Ei se arvo nyt asetu....

Aloitellaan vähän kurjilla uutisilla. Tiistain eläinlääkärikeikalla sain kuulla, että Hipun tulehdusarvo oli noussut. Ja se johtunee siitä, että lääkekuurit lopetettiin viime viikolla. Lukema ei ole hälyyttävä eikä lääkärin mukaan kannata liikaa murehtia. Mutta noussut se kuitenkin oli. Hilpuselta otettiin taas verikoe ja tehtiin vatsan & sisuskalujen ultratutkimus. Mitään poikkeavaa tai ihmeellistä ei löytynyt. Ultrassa otettiin samalla myös pissinäyte, sekin oli ok. 

Menemme ensi viikolla taas kerran kontrollikäynnille. Tässä välissä Hipun ruokavalio vedettiin tiukalle. Kuten meidän blogikamumme Iivari, myös Hippu sairastaa IBD-suolistosairautta. Nyt pohditaan, johtuuko tulehdusarvon kohoaminen siitä. Ultrakuvissa suolisto ja maha ovat olleet kyllä kaikilta puolin kunnossa. Hippuli syö nyt vain ja ainoastaan allergianappulaa. Ei mitään muuta, ei kurkkua, ei marjoja, ei peurankorvia. Katsotaan, onko tällä vaikutusta tulehdusarvoon.

Kaverit kohtaavat.

Mikäli tulehdusarvo on ensi viikolla vinksallaan, täytyy eläintohtorin tehdä mielestäni ehdotus jatkohoidosta 😬. Emme voi loputtomiin juosta kerran viikossa verikokeessa ja ultrakuvassa, kun niistä ei selviä vaivan luonne. Näitä kokeita, tutkimuksia ja kuvia on otettu kesän aikana nyt monen monta kertaa. Niistä ei ilmene enää mitään uutta. Nyt pitää miettiä jatkoa. Tässä alkaa olemaan myös taloudellinen näkökulma, koska ilmaistahan tämä ei ole. Senkin vuoksi pitää siirtyä seuraavaan vaiheeseen, jos tulehdusarvo ei asetu. Teemme kaikkemme, että Hippu tulee kuntoon ja kaikki hoidot sekä tutkimukset kyllä tehdään 💓. Mutta tehdään sitten laajemmat ja syvällisemmät kerralla eikä siten, että maksamme kerran viikossa useita satoja euroja lääkärille tutkimuksista, jotka tässä vaiheessa eivät ole enää hyödyllisiä. 

Myttö etsii mökkirannasta aarteita.
Tässä tähtäimessä on iso keppi.

Sitten iloisempiin tapahtumiin. Viikonloppua vietimme Kangasniemellä mökkeillen. Sää suosi mukavasti ja lauantai-iltana alkanut sade ei meitä haitannut. Kävimme metsälenkillä katsomassa, jos löytäisimme kantarelleja. Saalista ei tällä kertaa saatu. Odottelemme siis myöhäisempään syksyyn 🍄. Isokorvat käppäilivät rannassa ja välillä istuskelivat laiturilla kuikkia katsoen. Iltaisin saunottiin ja isäntä grillasi meille sapuskaa. Puulan vesi oli 19-asteista, mikä yllätti minut. Luulin, että se olisi ollut jo viileämpää. Isäntä piipahti uimassa mutta minä jätin väliin. Lapsena viihdyin kylmissäkin vesissä mutta en enää 😄.

Katse Puulalle.

Tämä elokuu on mennyt kuin hujauksessa. Kohta kolkuttelee ovella syyskuu 🍁. Kai tässä on hyvästit kesälle jätettävä. Aiomme vielä ennen syyslomaa käydä mökillä muutamana viikonloppuna. Ja minä suuntaan Hilpurin ja Myttösen kanssa sinne jo taas huomenna. Hyvä ystäväni, Keravan poikien äiti, lähtee meidän mukaan mökkeilemään viikonlopuksi. Tiedossa on varmasti rentouttava ja mukava reissu. Syksyn lukukoirailujen pitäisi alkaa naapurikirjastossa syyskuun loppupuolella. Saapa nähdä, antaako koronatilanne myöten. Hippu kyllä odottaa jo innolla töihin pääsyä 📚.