhata poikakolmikon kanssa ja vielä omalla pihalla. Meidän ei tarvitse miettiä ja kantaa huonoa omaatuntoa siitä, että tytöille tulee pitkä ilta kahteen kuonoon kotona. Miten hoitoreissu meni? Siitä ja muita meidän kuulumisia taas ensi viikolla!


14 kommenttia:

  1. Voihan vahti-Typykkä. Noin kävi Artullekin, kun Basse tuli taloon. Eikä tässä kohdassa liene korrektia edes ehdottaa, että jospa tytöt ulkoilutettaisiin jonkin aikaa erikseen... se oli nimittäin ensimmäinen, mikä juokahti mieleeni. Siitä syystä, että Artunkin vahtimiskäytös laimeni, kun Basse muutti uuteen kotiin.
    Sitruunapannasta sen verran, että käyttäisin sitä vain tosi tarpeeseen, ettei se menetä merkitystään. Ja nyt taas puhuu ihminen, joka ei itse ole sitruunapantaa koiralla käyttänyt, mutta olen sivusta seurannut. Tosin, teillä panta on varmasti vain pahiman vaiheen yli. Sivusta seuraamani tapaus käytti pantaa vuodesta toiseen...

    Iloisia, aurinkoisia päiviä teidän laumalle, ulkoillessa ja kotona =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on korrektia ehdottaa erikseen ulkoilutusta. Ja sitä meidän tulee ryhtyä harrastamaankin. Teimme sitä jo Pimun viimeisenä vuotena, joten ei ole ihan vieras asia. Ja isäntäkin on nyt kotimaisemissa Mansen sijaan, joten ulkoilutustaakka ei jää pelkästään minun harteille. Joten tätä kyllä kokeillaan!

      Sitruunapantaa suostun kokeilemaan vain tilapäisesti. Hiukan epäilen, josko se beaglella auttaa. Ovat sellaista rotua, että eivät vähästä hätkähdä. Hipun kasvaessa tuo vahtiminen toivottavasti vähenee. Mutta nyt se tuntuu vain kiihtyvän.

      Lämmintä ja kesäistä viikonvaihdetta teille Artun kanssa!

      Typyn ja Hipun emäntä

      Poista
  2. Sihteeri: Ilman muuta Typyn haukkuminen pitää saada pois nopeasti, ettei Hippu ala matkia. Sitruunapanta on kuitenkin aika lempeä opetuskeino. Toivottavasti ostit sellaisen, jossa on suihkevaihtoehtona vieläkin lempeämpi vesi. Minun edesmennyt keskarini oli kova poika haukkumaan autossa, etenkin moottoripyöriä. Sitruunapannan se oppi nopeasti tyhjentämään heti matkan alkaessa niin, että koko auto haisi citronellalle. Loppumatkan saattoikin sitten haukkua estottomasti. Jiri haukkuu pihalla, mutta sitruunapannasta ei ollut apua, koska poikaparka muuttui suolapatsaaksi heti, kun panta oli kaulassa.
    Remmilenkeillä olen opettanut koirani vähemmän haukkuviksi taskuun sopivalla suihkepullolla. Pitäiskin ottaa taas kertauskurssi.
    Kiva, kun tytöt pääsevät lasten kanssa peuhaamaan. Vieläköhän ne ovat sitten halukkaita lähtemään kotiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Typyä koulutettiin pentuna suihkepullolla, jossa oli vettä. Samaa konstia käytetään Hipulla. Kun se tekee jotain kiellettyä, vesisumua kuonolle! Mietin itsekin, että alan sitä kukkasumutuspulloa kantamaan mukanani... ehkä jatkamme sillä kuitenkin vain kotona.

      Keravalla on aina hauskaa poikien kanssa riehuessa. Ja rapsutuksia, halauksia ja huomiota satelee. Yleensä Typy on ollut sen verran väsähtänyt näiden hoitoreissujen jälkeen, että on suostunut lähtemään kotiin. Hipulle tämä on eka hoitoreissu tuonne paikkaan, joten saapa nähdä haluaako se muuttaa Keravan maisemiin, kun sunnuntaina menemme noutamaan kaksikkoa kotiin.

      Mukavan leppoisaa viikonloppua teidän pesueelle!

      Typyn ja Hipun emäntä

      Poista
    2. Minä olen jemmannut yhden muovisen sitruunamehusitruunan lenkkikoulutusta varten. Mahtuu hyvin taskuun, eikä yhtään haittaa, vaikka suihkeessa olisi vähän sitruuna-aromia.

      Poista
    3. Tuohon on hyvä idea! Kiitos vinkistä.

      Poista
  3. Suattaahan se olla ressi Typyllehhii se vahtiminen. Ku on pienj siinä matkassa. Sehän toemii vuan vaestojesa mukkaan.Ja jollae konstilla pitäs suaha Typy uskommaan ettee sen tarvihe vahtija.Eepä keenoo osata sannoo ku ee oo kokemusta tuosta.
    Vuan hyvijä neovvojahan tuossa on jo tulluhhii.
    Tytöellä on toohuva tiijjossa viikollopuks.Ovat varmaannii kypsijä kottiillähtöön ku määttä hakemmaan :) Kolomen poejjan kansa riittää vaahtija.
    Mukavata viikolloppuva teelle kaekille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuo ainainen vahtiminen ressaa varmasti Typyäkin. Ollaan sanottu sille, ettei meistä tarvitse huolehtia. Ei Hipustakaan. Mutta ei sanomiset näytä tehoavan. Minkäs sille luonnolleen tietysti mahtaa. Haukkuminen on vaan saatava pois, Hipunkin takia.

      Aurinkoista alkaneen viikon jatkoa teille!

      Typyn ja Hipun emäntä

      Poista
  4. Teillä ja meillä sama meininki, eli meillä Myrsky opetti Tuiskun haukkumaan. Tuisku haukuu kaikille, Myrsky vain (?) koirille, mutta haukkuminen on silloin raivoisaa. Kokeilin Myrskylle sitruunapantaa (ilman sitruunanhajua), ei toiminut, koira on niin sisukas, että haukkuu patruunan tyhjäksi, kun huomaa ettei se suihku vahingoita. Huoks. Meillä on meneillään koirakouluttajan yksityistunnit...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pelkään, että meillä ei panta tehoa. Sen verran jukuri Typy on. Kun se hoksaa, ettei panta suihkauta kuin vähän ilkeänhajuista ( ja makuista) ainetta, se siedättää itsensä sille. Jos pannasta ei ole apua, harkitsen Typyn kanssa koirakouluun lähtemistä.

      Typyn ja Hipun emäntä

      Poista
  5. Meillä beegleläinen opetteli haukkumattomaksi sitruunapannan kanssa, enkä koe että se olisi suuremmin kärsinyt. Sen verran epämukava laitos kuitenkin taitaa olla kyseessä, että nykyään riittää kun kysyn "otanko haukkupannan esille?". Jos jostain syystä kysyminen ei riitä, riittää pannan näyttäminen. Enää moneen vuoteen se ei ole ollut kaulassa eikä siinä viimeiseen viiteen vuoteen ole tainnut olla patteriakaan 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa kuulla hyviäkin kokemuksia pannasta. En itsekään usko, että se kamalaa kärsimystä koiralle aiheuttaa. Vaikka tiedän kyllä sitruunapannan voimakkaita vastustajia ja itsekin vähän vielä arvelen... Mutta pakko on kokeilla sillä Hippu on jo alkanut rähjäämään muille koirille, Typyn mallista. Se kun matkii Typsyä miltei kaikessa.

      Kiitos kommentistasi ja tervetuloa uudestaan Pieneen Suureen Beagleen!

      Typyn ja Hipun emäntä

      Poista
  6. Teillekin on haaste blogissamme :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos haasteesta, se on vastaanotettu!

      Typyn ja Hipun emäntä

      Poista

Kiva, kun kommentoit!
Typy, Hippu ja emäntä kiittävät.