Joulua jo odotellen

Tänään satoi uutta lunta. Viikonloppuna tuli vettä sen verran, että se ehti sulattaa entisen pois. On mahdollista, että saamme valkoisen joulun. Nastakengät ovat koirien kanssa lenkkeillessä olleet enemmän kuin tarpeen. En voisi kuvitellakaan, että täällä etelässä pärjäisi ilman niitä. Ellei halua jalkaansa pakettiin tai vielä ikävämpää. 

Syksyn lukukoirailut on hoidettu ja Hippu on hyvin ansaitulla joululomalla. Ensi viikolla kiikutamme pissinäytteen eläinlääkäriin. Katsotaan, onko bakteeri kokonaan poistunut virtsarakosta vai joko se taas nostelee päätään. Toivon niin hartaasti, että tehokas lääkekuuri olisi tepsinyt. Pidän kuitenkin mielessäni eläintohtorin lohduttavat sanat siitä, että vielä on konsteja jäljellä hoitaa tuo viheliäinen vaiva, jos antibiootti ei ole tappanut bakteeria.

Hippuli nautiskelee, kun isäntä sukii
sen valtavan paksua karvaa.

Syökö teidän karvakuonot toisten koirien jätöksiä? Myttö syö. Ja tämä on todella ikävä tapa. Jos siitä jotain hyvää haluaa sanoa, niin näitä herkkuja nautitaan vain talvella. Kun pakkanen on tehnyt pökäleistä rapeita. Myttösellä ei ole vitamiinipuutoksia, se on keskusteltu eläinlääkärin kanssa moneen otteeseen. Eikä se näe nälkää vaikka ruoka-annoksia syksyllä pienennettiin. Se on syönyt koirien pas...aa talvisin aina. Jo ennen laihduttamista. Toki myös rusakon papanat (mökillä metsäjäniksen) kelpaavat. Niitä syödään myös kesällä. Erikoinen harrastus tuo on.... sen verran olemme saaneet Myttöä tottelemaan, että noin puolet sen poimimista kökkäreistä se pudottaa pois suustaan, kun sitä siihen komentaa. 

Tässä kuvassa ei syödä sontaa vaikka
Mytön talviharrastuksiin se
kuuluukin.

Tänään oli viimeinen työpäiväni ennen joululomaa. Isäntä pakertaa vielä huomisen töissä ja sieltä kotiin saavuttuaan lähdemme kuusiostoksille. Ruokakaupassakin on piipahdettava ja isokorvien lahjaostoksilla myös. Olen hankkinut kuuseen muutaman uuden koristepallon. Amaryllis, jouluruusu ja pari hyasinttia ovat jo joulua tänne kotiin tuomassa. Lauantaina laitan kynttilöitä ja koristeita esille oikein reilusti ja paistan kinkun. 

Edessämme on hiukan erilainen joulu kuin aiemmin. Minulle ensimmäinen ilman äitiä. Hautuumaalle viemme tänä jouluna kahden kynttilän sijasta neljä kynttilää 😢 Mutta meidän joulusta tulee varmasti kuitenkin mukavaa aikaa. Aaton vietämme jo perinteiseen tapaan oman perheen kesken. Joulupäivänä meille tulee vieraita ja tapaninpäivänä me kuljemme kyläilemään. On levollista tietää, että voimme nauttia rauhallisista pyhistä ja tavata vielä täällä olevia, meille tärkeitä ihmisiä.