maanantai 29. elokuuta 2011

Ikimuistoiset synttärit

Kaikki oli lauantaina valmista. Siivous tehty, ikkunat pesty, kuohujuomaa kylmässä ja pöytä kattamista vaille valmis. Oli juhlan aika ja vieraita odoteltiin saapuvaksi. Isäntä päätti viedä koirimukset vielä lyhyelle lenkille, jotta saisimme rauhassa ottaa vieraat vastaan eikä kaksikkoa tarvitsisi heti juhlaväen saavuttua lähteä ulkoiluttamaan. Minä jäin kattamaan sitä pöytää.

Puolisen tuntia isännän lähdön jälkeen puhelimeni kilahti soimaan. Isäntä soittaa hengästyneenä. Hän on juoksien tulossa kantaen Typyä, joka on veltto ja hengittää raskaasti. Pikkuneitiä on luultavammin purrut kyy läheisessä koirapuistossa! Sydän jyskyttäen soitin päivystävään eläinlääkäriin, piti toimia nopeasti. Isäntä saapui kotiin sylissään Typy, joka oli aivan kanttu vei. Pimu oli irti remmistä ja tuli omaan rauhalliseen tahtiinsa perässä. Sain eläinlääkäriltä ohjeen lähteä välittömästi kohti vastaanottoa ja niin isäntää ja Typyä vietiin. Jäin Pimun kanssa eteiseen seisomaan pelonsekaisin ja hölmistyneinkin tuntein. Onpa alku näille kemuille!


Sairas Vääns
 Typyn oltua tiputuksessa 3,5 tuntia ja saatuaan kortisonipiikin, se alkoi tokenemaan. Lääkäri ei osannut diagnosoida oliko Typyn oikea etujalka joutunut kyyn hampaisiin vai jonkin hyönteisen (esim. ampiaisen) hyökkäyksen kohteeksi. Itse epäilen kyytä, sillä niin heikossa hapessa Typsy oli. Isäntä päivysti lääkäriasemalla koko hoidon ajan vaikka tarjouduin tulemaan juhlakalun tilalle valvomaan Typsyä. Väliaikatietoja soiteltiin tiheään tahtiin ja välitin niitä myös vierasväelle. Juhlatunnelma oli ainakin allekirjoittaneella hukassa vaikka tiesin, että Typy saa hoitoa. Kaikki olivat odottavalla kannalla.

Kaksikko saapui neljä tuntia lääkäriin lähdön jälkeen kotiin ja iso kivi vierähti pois sydämeltäni. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Typy oli taas oma itsensä ja tervehti iloisesti sekä vieraat että emännän ja Pimun. Pimulla vispasi häntä vimmatusti, kun kaveri palasi kotiin reissultansa. Typyllä oli varmasti paljon kerrottavaa Pimulle tästä hurjasta episodista. Juhlat jatkuivat, syötiin kakkua ja muita herkkuja, päiviteltiin tapahtunutta ja rapsuteltiin isokorvia. Ihaltiin remontin lopputulosta ja maisteltiin kuohuvaa. Ihmeteltiin lisää ja huokailtiin helpotuksesta. Nämä synttärijuhlat tullaan muistamaan!

2 kommenttia:

  1. Itsekin säikähdin heti kirjoituksenne alussa. Olipa tramaattiset tapahtumat syntymäpäivänä. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja onnittelut päivänsankarille! Ai niin, meilläkin on liukkaat lattiat ja sohvan edessä on matto, josta saan pitävän otteen tassuillani. Mukavia tassutteluja teillekin!

    VastaaPoista
  2. Näin on Myrsky! Melkoista dramatiikkaa isännän synttärikekkerit sisälsivät. Onnittelusi on välitetty juhlakalulle, kiitos niistä. Säikähdimme kyllä kovasti koko poppoo. Onneksi Typy toipui ja kaikki on hyvin.

    VastaaPoista

Kiva, kun kommentoit!
Hippu, Myttö ja emäntä kiittävät.