Lennokkaana lokakuuna päätettiin mökkikausi ja ryhdyttiin odottamaan jo joulua

Ihan hävettävän kauan on kulunut siitä, kun viimeksi kirjoittelin tänne Pieneen Suureen Beagleen. Syksy on kiitänyt hurjaa vauhtia kohti loppuvuotta. Meille kuuluu oikein hyvää ja nyt kerron tiivistetysti viimeisimmän reilun kuukauden kuulumisemme.

Mökillä laitettiin usein
lokakuussa (ja muulloinkin) leikiksi.

Lokakuussa vietimme Puulan rannoilla sekä hauskan viikonlopun naisporukassa että syyslomaviikon omalla laumalla. Möksä on nyt talviteloilla odottaen ensi kevättä. Itkuhan siinä minulta taas pääsi, kun laitoin mökkitien porttia lukkoon. Meillä oli hieno mökkikausi Kangasniemellä, josta osasin itse nauttia viime vuotta paremmin. Silloin painoi vielä suru mieltäni ja haikeat (joskin ihanat) muistot mökkeilystä silloin, kun äitini omisti mökin ja oli vielä terve. 

Jotta mökki on valmis tulevaan talveen, pihakalusteet kerättiin kattojen alle suojaan. Huussi tyhjennettiin. Isäntä kaatoi muutamia koivuja ja teki niistä polttopuita. Linnunpönttöjä korjattiin ja komposti möyhennettiin. Rannan nuotiohäkkyrässä poltettiin risuja. Kelloista otettiin patterit pois, kaikki jäätyvä (esim. pesuaineet) pakattiin kasseihin ja tuotiin kotiin. Grilli nostettiin suojaan mökin terassille. Kaikenlaista muistettavaa on mutta möksän talvivalmistelut kulkevat jo rutiinilla. 

Hipulle maistui syyslomalla puolukat.

Hippu ja Myttö viihtyivät mökkireissuilla vallan mainiosti. Nehän rakastavat paikkaa yhtä paljon kuin me kaksijalkaisetkin. Kovasti isokorvakaksikko leikki ja riehui pihalla. Hippua kyllä varoittelimme, ettei saisi kovasti riekkua mutta minkäs teet... Kävimme sienimetsässä ja likat söivät innolla puolukoita, joita mökin pihapiirissä oli runsaasti. Iltaisin oli kiva löhöillä sängyssä lämpimien vilttien alla. 

Myttö tutki mökkirantaa ja sen
mielenkiintoisia hajuja.

Alasajoimme Hipun lääkityksen alas pari viikkoa sitten. Nyt se on ollut viikon verran ilman lääkettä. Näin teimme, koska eläintohtori elokuussa suositteli, että voimme ainakin kokeilla josko Hipa pärjäisi ilman pillereitä. Toistaiseksi Hippu on kunnossa ja vointi hyvä. Kipu ei ole palannut. Koska kyseessä oli kova myrkky, sillä oli viime viikon alkupuolella lieviä vieroitusoireita; vapinaa ja väsymystä. Nyt niistäkin on päästy. Katsotaan, miten tässä käy. Mikäli kipu palaa, palaa myös lääke. Siihen ei maailma kaadu. Sitten Hippu tulee syömään lääkettä lopun ikäänsä. Ja se on paljon parempi vaihtoehto kuin leikkaushoito...

Lokakuussa lukukoirailtiin.

Hippu on jatkanut lukukoirailuja entiseen tapaan ja tällä viikolla suuntaamme kotikirjastoomme kuuntelemaan. Sinne menemme myös ensi viikolla, kuten myös naapurikirjastoomme. Meillä alkaa kotona keittiöremontti viikon päästä. Sen kesto on reilu viikko ja sen ajan teen mahdollisimman paljon etätöitä kotikonttorilta käsin. Homma saadaan hyvin pelaamaan, kun olen muissa huoneissa päivisin Hipun ja Mytön kanssa "evakossa". Ja kun tyttöset on jätettävä muutamaksi tunniksi kahdestaan parina päivänä, ne saavat nauttia makuuhuoneessamme sängyssä lokoilusta portin ja oven takana. Meillä on jo kokemusta muutaman vuoden takaisesta kylpyhuoneremontista, joten emme kanna tästäkään rempasta huolta. 

Kuten varmaan arvaattekin, täällä odotetaan joulua jo kovasti. Harry Potter-kalenteri on hankittu, myös iso kasa joululehtiä. Viikonloppuna ostimme muutamia uusia kausi-/jouluvaloja ja pikkujoulua juhlitaan ihanien ystäviemme kanssa joulukuun alkupuolella. Uudessa keittiössä! Toivon, että teillä, meidän lukijoillamme ja blogin ystävillä, on kaikki hyvin ja syksy on sujunut mallikkaissa merkeissä. Mukavaa marraskuun jatkoa toivotan koko laumamme puolesta ja pysyttehän matkassamme mukana!