Uudenlainen arki alkoi

Vuosi on vaihtunut, loppiainen sujahti ohi ja arki on koittanut taas. Riisuimme kuusen koristeista tiistaina ja kaikki muutkin joulukoristeet pakattiin pois. Valoja jätin vielä esille ja ne saavat olla maaliskuulle saakka. Joululevyt ja Jouluradio palaavat meidän soittolaitteisiin taas vajaan vuoden päästä 🎵. Joulukukkia roikotan esillä niin kauan kuin niissä kukintaa riittää.

Otimme tämän alkaneen vuoden vastaan kotona ja meillä oli oikein miellyttävä ilta. Lämmin kiitos vielä meidän mukaville vieraille! Myttö päätti välipäivinä tuhota kuusenlamput sekä muutamia kuusenkoristeita. Onneksi lamput eivät olleet pistorasiassa kiinni 😑. Olemme oppineet jo aikoinaan Pimun kanssa, miten varautua biiglen mahdollisiin harrastuspuuhiin... Isäntä on näppärä mies ja osasi korjata valot. Koristeita meillä riittää tällekin vuodelle vaikka erityisesti erään koirakoristeen silppuaminen minua hieman harmitti. 

"Raskasta tämä juhliminen."

Aloitin maanantaina työt. Asia, joka herätti minussa kaikenlaisia ajatuksia. Työpaikan saaminen oli loistojuttu mutta ei ole ihan helppoa lähteä uusiin kuvioihin, uuteen arkeen. Siihen vaikuttaa paljon irtisanomiskokemukseni lisäksi myös muutama muu viime vuoden aikana tapahtunut ikävä asia. Alkukankeuden (-kauhun) jälkeen olo on nyt levollinen 😌. Eiköhän se tästä. Etätöitä pystyn tekemään melko hyvin. En niin laajasti kuin aiemmissa työpaikoissani mutta kuitenkin. Se on erittäin tärkeää. Hipun ja Mytön hyvinvointi on minulle yksi elämäni tärkeimmistä asioista ja sen suhteen etätyö on merkittävä juttu. 

Koirapuistossa oli kiva jauhaa oksanpätkää.

Talvinen sää jatkuu ja on mahtavaa, että on lunta ⛄. Hippu ja Myttö tykkäävät kovasti kahlata hangessa ja tonkia sen alta hyviä hajuja haisteltavaksi. Hilpusen mielipuuhaa on myös lumessa kieriminen. Myttönen ei siitä hommasta välitä. Se katselee aina hieman ihmeissään, kun Hippu hankaa selkäänsä lumeen kaikki raajat taivasta kohti sojottaen. Isäntä kaivoi sukset esiin. Minä tyydyn yhteisiin lenkkeihin isokorvien ja isännän kanssa. En ole talvi-ihminen mutta kuiva pakkaskeli ja lumi ovat kiva asia kuraloskaan verrattuna. 

Hippua helli vieno auringonpaiste koirapuistossa.

Saapa nähdä, pääsemmekö helmikuussa aloittamaan Hippusen kanssa lukukoirailut. Näyttää tuo tautitilanne hurjia lukuja. Muuten meidän alkuvuosi kuluu uuteen päivärytmiin sopeutuen, vapaa-ajalla levosta nauttien. Keväälle on joitakin ohjelmia suunniteltu ja niiden toteutumista toivon kovasti 👍. Loppuvuodelle meinattu Hipun vatsatähystys päätettiin toistaiseksi unohtaa. Sen hyödyistä liittyen kesän sairauteen ei ole enää tässä vaiheessa takeita. Tähystys olisi pitänyt tehdä kesällä. Hipun mystinen sairastuminen oli taas kerran opettavainen kokemus näin koiranomistajan näkövinkkelistä. Jatkossa tiedämme, millaisia tutkimuksia vaadimme heti, jos vastaavaa tapahtuisi. Toivottavasti ei kuitenkaan enää koskaan. 

Mutta nyt meidän sakki lähtee ulkoilemaan. Pakkasta on mittarissa yhdeksän astetta, melko sopivasti vielä. Talvisen raikasta ja rentoa viikonloppua Teille kaikille!