Kesäurakka valmis

Ihan pian nousemme Hipun kanssa Mikkeliin vievään junaan. Isäntä ja Myttö ovat meitä siellä vastassa. Matka jatkuu Mikkelistä kohti Kangasniemeä ja mökkiä, joka on nyt aidan sisällä! Pientä hienosäätöä aita vielä kuulemma vaatii. Ja isompi, autolla pihaan ajon mahdollistava portti vielä puuttuu. Nyt sen virkaa toimittaa pelkkä aitaverkko. Mutta portin ehtii tehdä myöhemminkin kesällä. Pikkuportti Pimun ja Typyn haudan kohdalle on jo nikkaroitu. Siinä isäntä hyödynsi vanhan laiturin lautoja. 

Aitaurakka oli iso ja suoraan sanoen keväällä hieman epäilin, miten isäntä jaksaa tehdä aidan yksin. Mutta hän on työteliäs ja kovin näppärä tyyppi. Ihailen taitoja ja eritoten sinnikkyyttä, jota häneltä löytyy runsaasti. Aita oli kuluvan kesän pääurakka. Loppukesän voi huilata, lomailla ja nauttia kauniista suvesta. 

Myttö on saunonut mökillä ahkerasti. 

Hipun kanssa olemme ulkoilleet ja ottaneet rennosti kotosalla. Sen verran täällä kotonakin on ahkeroitu, että pesin ikkunat sekä parvekelasit. Homma, jota inhoan kotitöistä ehkä eniten. Hippu on nukkunut vieressäni meidän kaksijalkaisten sängyssä. Se on harvinaista herkkua, sillä koirien nukkumispaikat ovat meillä portin takana olohuoneessa. Lampaita olemme käyneet moikkaamassa liki päivittäin. Välillä niitä on katselemassa isompikin väkijoukko. Hienoa, että lampaat ovat ilonamme pitkälle syksyyn. 

Lauantaina appiukko rapsutteli
Hippua ahkerasti. 

Minulla on iso pino kirjoja varattuna lomalle, jonka vietämme pääosin Puulan rannoilla. Olen haaveillut jo kauan, että minulla olisi joskus aikaa sekä voimia uppoutua kirjoihin ajasta välittämättä. Tänä kesänä se mahdollisuus on avautunut. Olen iloinen tästä. Ensi viikolla vietämme keskikesän juhlaa juhannusta. Ennen sitä saadaan ennusteiden mukaan nauttia valtavasta helleaallosta. Toivottavasti Myttönen houkuttelee silloin myös Hipun uimaan ja enemmän kuin kastelemaan vain jalat sekä vatsan. Ja minäkin taidan heittää talviturkin pois!