Mitä suurimmat onnittelut Mytölle!

Tänään, 30. kesäkuuta, on suurta aihetta juhlaan 🥳. Meille niin rakas Myttö juhlii syntymäpäiväänsä. Olemme hankkineet Myttöselle lahjaksi ison fleeceviltin (se rakastaa fleecepeittoja ja -vilttejä) ja lelun. Pakettiin laitettiin myös herkkuja ja niitä on sen verran reilusti, että Hippukin saa oman osansa. Mytön juhlaruoka-annosta tulee koristamaan kynttilä. 

Miten paljon iloisia hetkiä tämä suloinen biigletyttö on meidän elämäämme tuonut 💖. Niitä laskiessa ei riittäisi mikään aika. Hippu on saanut Mytöstä uskotun kaverin ja parhaan ystävän.

Suuret onnentoivotukset meidän 

ihanalle 6-vuotiaalle Mytölle!

🎂

Kaikin puolin sopuisa juhannus

Vietimme leppoisan ja mukavan mökkijuhannuksen, jota ei vesisadekaan onnistunut pilaamaan. Juhannusaatto oli säältään hieno, kuten myös sunnuntai. Juhannuspäivänä Puulan rannalle heitettiin muutama sadekuuro mutta taukoamatonta vesisadetta ei ollut. Lämpimämpi keli olisi tietysti saanut olla ja järviveden 15-asteen "lämpö" ei houkutellut uimaan minua eikä Keravan porukan äitiä/emäntää/hyvää ystävääni. Kaikki muut uivat ahkerasti ja eritoten Patu. Se herra on varsinainen vesipeto 😀.

Juhannusbiigelit.

Patulla oli vauhti päällä ja senhän ymmärtää. Meidän mökillä kun saa juosta ja hillua vapaana niin paljon kuin lystää. Kiitos Hilpan ja Myttösen isännän, joka muutama vuosi sitten teki massiivisen urakan ja pisti aitaa metritolkulla pystyyn. Tilaa ja tannerta siis riittää, missä juosta viipottaa. Meidän likat katsoivat Patun kouhotusta välillä jopa hiukan kummeksuen. Kuten sitäkin, että herra pulikoi mahtavan pitkiä uimalenkkejä. Jopa niin pitkiä, että pari kertaa Patu piti hakea veneellä pois järveltä, kun näytti, että sen voimat alkavat hiipumaan. 

Kyllähän Patulle sitten väsymys aina jossain vaiheessa iski. Myttö oli eri mieltä siitä, että Patu tuppasi itsensä yhtä aikaa meidän sänkyyn Hipun ja Mytön kanssa. Mutta hyvin yhteisymmärrys kuitenkin löytyi ja kolmikko otti torkkuja sulassa sovussa. Myttö on hiukan ärhäkämpi ja mustasukkaisempi Patua kohtaan. Mutta voi, miten jaksan aina ihailla Hipun joviaalia ja lauhkeaa luonnetta. Vaikka se puolensa osaa toki pitää, antoi Hipa Patun liittyä seuraan ilman sen kummempia rähinöitä.

Hippu ja Myttö olivat vieraanvaraisia
ja luovuttivat Patulle sängyn viltit.

Pikkuruinen mökkimme näytti taas, mihin se taipuu. Ruokailut hoidettiin pääosin ulkona mutta lauantaina sateen tullessa piti mökin ruokapöydän ääreen mahduttaa kahdeksan henkeä. Ja onnistuihan se, kun vähän kalustettiin uudelleen 😄 Sopu sijaa antaa, sanoi Keravan miniäkokelas moneen kertaan ja niinhän se on. Kaikki sujui mallikkaasti vaikka meitä oli iso porukka ja kolme koiraa siihen päälle. Juhannusaattona sytytimme kokon palamaan 🔥 Lisäksi juhannusohjelmassa oli sitä kaikkea, mitä juhannustervehdyksessäni teille jo kerroinkin.

Ensi viikolla juhlitaan kuusivuotista Myttöä, valmistaudutaan minireissulle ja mökkilomalle, minä teen vielä vähän töitä, likkojen isäntä huristelee kaksipyöräisellä 🏍 ja menemme Hipun kanssa läksiäiskahveille Tikkurilaan. Sanomme myös heipat kesäkuulle ja toivotamme tervetulleeksi heinäkuun, joka toivottavasti tuo mukanaan paljon lämpöä ja aurinkoa 🌞

Juhlavaa juhannusta!

Iloiset kesäterveiset Puulan rannalta 🌞 On keskikesän juhla juhannus. Meillä on se etuoikeus, että saamme viettää sitä täällä mökillä. Tämän viikonlopun ohjelmassa on saunomista, grillaamista, kivaa yhdessäoloa, koirien rapsuttelua, uimista, huussin tyhjentämistä, puiden kantoa, lukemista, tiskaamista, radion kuuntelua, erilaisia pelejä ja maljannostoja juhannukselle. 

Tämän kuvan kera, jossa poseeraa meidän vastapestyt biigelitytöt, toivotan koko meidän jengin puolesta Teille kaikille 

🌼 Oikein mukavaa juhannusta 🍓

Virallisesti eläkeläinen

Alkukesä hujahti nopeasti ja olemme jo juhannuksen kynnyksellä. Blogikirjoittelu on ollut taas laiskaa, josta pahoittelut teille lukijoillemme. Työkiireet ovat verottaneet sen verran, että en ole vapaa-ajalla oikein innostunut enää koneen ääressä istumaan. Mutta tässä meidän kuulumisia viimeisten viikkojen ajalta 🌺

Hippu teki lukukoirauransa viimeisen työvuoron toukokuun lopulla. Tämä hieno homma päätettiin sinne, mistä se seitsemän ja puoli vuotta sitten aloitettiin eli kotikirjastoomme. Mieli oli haikea, kun vaihdoin Hipulle kotimatkaa varten valjaat työpannan tilalle. Siinä sitä oltiin. Viimeisen kerran tutussa huoneessa, jossa Hippu otti näinä vuosina vastaan kymmeniä ja kymmeniä lukijoita sekä moikkaajia. Kukkien ja korttien kera lähdimme kotiin. Vaikka olo oli surullinen, olin myös äärettömän ylpeä ja onnellinen. Hippu teki valtavan hienon uran. Typyn ja Hipun kanssa minä sain 11,5 vuoden ajan muistorikkaita ja antoisia kokemuksia. Kiitollisin mielin oli hyvä päättää tämä hauska harrastus. Palaamme vielä Tikkurilaan läksiäiskahvien merkeissä. Hipun Typyltä perimänsä lukukoirahuivi menee sitten joskus Hipun mukana sen viimeiseen leposijaan mökkirannalle.

Lukukoirauran viimeinen työkeikka
kotikirjastossamme. 

Tämän kuluvan kesäkuun alkupuolen Hipa ja Myttönen mökkeilivät yhdessä isäntänsä kanssa. Minäkin piipahdin Puulan rannoilla pari päivää mutta kesälomani alkaa vasta heinäkuussa. Likat rakastavat mökillä oloa ja onhan se jotain aivan muuta olla vapaana luonnon keskellä kuin talsia täällä kaupungissa. Kotipuolessa olemme käyneet moikkaamassa lampaita, jotka kasvavat hurjaa vauhtia. Myttö on saanut voimiaan takaisin kilpirauhaslääkkeen ansiosta. Erityisesti mökillä meidän isokorvakaksikko ottaa kovia juoksu- ja painikisoja. On ilo katsoa, miten hauskaa Hipulla ja Mytöllä yhdessä on. Hilpun vanhuudenvaivoihin ei kova riehuminen toki ole hyvä juttu. Mutta vaikea kaksikkoa on yrittää pistää aisoihin, kun riehumiskuume iskee päälle 😁

Juhannusta vietämme tuttuun tapaan Kangasniemellä. Saamme sinne vieraiksemme Keravan poppoon ja tänä vuonna se onkin hiukan tavallista suurempi, sillä mukaan liittyy myös heidän miniäkokelas 😊 Patu-herra on menossa mukana myös ja koirakolmikolla saattaa syntyä vauhdikastakin kisailua keskenään. Minulla on vielä tovi kesälomaani, joten palaamme ensi viikolla takaisin etelään. Mutta kun lomani koittaa, se aloitetaankin pitkästä aikaa tekemällä pieni reissu yhdessä tyttösten isännän kanssa. Hilpuselle ja Myttöselle on tiedossa oikein kiva hoitapaikka tuttujen ihmisten luona. Ja onpa siellä koirakaverikin odottamassa. Matkan jälkeen pakkaamme kassit uudelleen ja lähdemme kohti mökkiä, jolla vierähtääkin sitten useampi viikko.

Miten meidän mökkijuhannus meni. Ja mitä täällä kaupungissa on touhuttu ennen kuin perheemme yhteinen loma-aika alkaa. Näistä lisää ensi kerralla 😍

Kangasniemellä, kirjastossa ja kilpirauhaskontrollissa

Jestas, miten aika on taas kiitänyt. Vappua vietimme avaten mökkikauden Kangasniemellä. Hipulla oli viime viikolla naapurikirjaston viimeinen työvuoro lukukoirana. Mytön kanssa kävimme eläintohtorin luona 6. toukokuuta kontrollikäynnillä ja minä juhlin viime lauantaina ystävieni kanssa syntymäpäivääni Hipun ja Mytön isännän pitäessä huolta sekä meidän likoista että huushollistamme. 

Mökillä oli kaikki talven jäljiltä hyvin ja kunnossa. Puulan vesi on harvinaisen matalalla ja vappuna veden lämpötila oli seitsemän astetta. Isäntä pulahti Puulaan, minä en. Lämmitimme saunaa, teimme hiukan pihahommia, luimme, kuuntelimme radiota, grillasimme, ihmettelimme keväistä luontoa. Oli hirmuisen mukavaa päästä taas mökkeilemään. Hilpunen ja Myttönen ottivat kaiken ilon irti ja olivat ulkona aamusta iltamyöhään. Onhan se vapaus aivan mahtavaa!

Laiturilta käsin ihmeteltiin 
kuikkien touhuja järvellä.

Mytöllä oli kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyen sen ensimmäinen kontrollikäynti heti vapun jälkeen. Verikokeen otto sujui hienosti ja Myttö käyttäytyi mallikkaasti. Verikokeen tulos oli oikein hyvä; lääkeannostus on osunut heti kohdalleen ja kilpirauhasarvo oli kunnossa. Eläintohtori totesi, että seuraava kontrollikäynti on sitten vuoden päästä. Lääkettä riittää reseptillä sinne saakka ja annostus pysyy siis samana. Myttönen on piristynyt ja on eläväisempi sekä reippaampi. Se on ollut ihana huomata. 

Myttö nautiskelee auringosta.

Jätimme Hipan kanssa haikeat hyvästi naapurikirjastollemme, kun Hippu teki siellä viimeisen lukukoiravuoronsa viime viikolla. Meitä muistettiin kukkasin, lahjoin ja kortein. Kyyneleiltä ei vältytty. Hakunila on aivan valtavan kiva kirjasto ja sen henkilökunta on ottanut minut, Typyn ja Hipun avosylin vastaan. Joka ikinen kerta. Nyt siirrymme Hipun kanssa Hakunilan asiakkaiksi, sillä eihän kirjasto ja mekään minnekään hävitä. Itse saatan jatkaa siellä syksyllä vapaaehtoistyötä hiukan eri kuvioissa. 

Hakunilan kirjaston
viimeinen lukukoirailu.

Viime viikolla lukukoirailimme myös kotikirjastossamme. Sinne Hippu tekee uransa viimeisen työkeikan ensi viikolla. Varmasti myös silloin on haikeat tunnelmat mutta olen sitä mieltä yhä edelleen, että tämä on oikea hetki päästää Hippu eläkkeelle. Ikävästi näyttää siltä, että ainakaan Hakunilaan ei vielä ole löydetty Hipulle seuraajaa. Toivottavasti sinne saadaan uusi lukukoira ja tämä mainio toiminta voi jatkua.

Menneenä lauantaina otin pienen irtioton arjesta. Juhlimme ystävieni kanssa synttäripäivääni hyvän ruuan ja juoman äärellä. Loppuillasta suuntasimme euroviisukatsomoon. Taas kerran totean täällä blogissakin, että minä olen ihan hirmuisen onnekas, että elämässäni on tämä rakas, upea naisporukka. Meillä on aina hauskaa vaikka tälläkin kertaa illan keskusteluissamme nousi esiin myös niitä elämän harmillisempiakin asioita. Se, että minulla on Hipun ja Mytön isännän lisäksi myös nämä tyypit elämässäni, on arvokas asia.  

Kesä on kohta ovella ja sitä kohti mennään iloisin sekä odottavin mielin. Kesälomasuunnitelmia on tehty ja tiedän, että ainakin mökkeilyt Puulan rannalla ovat sitä odotetuinta lomatekemistä.