 |
| Elämän parhautta: pötköttely isännän kanssa sohvalla. |
Hippusella alkoi viime viikolla reistailemaan vatsa. Sillähän on ollut mahavaivoja silloin tällöin ja niitä yritetään ehkäistä mm. herkkävatsaisen ruokavaliolla. Ripulia kesti kuitenkin niin monta päivää, että maanantaina veimme sen eläinlääkäriin. Antibioottikuuri on tepsinyt ja eilen piipahdin Hipun kanssa verikokeessa. Niiden tulokset saamme tänään.
Koska Typylle kävi miten kävi, minusta on tullut vainoharhainen Hipsun suhteen. Suorastaan nolotti vaatia eilen laajaa verenkuvaa, kun lääkäri oli sitä mieltä, ettei se olisi tarpeellista. Meille jo hyvin tuttu tohtori kuitenkin taisi ymmärtää, miksi olin niin sinnikäs verikokeen suhteen. Pohdin isännälle, loppuuko tämä liikavarovaisuus ja vainoharhaisuus koskaan. Isäntä totesi, että ajan kanssa tulen varmasti rauhoittumaan. Ja niinhän se on. Moni asia, joka liittyy Typsyn poismenoon, vaatii vielä aikaa.
Pistin joululevyt alkuviikosta soimaan. Pikkujoulukutsut lähtivät postiin pari viikkoa sitten. Ostimme isännän kanssa uudet jouluvalot parvekkeelle. Kävin hankkimassa meille myös joulukalenterit, Hipulle omansa. Joulu on minulle juhlapyhistä tärkein ja rakkain. Maltoin odottaa tänne marraskuulle mutta nyt annan itselleni luvan ryhtyä valmisteluihin. Malttamattomana odotan jo sitä, että pääsen koristeostoksille ja virittelemään niitä uusia valoja.
Päivitys yllä olevaan kirjoitelmaani: Hipun verikokeen tulokset tulivat ja kaikki kunnossa. Olen enemmän kuin helpottunut.
Vainoharhaisuuskin voi lauhtua. Ensimmäisen vuoden Lucyn välilevytyrän eli "mäyräkoirahalvauksen" jälkeen vahdin jokaista askelta ja hyppyä. Nyt kaksi vuotta myöhemmin en muista asiaa enää joka päivä ja voin taas lenkeillä katsella ympärillenikin enkä vahdi vain koiran jalkoja, että ontuuko se jotain jalkaa. Ihan ymmärrettävää olla tuollaisen järkyttävän tapahtuman jälkeen ekstra huolissaan jäljellä olevasta koirasta. Hyvää joulunodotusta! :)
VastaaPoistaEnköhän tästä aikaa myöten rauhoitu. Nyt vaan silmä kovana vahdin Hipun liikkeitä, olotiloja, yleistä menoa ja meininkiä. Toivottavasti verikokeissa ei näy mitään erikoista. Helpottaisi kummmasti oloani.
PoistaMukavaa viikonloppua teidän laumalle toivotellen
Hipun emäntä
Hyvä ku verj´kokkeet olj Hipulla kunnossa. Äet sano että silläe on ollunna minun kohalla justiisa tuommosta pelekeemistä ja ylj´reakoemista joka asijassa sen minun eeltäjän äkkinäesen saerastumisen ja lähön taatta. Sille ee mittää maha. Sielä teellä on vielä niin tuore tuo Typyn saerastuminen ja lähtö että ee ihme jos tuommoselle tuntuu. Hyvvee viikolloppuva kuitennii ja joolunootustahhii! Kyllä sitä nyt jo voepi sitähhii ruveta pikkuhilijjoo laettelemmaan :)
VastaaPoistaLuonteelleen ei tosiaan paljoa mahda. Minä huolehdin ja murehdin varmaan ihan liikoja. Hipun ja isännän hyvinvointi on tärkeämpää kuin omani. Näin se on ollut aina, myös Typyn ja Pimun kohdalla. Mutta kaikki on nyt kunnossa. Vatsa on tervehtynyt ja Hippu on taas elämänsä voimissa. Siitä olen kovin onnellinen.
PoistaHipun emäntä
Upean iloinen juttu, että verikoe näytti kaiken olevan kunnossa. Mieluummin vähän ylihuolehtiva kuin täysin välinpitämätön, sanoo Palvelijatar, joka on maailmanmestari huolestumisissa. Hyvä ettei yöllä minua herätä ja kysy onko kaikki OK, kun tavallista pitempään hiljaa nukun.
VastaaPoistaYmmärrän Palvelijatarta niin hyvin... itse olen mestarihuolehtija. Oli kyllä mahtava uutinen, ettei verikokeessa näkynyt mitään outoa. Nyt mennään hyvillä mielin kohti joulua.
PoistaHipun emäntä
Hyvä, että kaikki on kunnossa, tommoset vattavaivat on kyl ikäviä.
VastaaPoistaHipulla on herkkä vatsa, joka valitettavasti silloin tällöin reistailee. Onneksi ei ollut nyt mitään vakavaa. Lääkkeet tepsi ja Hilpuri on taas kunnossa.
PoistaHipun emäntä