Oikealla asialla

Vuoden ensimmäinen lukukoirailu sujui vanhalla rutiinilla mukavissa merkeissä. Ainut muutos viime kertaan oli se, että kirjaston satuhuone oli remontissa ja otimme lukijoita vastaan lastenosaston väen työhuoneessa. Mutta hyvin sujui luku- ja kuunteluhommat konttorinkin puolella. Lisäksi uramme ensimmäistä kertaa lukijaksi saapui lapsi, joka on sairas. Katselimme kirjasta vain kuvia. Poikaa seuratessani tajusin, että tällä meidän hommalla saattaa olla iso merkitys pienelle ihmiselle. Mieli herkistyi. Olin ylpeä Typystä ja tunsin, että olemme ihan oikealla asialla. Nämä tällaiset hetket ovat se palkka meidän työstä.

Valmiina palvelukseen!

Koska meidän kirjastossa lukukoiraa tavataan vain sille varatussa tilassa, emme voi kierrellä ja käppäillä kirjaston käytävillä ja hyllyjen välissä. Mutta hyvin lukukoiraa silittämään ja rapsuttamaan haluavat löytävät tiensä Typyn luo. Ja osaavat kysyä jo kirjaston ovelle tullessaan, että mistä koira mahtaa löytyä. Tällä reissulla ihailijoita riittikin enemmän kuin lukijoita ja Typsykkä nautti täysin rinnoin jakamattomasta huomiosta, jota se sai osakseen. Typy viihtyy mainiosti kirjastossa ja Hippukin olisi vallan riehaantunut, jos olisi ollut tällä matkalla mukana. Hoksasin nimittäin työhuoneen perältä valtaisan kasan pehmoleluja. Mikä riemu niistä olisi syntynytkään!

Hipun taivas.

Märkää, kuraa, vettä ja sohjoa. Liukasta myös, joten vuosien jahkailujen jälkeen marssin eilen kauppaan ja ostin itselleni nastakengät. Nyt on mukavaa lenkkeillä vetojuhtien kanssa ilman, että selkä on pökkelönä ja niska-hartia-seutu juntturassa. Reipasta viikonloppua myös teille, hyvät blogimme ystävät!