Vatsa pisti taas hanttiin mutta kelit ei enää ja Puula kutsuu!

Hipulla alkoi vapun jälkeen vatsa taas reistailemaan. Onneksi Hippunen on jo parempaan päin. Mutta monta päivää meni, että sen maha möyrysi kuin pesukone. Ja aika ajoin Hilpuri pulautteli ulos keltaiset limaoksennukset. Taloyhtiömme pesutuvan mattokone on siis saanut taas pyöriä... Emme tiedä, mistä maha ärtyi. Mitään ruoka- tai herkkukokeiluja ei ole tehty vaan ollaan pysytty hyviksi havaituissa pöperöissä. Pieni epäilys on, että Hippu olisi herkistynyt nyt myös eräälle hirviruualle, jota se on saanut. Se on poistettu ruokalistalta. Tai sitten se on mättänyt suuhunsa ulkoa jotakin herkulliseksi katsomaansa "makupalaa"... Annoin Hipulle tankoparsaa, jota mm. netissä laajasti suositellaan mahavaivaisen koiran ensiavuksi. Hippu söi parsaa innolla, sitten kun sille ylipäätään alkoi ruoka taas maistumaan. En osaa sanoa, oliko parsasta apua mutta ei siitä haittaakaan ollut. Kokeiltu on nyt sitäkin ja pidämme vastaisen varalle parsan mielessä.

Koirapuistossa oli hajuja, jotka piti
saada hierottua selkäänsä.

En ole vielä ostanut apteekista suun kautta annettavaa punkkikarkotetta. Reseptihän siihen kyllä saatiin. Mietin vielä, ryhdymmekö torjumaan punkerot tuolla tavoin vai pysymmekö edelleen niskaan laitettavissa linimenteissä. Epäilyttää, miten Hilpun vatsa reagoi tuohon aineeseen. Nyt kun näyttää siltä, että vaihdetusta ruokavaliosta huolimatta Hipan maha on niin herkkä, että sen saattaa pistää kipeäksi pienikin rippu ei sopivaa-syötävää. Mietimme siis vielä. 

Isäntä tekee pitkää työpäivää. Onneksi viikonloppu häämöttää ja eiköhän silloin ehdi hetken huilatakin. Olen varmasti kyllästymiseen asti kirjoitellut meidän mökkikauden avaamisesta. Mutta pitkästytän Teitä lukijoita vielä kerran: vihdoinkin lähdemme Kangasniemelle, kohti Puulan rantoja! Typyn, Pimun ja Nupin haudalle on jo kukat hankittu. Kynttilät ovat ostoslistalla. Miten mökki on selvinnyt talvesta, onko linnunpöntöissä jo asukkaita, miten matalalla Puulan vesi on. Nämä nähdään ihan pian.