perjantai 30. marraskuuta 2012

Suutari sotki matot mutta joulukuu on juhlaa!

Tälle loppuviikolle oli vihdoinkin luvattu lunta ja pakkasta. Lupaus piti paikkaansa! Olen lopen kyllästynyt ainaiseen vesisateeseen ja kurakeleihin. Enkä vähiten siksi, että koiria saa pestä joka lenkin jälkeen. Mutta tänään aamu valkeni hurjan lumipyryn siivittämänä ja vaikka keli oli melkoinen, oli se kuitenkin mukava juttu. Lenkit selvittäisiin ilman, että kaveruksia tarvitsee pestä ja suihkutella. Ja isokorvamme rakastavat lumessa pyörimistä, kierimistä ja hankien tonkimista.

Kun hauvojen pesemisestä olen hetkeksi saanut nyt tauon, pääsin kuitenkin pesemään maton. Taas. Typyllä oli ollut keskiviikkona vatsa sekaisin ja palatessani töistä kotiin vastassa oli kaksi koiranpas...sta mattoa. Toisen pesin ja toinen lähti pesulaan. Liekö pikkuriiviön vatsa alkanut temppuilemaan, kun neiti oli pistellyt emännän talvisaappaat uuteen kuosiin... Myönnän, että "käsitellyt" saappaat nähdessäni pääsi pari perkelettä suustani ja Typy meni piiloon eteisen lipaston alle. Varsinainen suutari, tuo meidän Typsykkä.

Viikonlopuksi meidän sakilla on tiedossa reissu Keravalle, jonne menemme hoitamaan poikakolmikkoa. Menoa ja meininkiä varmasti riittää ja lumileikkeihin pääsee koko poppoo, karvakuonot mukaan lukien. Pojat huolehtivat kovasti Pimusta ja Typystä ja sitä on hienoa katsella. On tärkeää, että lapsille opetetaan pienestä pitäen miten eläimiä tulee käsitellä ja tälle kolmikolle pelisäännöt ovat selvät. Riehutaan, kun on sen aika ja annetaan koirimuksille myös oma rauha, kun ne eleillään ilmoittavat haluavansa sitä.

Huomenna on aika avata joulukalenterin ensimmäinen luukku. Sieltä se jo tulla jolkottaa, joulun aika.  Ja maanantaina meidän rakas ikäneitomme täyttää täydet 14 vuotta. Joulukuu on siis juhlaa täynnä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.