Pääsimme taas Puulalle

Mökkivanhus oli selvinnyt talvesta naarmuitta ja ehjin nahoin. Siellä se ylväänä seisoi toivottaen meidät taas tervetulleiksi. Maisema oli muuttunut jonkin verran. Talvella tehtyjen metsätöiden jäljiltä tontti on nyt upean valoisa. Siivoustyötä tulee kyllä riittämään, sillä moto oli raivannut tieltään runsaasti risukkoa ja pikkupuuta, jotta tukkipuut saatiin eteenpäin. Ja olihan kaadetuista puistakin tullut karsintaroskaa.

Aamuluun järsimistä Puulan rannalla. 

Voitte varmasti arvata, miten riemuissaan Typy ja Hippu olivat, kun hoksasivat minne automatkan jäljiltä päädyttiin. Typy ehti heti perjantai-iltana uimaan. Ja se ui koko viikonlopun. Hippu ei uskaltautunut järveen kuin kahlaamaan. Minä en edes kahlannut. Isäntä sen sijaan yllätti ja pulahti 15-asteiseen Puulaan. Saunan voimalla. 

Laituri pysyi niukasti pinnalla. 

Vesi oli noussut melkoisen korkealle. Laituri oli nippanappa veden pinnalla. Sitä on hiukan korjattava. Se homma on isännän lomatekemistä. Hiiret, myyrät ja päästäiset olivat jättäneet mökin rauhaan. Niiden raatoja tai jätöksiä ei löytynyt sisätiloista. Laulujoutsenpari lipui lahdella. Kuikat mekkaloivat, kuten myös kalatiira. Käki kukkui. 

Mökin portaille paistaa hienosti aamuaurinko.

Viikonloppu hujahti nopeasti. Siivosimme, saunoimme ja grillasimme. Otimme aurinkoa ja luimme. Huussi pistettiin käyttökuntoon ja komposti myllättiin. Pihakalusteet otettiin esiin. Sytytin Pimun ja Nupin yhteishaudalle lyhdyn ja pistin ruusut maljakkoon. Sää ei olisi parempi voinut olla. 

Mökkikausi on siis avattu. Seuraavan kerran suuntaamme Kangasniemelle kesäkuun puolella. Odotan reissua jo kovasti. Saattaa olla, että Typsykkä ja Hilpu viettävät silloin viikonloppua pidemmän visiitin möksällä. Yhdessä isännän kanssa. Se olisi eri hauskaa!