Tarpeellisin möksäreissu koskaan

Hipun viime viikolla julkaistu Read Hour-kampanjavideo on herättänyt paljon ihastusta ja kiitoksia. Olen kaikki terveiset välittänyt meidän filmitähdelle. Videota on jaettu sosiaalisessa mediassa eteenpäin, näytetty ystäviemme toimesta työpaikoilla, kyläreissuilla ja omia sukulaisia tavatessa. On enemmän kuin ilo tietää, että Hippulin reipas esiintyminen videolla vie tärkeää lukemisen asiaa varmasti eteenpäin.

"Taas käskettiin paikalleen ja istumaan."

Viikonloppuna suuntasimme kohti Kangasniemeä. Mökkiviikonloppu sisälsi sienireissun, jonka antimet olivat kiitettävät. Kantarelleja on nyt talven varalle. Mustatorvisienet olivat harmillisesti liiskaantuneet sateen armoilla. Mutta loppusyksyksi odotellaan suppilovahveroita. Hilpu ja Myttönen nauttivat, kun saivat hölkötellä metsässä. Annoimme niiden tehdä myös pari juoksulenkkiä serkkuni maalla. Vaikka välillä ripsautti vettä, etenkin lauantai oli hieno päivä. Istuimme ulkona lukemassa ja isokorvat tyhjensivät pihan puolukkapusikoita marjoista. 

Mytölle maistui puolukat.

Vähiin käy meidän mökkireissut tämän vuoden puolella. Syksy etenee ja möksävanhus ei pysty meitä kylmillä ilmoilla enää palvelemaan. Aiomme kuitenkin viettää vielä yhden viikonlopun Puulalla ennen lokakuista lomaviikkoamme. Silloin jätämme mökin talven ajaksi ja toivomme, että se ottaa meidät taas keväällä vastaan ryhdikkäänä ja hyvässä kunnossa. 

Hippu katseli isännän kanssa Myttösen
loputonta puolukoiden syömistä. Hippu on
ahneempi mustikoille.

Saimme viime viikolla kovin ikäviä uutisia liittyen meidän lähipiiriimme. Vaikkei uutiset aivan yllätyksenä tulleet, en olisi uskonut tilanteen olevan kuitenkaan ihan se, mitä se nyt on. Asian sulatteluun ja sen herättämiin surullisiin ajatuksiin sain apua Puulan rannoilta. Ehkä enemmän kuin koskaan oli oikea veto viettää viikonloppua mökillä. En olisi jaksanut nähdä isännän ja biigeleiden lisäksi ketään. En juuri jaksanut enkä halunnut puhua kenellekään. Tuolla metsän keskellä, korvessa, sain olla vain minulle tärkeimpien kanssa. Tällä viikolla asian käsittely on onneksi jo helpompaa. Tästä mennään eteenpäin. Tulevaa ei kannata liikaa alkaa murehtimaan, otetaan asiat niin kuin ne eteen astuu. Ystävien ja läheisten tuki on nyt arvokkaampaa kuin aikoihin. Ja miten paljon hymyä ja lohtua nuo meidän tyttöset osaavatkin antaa!