maanantai 5. marraskuuta 2012

Kyhnääjän kosto

Pyhäinpäivän viettomme alkoi meidän kaksijalkaisten osalta sohvan putsauksella. Typy oli nimittäin päättänyt kusta lurauttaa perjantai-yönä vuoden vanhalle sohvallemme. Sohvalle, jonka istuintyynyt eivät ole irrotettavissa saatika pestävissä. Isäntä parka, joka hankasi ja hinkkasi kuivapesuainetta, jotta ainakin haju saataisiin sohvasta pois. Sunnuntaina käsittely uusittiin ja siinä välissä sohvaa imuroitiin raivolla. Niin raivolla, että imurimme hajosi. Syytän Typyä tästä pissitempauksesta, sillä en millään jaksa uskoa, että Pimu syyllistyisi moiseen. Sitä paitsi tiedän melko varmasti syynkin kurjaan temppuun; isäntä hääti perjantai-iltana Typyn pois meidän sängystä, jossa se olisi hyvin mieluusti nukkunut yönsä. Kosto elää, taisi pitkäjalka tuumata.

Taksikyhnääjät.
Olikin sitten mukava sohvashown jälkeen lähteä leppoisaan pyhäillan viettoon Keravalle. Syötiin ja juotiin hyvin, isokorvatkin saivat hirvenlihaa maistaakseen. Kotimatka taittui reteästi taksilla päräyttäen. Jostain kumman syystä Pimun ja Typyn piti olla koko matka tilataksin lattialla kylki kyljessä kiinni toisissaan. Välillä näytti jopa siltä, että Typy kiipeää Pimun päälle. Onhan tytöt ennenkin taksissa (ja autossa ylipäätään) matkustaneet, joten en tiedä mistä moinen kyhnäys johtui. Kaiketi kyyti oli vaan kovin jännittävää ja kulkupeli oli vieras ja vieraat hajut. Tilanpuutteen vuoksi kun ei olisi yhdessä kasassa tarvinnut olla. Mutta toisaalta; jos olo tuntuu turvattomalta, on mukava nyhjöttää parhaan kaverin kanssa.


2 kommenttia:

  1. Joskus vaan on kiva pinoutua kaverikoiran kanssa.

    VastaaPoista
  2. Onpa hauskasta sanottu, Myrsky ja Tuisku! Tekin taidatte olla välillä pinossa, päällekkäin ja lomittain.

    Pimun ja Typyn emäntä

    VastaaPoista

Kiva, kun kommentoit!
Typy, Hippu ja emäntä kiittävät.