keskiviikko 10. heinäkuuta 2024

Juhannusta muistellen

Kesä on kääntynyt jo heinäkuulle. Lomailemme täällä möksällä, jonne palasimme pienen juhannuksen jälkeisen kotipyrähdyksen jälkeen. Mökkielämä soljuu tuttujen touhujen merkeissä eteenpäin; saunomista, puiden ja veden kantoa, lukemista, radion kuuntelua, uimista, lepäilyä, grillaamista, kauppareissuja, siivoamista, pihahommia, huussin tyhjentämistä, Puulalle tuijottelua sekä viime päivinä myös jalkapallokisojen katsomista (isännän hommaa 😀). Mustikat ovat aurinkoisilla paikoilla kypsiä. Hippu ja Myttö keräilevät niitä innolla varvuista suoraan suihinsa. Myös metsämansikat maistuvat mutta niitä on melko vähän tässä meidän tiluksilla. Kerään likoille ne, mitkä löydän 🍓.

Kotikulmilla riitti uutta haisteltavaa
mökkielämän jälkeen.


Juhannuksesta on jo reilu parisen viikkoa mutta palaan vielä keskikesän juhlan tunnelmiin. Vietimme juhannusta täällä Kangasniemellä ja saimme vieraaksemme Keravan porukan. Poikakolmikon vanhin vietti tällä kertaa juhannusta kavereidensa kanssa mutta nuorempi kaksikko viihtyi vielä kanssamme Puulalla. Patu oli tietysti menossa mukana ja Hippu sekä Myttö toivottivat Patun ystävällisesti tervetulleeksi. 

Hippu ja Patu.

Juhlapyhien sää suosi meitä mökkeilijöitä. Saimme nauttia aurinkoisista päivistä ja järvivesikin oli lämpötilaltaan uimakelpoista. Patu on innokas uimari, josta taisimme koko sakki hieman yllättyä. Se ui läheisille rantakiville ja kipusi niiden päälle katselemaan mm. lokkien touhuja. Patu oli innoissaan, kun sai juosta pitkin mökkitonttia ja tätä aidattua aluetta. Hilpunen ja Myttönen katselivat, että kylläpä kaverilla riittää virtaa ja vauhtia 😄.

Myttö huilasi, kun Patu tarkkaili
mökin terassilta pihapiirin tapahtumia.

Meillä oli oikein mukava ja leppoisa juhannus, josta saamme suurelta osin kiittää näitä hyviä, rakkaita ystäviämme. Grilli ja sauna kuumenivat. Miesväki pelasi korttia ja Unoa minun ja Keravan "emännän" nauttiessa kuohujuomaa mökin terassilla. Saunassa vastottiin (kyllä, minulle se on vasta eikä vihta 😃) ja laiturin nokkaan kiinnitettiin perinteinen juhannuskoivu. Toivottavasti vietämme juhannusta yhdessä taas ensi kesänä. 

Lomalla huilataan ja rentoudutaan.

Alkuviikosta piipahdimme Pieksämäellä. On kiva lähteä välillä täältä metsän keskeltä hiukan ihmisten ilmoille ja samalla hoituu kauppa-asiat. Ensi viikolla suuntaamme vuorokauden vierailulle Jyväskylään. Se juhlistakoon meidän viikonloppuna olevaa hääpäiväämme. Olen ilokseni ehtinyt sekä jaksanut lukea viime viikkoina enemmän kuin pitkään aikaan. Tuolle rakkaalle harrastukselleni jäi syksyllä ja menneenä keväänä turhan vähän aikaa. Hipulle ja Mytölle tämä mökkielämä on täynnä riemua. Ulkona saa olla niin paljon kuin lystää ja ilman remmejä sekä pantoja. Onnellisen kaksikon seuraaminen on tämänkin mökkikesän paras asia 😍.
 

sunnuntai 30. kesäkuuta 2024

Tänään on Mytön juhlapäivä!

Tänään, aurinkoisena kesäsunnuntaina, on aihetta juhlaan. Meidän ihana Myttömme juhlii syntymäpäiväänsä. Aamulla päivänsankaritar sai avata lahjapaketin, joka sisälsi lelun, kuivatun strutsin jänteen ja kuivattua peuraa. Herkut kiinnostivat Myttöstä enemmän kuin lelu mutta eiköhän se lelulahjastakin innostu 😁 Hippu ehti lelulla jo leikkimään ja tottakai isosiskokin sai synttäriherkkuja maistaakseen. 



💖 Lämpimästi ja suurella rakkaudella 
meidän viisivuotiasta Myttöä onnitellen 🎂

Myttöä juhlitaan tänään oman perheen kesken. Syksyllä on tiedossa pienimuotoiset kemut sekä Myttöskälle että sen isännälle, joka viettää synttäripäiväänsä heinäkuussa. 


Ps. En jostain syystä pysty tällä hetkellä vastaamaan kommentteihinne, joita jätätte kirjoitelmiini. En myöskään onnistu kommentoimaan blogikamujemme postauksia. Toivottavasti asia korjaantuu pian. Iso kiitos kaikista kommenteistanne, arvostamme Hipan ja Myttösen kanssa niitä kovasti. Ja blogikavereillemme paljon terkkuja, luemme kyllä ahkerasti tekstejänne.

perjantai 21. kesäkuuta 2024

Kaunista juhannusta!

Juhannus, keskikesän juhla, on täällä taas! Me vietämme juhannusta omalla mökillä Kangasniemellä. Tästä taitaa tulla nyt uusi tapa saarijuhannusten jatkoksi. Suomen kesä on parhaimmillaan, kun luonto on täydessä tällingissä, linnut pitävät konserttejaan ja valoa riittää miltei aamuun asti. On tämä hienoa aikaa 🌞


Juhannusherkkuja odotellen...


Teille kaikille, meiltä kaikilta, 

hienoa ja hilpeää juhannusta!


Mitä meidän keskikesän juhlaan kuului, siitä seuraavassa kirjoitelmassani. 


keskiviikko 19. kesäkuuta 2024

Kolmikko kotiutui takaisin kaupunkiin

Kesä on edennyt juhannusviikolle. Hippu, Myttö ja niiden isäntä on kotiutunut mökiltä takaisin tänne etelään. Ja tulinhan minäkin samalla kyydillä kotiin vietettyäni muutaman päivän Puulan rannoilla. Jälleentapaaminen oli riemukas, sillä siitä oli ehtinyt kulua liki pari viikkoa, kun viimeksi näin Hippusen ja Myttösen. Isäntääkin oli ollut jo ikävä 😍 

Myttö nuuski mökin pihasta 
mielenkiintoisia hajuja.

Mökillä aika kuluu kuin siivillä. Likat olivat tarkkailleet järvellä sukeltavia kuikkia ja pihalla hyppiviä västäräkkejä. Isännän touhuja oli pitänyt seurata ja toimia grillausapuna sekä saunakaverina, Mytön erikoisalaa. Minä laitoin kesäkukat ruukkuihin ja purkkeihin. Kukkia sai myös Pimun, Typyn ja Nupin hauta. Heitin Puulaan talviturkin ja siivosin aitat. Viimeiset menneet pari viikkoa olivat töissä hyvin kiireisiä, joten otin myös suurelta osin levon kannalta tämän lyhyen mökkipätkän. Olin sen tarpeessa.

Hippu herkutteli luulla. Ja kyllä
Myttökin sai oman. 

Lampaat ovat taas saapuneet kotimme lähellä olevalle pellolle. Niitä on käyty moikkaamassa mutta kovin arkoja villakasat vielä ovat. Elokuussa ne ovat varmasti jo reippaampia ja uteliaampia. Punkkeja on Hipassa ja Myttösessä ollut jostain kumman syystä todella vähän mutta laitoimme linimentit turkkeihin. Kaksikko kun nukkuu mökillä meidän kanssa samassa sängyssä ja emme halua itsellemme noita viheliäisiä ötököitä. Hyttysiä taas on melkoisen reippaasti ja olipa isäntä nähnyt kyyvauvan, joka oli luikerrellut liiterin nurkilla.

Meidän kesä jatkuu tästä sekä kotona että Kangasniemellä. Heinäkuu pyhitetään täysin Etelä-Savolle. Isäntä on aloitellut uuden tiskipaikan suunnittelutyötä ja eiköhän "rakennelma" ala juhannuksen jälkeen nousemaan tolpilleen. Kiirettä ei kuitenkaan tarvitse pitää, vanhallakin (ja kertakäyttöastioilla 😂) pärjää vielä hyvin. Minä olen luvannut, että en hanki uutta kesälukemista vaan keskityn niihin reiluun 20 teokseen, jotka odottavat nyt lukijaansa. 

perjantai 7. kesäkuuta 2024

Kangasniemikuulumisia

Meidän likat ja niiden isäntä ovat viettäneet mökkilomaa. Helteitä on riittänyt Kangasniemelläkin vaikka nyt ilma alkaakin viilenemään. Hyttysiä on kuulemani mukaan jumalattoman paljon 😠 Punkkeja ei kuitenkaan ole Hipusta ja Mytöstä juuri löytynyt vaikka emme ole niille vielä myrkkylitkuja turkkiin laittaneet. Laitetaan sitten, jos punkit tekevät massiivisen hyökkäyksen.

Hippa ei puhtaassa karvassa
viihdy. Pesun jälkeen turkki piti 
välittömästi sotkea.

Mökkiloman alkupäivinä isäntä oli pessyt Hipan ja Myttösen. Isokorvat on taidettu pestä viimeksi viime kesänä 😁 Jos se niistä itsestään olisi kiinni, niitä ei pestäisi ikinä. Tyttöset viihtyvät likaisessakin turkissa eivätkä ole pesuoperaation suuria ystäviä. Hippu olikin noin kolme minuuttia pesun jälkeen mennyt kierimään hiekkaan ja multaan. Se siitä puhtaanraikkaasta biigelistä...

Kukas se siellä rannassa makoilee...
meidän Myttö!

Myttö on saunonut isännän kanssa ja rakastaa maata rantaviivan tuntumassa. Isäntä toivoisi saavansa lomalla nukkua hiukan pidempään mutta meidän kaksikko haluaa aamuruuan viimeistään kello 6 😂 Vielä ei isäntä ole lomalle suunniteltua uuden tiskipaikan rakentamista aloittanut mutta vielähän tässä on pitkä loma edessä. Ja jos se jää tänä kesänä tekemättä, niin tuohon ei maailma kaadu. 

Minä pakerran töissä ja kiirettä riittää nyt olevan. Ehkä erityisesti siksi, että myös minun kesälomani häämöttää jo horisontissa. Itse suuntaan Puulan rannoille ensi viikolla. Sitä ennen vielä loppurutistus töissä ja todennäköisesti erittäin naurupitoinen synttärireissu hyvien ystävieni kanssa 😍


perjantai 31. toukokuuta 2024

Lukukoira aloitti lomansa

Heipä hei, täällä me ollaan eikä olla hävitty minnekään. Viikot ovat kiitäneet vauhdilla. Meidän kaksijalkaisten työkiireet ovat vieneet aikaa ja vapaa-aika, jota toki omalta osaltani iltaisin on, olen pyhittänyt levolle sekä Hipun ja Mytön hyvinvoinnista huolehtimiselle. Isäntä paahtaa vielä hetken töitä täydellä teholla mutta kyllä me hänestä olemme seuraa aina viikonlopun vapaapäiviksi saaneet.

Hippu teki viime viikolla kevään viimeiset lukukoirailut sekä koti- että naapurikirjastossa. Suosio oli taas suurta. Kevät on ollut kirjastokeikkojen osalta hauskaa ja antoisaa. Hippunen on saanut paljon rapsutuksia, kehuja, kiitoksia ja halauksia. Se ilo, mitä Hippu lukijoille ja moikkaajille tuo, on erinomaisen hienoa seurattavaa. Jatkamme molemmissa kirjastoissa tätä kivaa harrastusta taas syyskuussa.

Kevään viimeistä lukijaa vietiin, 
tämän jälkeen alkoi loma!


Hiukan on meidän lukukoiralla ollut terveyhuolia. Onneksi pieniä ja itse hoidettavissa. Viime viikonloppuna Hilpun vatsa reistaili pari päivää. Lisäksi korvat oireilevat taas. Mahaan annettiin lääkettä ja se tepsi. Isäntä on aloittanut korvahuuhteluprojektin ja minä tipauttelen Hipan korviin huuhtelun jälkeen tippoja. Näin saadaan korvat taas kuntoon. 

Mytölle kuuluu pelkkää hyvää. Luulen, että se odottaa kovasti, että pääsee mökkilomalle. Ja erityisesti saunomaan. Nämä viime ajan helteet vetävät molemmat likat hiukan veteliksi mutta kun iltaisin on viileämpää, pistää kaksikko leikit ja juoksukisat pystyyn. 

Myttönen haluaa myös hellesäällä
nukkua vilteissä ja peitoissa. Se 
rakastaa lämmintä, tykkäähän
se saunoakin.

Kangasniemellä emme ole ehtineet nyt käymään. Mutta eipä mene kauaakaan, kun isäntä pakkaa kassit ja biigelit autoon ja kääntää koslan nokan kohti nelostietä. Minä menen siitä muutaman viikon jälkeen perässä ja meillä on edessä varmasti huisin hauska kesäloma. Minullahan se on tänä vuonna ennätyspitkä, puhuisin jopa sapattivapaasta. Voi, miten sitä jo odotan!

Voikaa hyvin ja nauttikaa näistä ihanista kesäisistä päivistä. Pysyttehän matkassamme ja reissuissamme mukana jatkossakin! Kuulumisiin taas ensi viikolla. 


perjantai 10. toukokuuta 2024

Vihdoinkin taas Puulan rannoilla!

Pitkä, koko talven kestänyt odotus päättyi viikko sitten, kun suuntasimme auton nokan kohti nelostietä ja Kangasniemeä. Koska oli luvattu hienoa säätä ja saimme tiedon, että Puula on sula, päätimme lähteä avaamaan mökkikautta viikkoa suunniteltua aiemmin. Ja voitte uskoa, miten iloisia olimme koko poppoo!

Mökin kuistilta tiirailtiin mökkirantaa.

Mökkivanhus oli pysynyt talven ajan ryhdikkäästi ja vaurioitta pystyssä. Kuten myös aitat ja huussi. Järven pinta oli melkoisen korkealla ja näin ollen vesi oli vallannut osan laituria. Toivottavasti veden korkeus ei tuosta enää nouse, muuten Puula ulottuu mökin portaille saakka 😀 En muista, milloin viimeksi järven pinta oli näin korkealla. Siitä on todella pitkä aika. 

Kuten tavallista, mökkikautta avatessa, eka yö meni pätkäunia nukkuessa. Tämä johtui siitä, että Hippu ja Myttö olivat niin onnellisia ja riemuissaan mökille pääsystä, etteivät malttaneet nukkua. Yölläkin piti päästä käppäilemään rantaan ja pitkin pihaa, haistelemaan uusia hajuja ja tarkistamaan tontin nurkkia. Lauantaina kaksikkoa nukuttikin aamulla pitkään. Ja kyllähän mekin isännän kanssa olimme valtavan iloisia, että pääsimme taas mökille. Minulla oli hyvä fiilis, parempi kuin vuosi sitten. Katselin toki äidin kuvaa hyllyn päällä ja lähetin taas isot kiitokset siitä, että tämä möksä on meidän ja lupaamme jatkossakin hoitaa sitä huolella. 

Myttö saunoi. 

Viikonloppu hujahti nopeasti. Kaikenlaista puuhaa talven jäljillä riittää mutta ei mökkeilyn pidä pelkkää raatamista olla. Saunoimme (myös Myttö), grillasimme ja nautimme maisemista, jotka mökin kuistilta avautuvat. Tälle kesälle ei ole suuria urakoita suunniteltu. Isäntä on luvannut tehdä uuden tiskipaikan ja aikoo vielä viime kesänä tehtyä huussia hiukan fiksailla. Tulemme olemaan kesän aikana mökillä jonkinlaisissa pätkissä. Vaikka itselläni on pitkä loma, ei mökillä aiota olla kuukausitolkulla yhtä soittoa. 

Hippunen tarkkaili pihapiiriä ja järvellä
lipuvia kuikkia. 


Keskiviikkona Hippu kävi lukukoirailemassa kotikirjastossamme. Lukijoita oli taas mukavasti ja rapsutuksia sateli runsain määrin. Hippuli nauttii kovasti, kun saa kaiken huomion itselleen. Ja niin rauhallisesti ja joviaalisti se suhtautuu kaikkiin lukijoihin sekä moikkaajiin. Olen ollut valtavan ylpeä siitä mutta myös Myttösestä. Hirmuisen hienosti se jää yksin kotiin, kun lähdemme Hipun kanssa kirjastoreissuille. Ääntäkään se ei päästä ja uskoakseni nukkuu siihen saakka, kun isäntä tulee töistä kotiin. Kovasti helpottaa omaa mieltäni, kun ei tarvitse stressata Mytön pärjäämisestä. Se on reipas likka!

Eilen oli helatorstai. Nyt nämä risaiset viikot ovatkin hetkeksi ohi. Seuraava sellainen on juhannusviikko mutta silloin meidän sakki jo lomailee 🌞 Nyt vaan saisi alkaa sää pikavauhtia lämpenemään sää ja kevät etenemään ripeästi kohti kesää. Voisi loputkin toppatakit pistää kaappiin odottamaan ensi talvea...

tiistai 30. huhtikuuta 2024

Koiranpäivänä kirjastossa ja vapputervehdys Teille kaikille!

Viime viikolla vietettiin Koiranpäivää ja Lukuviikkoa. Hippu oli kutsuttu keskiviikkona vierailemaan meidän naapurikirjaston Koiranpäivän tapahtumaan. Tunnin verran kiertelimme kirjastossa Hipan ottaessa vastaan runsaasti rapsutuksia, silityksiä ja halauksia. Kerroin muutamalle kiinnostuneelle vanhemmalle lukukoiratoiminnasta. Meillä oli oikein onnistunut kirjastoreissu 😀


Koiranpäivänä käytiin kirjastossa. Tässä
fanitapaaminen Hipun ihailijoiden kanssa.


Tuo yllä kertomani kirjastokäynti tehtiin hetkittäisen takatalven saartamana. Karmea keli ja lunta satoi ihan reilusti maahan 😠 Onneksi se alkoi loppuviikosta ripeästi sulamaan ja pääsimme juhlimaan synttäripäivääni hiukan harmaassa mutta lumettomassa säässä. Olin kutsunut pienen joukon lähisukua ja ystäviä nauttimaan valmiin ruokapöydän antimia ravintolaan. Sieltä tulimme tänne meille kotiin jatkamaan juhlintaa. Voitte uskoa, miten iloisia ja riemua täynnä Hippu ja Myttö olivat, kun tapasivat näitä niillekin niin tärkeitä kaksijalkaisia. 

Juhlat sujuivat iloisissa ja hilpeissä tunnelmissa 🍹 Olen kovin kiitollinen, onnekas ja etuoikeutettu, että minulla on nämä ihmiset elämässäni 💕 Juhlien jälkeisenä päivänä biigletytöt olivat melkoisen väsyneitä, kun vieraita piti pitkin iltaa, myöhään yöhön asti, viihdyttää 😁 Ja niin olimme mekin isännän kanssa. Sohvallamme riittikin tunkua, että mahduimme koko lauma keräilemään voimia hauskojen kekkereiden jälkeen.

Myttö nuuskuttelee kevään
kukkasia.

Toivomme, että Kangasniemen jäätilanne alkaisi olla se, että Puula olisi sula. Näin pääsisimme lähiviikkoina avaamaan mökkikauden. Hippusella on toukokuussa vielä pari lukukoirakeikkaa. Isännällä on tulossa kiireinen kuukausi töissä. Pidän tänä vuonna ihan hurjan pitkän kesäloman ja olemme joitakin lomasuunnitelmia jo laatineet 🌞 Toivon vähäpunkkista kesää ja superhelteetkin saisivat pysyä poissa. Säälittää jo etukäteen, miten meidän Hilpa tuon valtavan karvaloimensa kanssa jaksaisi kamalaa kuumuutta. 

Koska synttärikemuistani on vain hetki aikaa, vietämme rauhallisen ja leppoisan kotivapun. Kaupasta on ostettu simaa ja munkkeja. Hippuselle ja Myttöselle on varattu vappuherkuiksi hirvestä tehtyjä puruluita sekä kuivattua peuraa. Tänään olen viettänyt lomapäivää ja palasin äsken isokorvien kanssa lenkiltä. Sieltä alla ottamani kuvan kera toivotan koko meidän pesueen puolesta kaikille Teille 


 🎈 Iloista ja hauskaa kevään 
juhlaa vappua!


perjantai 19. huhtikuuta 2024

Lukukoiran vilkas viikko; suoraa lähetystä ja kirjastokäyntejä

Viime viikon perjantaina lähdimme Hipun kanssa aamulla kello kahdeksan maissa päivän toiselle aamulenkille. Saimme lenkkikaveriksi Yle Radio Suomen toimittajan, joka oli tullut haastattelemaan minua (ja Hippua 😀) Yle Uusimaan suoraan aamulähetykseen 📻 

Haastatteluja annoin kaksi noin puolen tunnin sisään ja neljän minuutin ajan per kerta. Kerroin lukukoiratoiminnasta ja kokemuksistani liittyen lukukoirailuihin. Sekä myös siitä, miten Hippu suhtautuu työhönsä ja miten se sen hoitaa. Mielestäni haastattelupätkät menivät ihan kivasti vaikka en ole esiintyjä enkä siitä pidä. Onneksi oltiin radiossa 😁 Ystävät ja sukulaiset kehuivat, että selvisin hienosti. Joten olen tyytyväinen ja hirmuisen ylpeä Hipusta. Oli taas etuoikeus päästä kertomaan tästä tärkeästä harrastuksesta ja siitä, miten hyvin Hilpa hommansa hoitaa. Haastattelupätkien välissä toimittaja otti meistä kuvia sekä videokuvaa. Lisäksi annoin "nauhalle" muutaman kommentin. Saapa nähdä, jos toimittaja tekee joskus Hipusta jutun vielä Ylen verkkosivuillekin. 

Kuvassa Hippu naapurikirjastossamme.
Viime viikolla lukukoiralla
riitti hommaa.

Sen lisäksi, että Hipa viime viikolla teki PR-hommia, kävimme sekä naapuri- että kotikirjastossa lukukoirailemassa. Lukijoita oli molemmissa kirjastoissa mukava määrä ja paljon Hippua taas rapsuteltiin ja siliteltiin 😍 Minulla on aina mukana Hipun ruokanappuloita, joita annan sille palkkioksi hyvin menneestä kuuntelukerrasta. Kyllä tuo meidän neiti hyvin tietää, että kassissani on tämä herkkupussi! Kotikirjastossa alkoi ihan naurattamaan, kun lukija lopetti lukemisensa ja Hippu oli heti valmiina ottamaan palkkion vastaan. Palkanmaksu tulee tapahtua siis välittömästi eikä hetken päästä.

Ekat tämän kevään parvekelöhöilyt.

Mihinhän se kevät jäi? Ilma on hyytävän kylmää ollakseen huhtikuu. Viikonlopuksi on lupailtu ripaus lunta. Alkuviikosta näimme nupullaan olevia valkovuokkoja. Ei taida vielä hetkeen kukat puhjeta kokonaan... Myttö pääsi yllättämään ja elämänsä ensimmäistä kertaa kieri raadon päällä (todennäköisesti rusakon). Tämä raatojen ja sonnassa kierimisen ilo on tähän saakka ollut Hipulla sekä aikoinaan meidän Typyllä sekä Pimulla. Myttöä ei ole pahoissa hajuissa kieriminen aiemmin kiinnostanut mutta nyt on sekin ihme nähty. Toivon, ettei se kovasti innostu tästä melko iljettävästä harrastuksesta...


 
Tämän löhöilykuvan myötä toivotan kaikille teille rentoa ja leppoisaa viikonloppua 🌷 Itse aion ottaa meidän isokorvakaksikosta mallia ja lötkötellä sohvalla ensi viikkoon voimia keräten. 

tiistai 9. huhtikuuta 2024

Ekat leskenlehdet ja punkit bongattu

Pääsiäispyhät on vietetty. Meillä oli leppoisa pääsiäinen täällä kotikulmilla. Tällä viikolla ollaankin taas vauhdissa, sillä Hippu lukukoirailee sekä koti- että naapurikirjastossa 📚 Vähiin toki kevään kirjastoreissut käyvät ennen kuin loppuvat. Toukokuussa Hilpu vielä kuuntelee ahkerasti mutta kesäkussa se viettää jo hyvin ansaittua kesälomaa.

Talvi palasi hetkeksi,
myös koirapuistoon.

Vielä viime viikolla oli reilusti lunta, kun takatalvi iski ⛄ Koirapuistossa riitti paljon haisteltavaa ja Hippu kieriskeli lumessa, siitä suuresti nauttien. Henkilökohtaisesti en olisi tippaakaan kaivannut talvisen sään paluuta mutta onneksi tuo näytti jäävän lyhytkestoiseksi. Eilen nimittäin näimme kevään ensimmäiset leskenlehdet! Joten nyt uskaltaa pestä paksut talvitamineet pois ja kaivaa kevyempiä kolttuja esiin. Viikonloppuna Mytöstä löytyi kevään ensimmäinen punkki! On tämä aikamoista, että jo huhtikuussa ne paholaiset alkavat kiusaamaan koiria sekä muita eläimiä. Kohta kai on aloitettava punkkimyrkkyjen laitto isokorvien karvoihin.

Hippu rakastaa lunta, joten sitä tuskin
haittasi ollenkaan valkoisen maan paluu.


Olen ollut valtavan helpottunut, että Hipun virtsatievaivat eivät ole toistaiseksi uusiutuneet. On ollut epäilevä olo, kun tulehdus vain uusi ja uusi heinäkuun jälkeen, jolloin se ekan kerran todettiin. Annamme Hipalle täydennysrehuvalmistetta, joka sille joulukuussa spesiaalieläinlääkärin toimesta määrättiin. Tulemme syöttämään sitä Hipulle koko sen loppuelämän. Haittakaa siitä ei nimittäin ole ja olen lukenut, että valmiste on ollut tehokas "estolääkitys" virtsatietulehduksiin. Hippu ei mielellään syö mitään lääkkeitä ja esimerkiksi tabletin piilottaminen ruokaan tai herkkuun on turha vaiva. Mutta nätisti se pitää suunsa auki, kun tabletin osat pudotetaan sen suuhun. Pitää vain vahtia tarkasti, ettei se jemmaa niitä huuliinsa ja sylkäise pois 😀

Eilen näimme tämän kevään
ekat leskenlehdet 🌞


Vuodet vierii, meillä kaikilla 😁 Minun syntymäpäivänäni on tässä huhtikuussa. Tänä vuonna päätin juhlistaa niitä hiukan reteämmin. Mieli on valoisampi kuin vuosi sitten. Olen päässyt aika hyvin takaisin tolpilleni kamalan vuoden jälkeen. Siksi haluan viettää useampiakin juhlavia ja hauskoja hetkiä minulle tärkeiden ihmisten kanssa. Tiedossa on loppukuusta kemut lähipiirille ja lisäksi reissut kesä- ja elokuussa. Kaiken huipuksi palkitsen itseni pitkällä kesälomalla. Odotan sitä jo kovasti ja lomaseuranihan tulee olemaan mitä parhainta 🐶🧔


Ps. Pitkäaikainen blogikaverimme Iivari on lähtenyt parempaan paikkaan. Sinne, missä meidän Pimu ja Typy ovat sitä varmasti olleet hännät heiluen vastassa. Iivari oli suuri persoona ja rakastettava mäykkyherra. Lämmin osanottomme Iivarin kotiväelle valtavan isoon suruun. Jäämme kaipaamaan Iivarin hienoja oivalluksia ja tarinoita 💔

perjantai 29. maaliskuuta 2024

Pääsiäistervehdys!

Maaliskuu taittuu kohti huhtikuuta. Kevään aika on hienoa aikaa, kun päivät pitenee ja luonto heräilee talviuniltaan. Ajatuksemme ovat alkaneet kääntyä mökkikauden avaukseen Puulan rannoilla. Eiköhän me vajaan parin kuukauden päästä olla jo siellä. 

Vaikka joulu on meille se rakkain juhla vuoden kierrossa, vietämme toki pääsiäistäkin. Rairuohot vihertävät ruukuissaan ja muutaman pääsiäismunan olen varannut herkutteluhetkiin. Hippu ja Myttö saavat pääsiäispyhinä kuivattua peuran keuhkoa ja korvaa. Levätään ja lenkkeillään. Lauantaina saamme ruokapöytämme ääreen pääsiäisvieraita.

Lumet ovat saaneet kyytiä ja hyvä niin. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, meidän likoilla riittää kovasti nuuskuteltavaa, kun maa on lumesta taas paljas. Tämä kaksikko osaa ottaa jokaisesta vuodenajasta ilon irti! 



 🐣 Valoisaa ja kivaa pääsiäisen aikaa 

Teille kaikille 🌷

toivottavat Hippu & Myttö
sekä lauman ihmisväki

tiistai 26. maaliskuuta 2024

Synttärijuhlista kirjastotöihin

Reilu viikko sitten lauantaina juhlistimme Hipun 9-vuotissynttäripäivää. Saimme mukavia juhlavieraita kylään ja päivänsankari nautti saamastaan huomiosta. Sunnuntaina, 17. maaliskuuta, joka on Hipan virallinen syntymäpäivä, avasimme heti aamulla lahjoja. Avustin Hippua pakettien avaamisessa isännän pitäessä Myttöä hieman kauempana. Se kun niin innolla olisi halunnut avata Hipun lahjat. Herkkuja juhlatyttö sai koko viikonlopun ja tietysti niitä tarjoiltiin myös Myttöselle.

Synttärikakku.

Meillä oli oikein mukavat pienet kemut ihanan Hippumme kunniaksi! Tuntuu vaan kovin hurjalta, että vuodet ovat vierineet näin, että Hippu on jo yhdeksänvuotias.

Lahjapaketin kimpussa. 

" Milloin niitä synttärilahjoja jaetaan?"

Kun juhlat oli juhlittu, kävi Hippu lukukoirailemassa meidän kotikirjastossamme. Siellä oli taas varauslistan täydeltä lukijoita. Minulle on tarjottu keväälle ekstravuoroja kotikirjastoomme. Mutta valitettavasti päivätyö häiritsee sen verran tätä Hilpan ja minun mainiota harrastusta, että en pysty kaikkiin pyyntöihin vastaamaan. Kovasti olisi lukukoiralle (tai ainakin meidän Hipulle 😉) kysyntää. Yhden ylimääräisen vuoron toukokuulle lupasin ottaa mutta täytyy muistaa, että myös lukukoira ansaitsee vapaaviikkoja kirjastohommista.  

Lukukoiran työssä asento on vapaa.

Kevät etenee kohti pääsiäistä ja huhtikuuta. Odotan innolla, että jalkakäytäviltä ryhdytään poistamaan talven aikana sinne lapettua hiekkaa. Sitä nimittäin riittää! Hippu ei tykkää yhtään, kun karkea sora pistelee sen varpaita. Lumet ovat hienosti sulaneet miltei pois. Ja sen alta on paljastunut paljon hyviä hajuja, joita isokorvakaksikko innolla nuuskuttelee. Myttönen ihmettelee mustarastaita, joita on talven jälkeen taas ilmaantunut meidän lähimetsään. Maata rapsuttelevat ja kuopivat rastaat ovat Mytölle kiinnostuksen aihe. Kevät on uuden ja ihmeiden aikaa!


sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

Hurjan paljon onnea Hippu!

Tänään meidän ihana Hippu täyttää yhdeksän vuotta! Aika on kiitänyt ja Hipusta on kasvanut ystävällinen, joviaali ja reipas beagle. Kun Hilpu tuli meille, uuteen kotiinsa, oli sitä Typy vastassa. Niistä tuli miltei heti parhaat kaverukset. Kun Myttö tuotiin kotiin, Hippu otti sen niin valtavan ystävällisesti ja hienosti vastaan. Tämä kaksikko on ollut alusta saakka erottamaton parivaljakko. Meille Hippusen isännän kanssa tämä "pumpulipallomme" on enemmän kuin tärkeä. 



🍰 Mitä suurimmat ja rakkaimmat 
onnentoivotukset 9-vuotiaalle
Hipulle 💕


torstai 14. maaliskuuta 2024

Lukukoira kuuntelee myös musiikkia

Paljon on taas ehtinyt tapahtua parissa viikossa eli sen jälkeen, kun viimeksi kirjoittelin tänne Pieneen Suureen Beagleen. Kevät on ihanaa aikaa, kun päivä pitenee ja valoa riittää aamusta alkuiltaan. Hippu etsii lenkeillä lumikasoja, joissa pyöriä. Niitä toki vielä löytyy. Myttö kaivelee lumesta rusakon papanoita ja pysähtyy ihmettelemään tielle osunutta mustarastasta.



Lukukoirasta on moneksi. Myös musiikin ystäväksi. Kun kävimme Hipun kanssa helmikuun lopulla kotikirjastossamme, eräs Hippulille lukemaan tullut halusi päättää lukutuokionsa musiikkiesitykseen! Hän kaivoi viulun esiin ja soitti Hipulle klassista musiikkia. Hilpu istui tyynesti ja rauhallisesti soittajaa kuunnellen. Soittaja keskittyi esitykseensä mutta seurasi samalla, kuunteleeko Hippu. Minulle nousi kyyneleet silmiin. Niin upea ja tunteita nostanut hetki tuo oli. Soittajalle oli hurjan tärkeää päästä soittamaan Hipulle. Kaiken lisäksi soittaja luki ensin Hipulle itse kirjoittamansa tarinan! Se kertoi tietysti Hipusta ja päättyi lukija-soittoniekan sanoihin "minä rakastan sinua". Nämä ovat niitä hetkiä, jonka vuoksi vuodesta toiseen kuljen Hipun kanssa näissä kirjastohommissa. 


Myttö nautiskelee, kun sen isäntä rapsuttaa.

Viime viikolla meillä oli pientä huolta. Veimme Hipun taas eläinlääkäriin. Sille tuli äkillistä, niin sanottua gynekologista ongelmaa (vaikka on steriloitu) ja olin aivan varma, että se on oire taas uusiutuneesta virtsatietulehduksesta. Oire oli hyvin lievä mutta varmuuden vuoksi veimme Hipan tohtorin pakeille. Virtsanäyte tutkittiin (taas!) ja rakko ultrattiin. Muutenkin Hippu tutkittiin perusteellisesti. Saimme erinomaisia uutisia; virstatietulehdusta ei ollut ja tuo gynekologinen vaiva ei ollut millään tapaa vakava. Sen taltuttamiseen Hipulle määrättiin maitohappobakteeria. Se ei toki suolistosairaalle koiralle ole välttämättä hyvä lääke mutta hyvin Hipun vatsa on sitä kestänyt. Näin taas emäntä siis ylireagoi ja vauhkoili... Mutta kuten isäntä sanoi, viedään Hippu lääkäriin niin saadaan asiaan selvyys ja pystyn taas nukkumaan yöni 😀

Menneenä lauantaina meidän sakki hyppäsi autoon ja hurautimme Lahteen. Teimme sinne vuorokauden mittaisen miniloman, joka piristi varmasti sekä meitä kaksijalkaisia että isokorvalikkoja. Lahteen päädyimme sen vuoksi, että sinne on meiltä kotoa vain noin tunnin ajomatka. Lisäksi kaupunki on jo aiemmin hyväksi havaittu vierailupaikka. 


Hippu nautiskeli hotellisängystä.


Yövyimme hotellissa ja se sujui totuttuun tapaan mainiosti. Teimme kävelylenkkejä kaupungilla ja Vesijärven rannalla. Lauantai-iltana suuntasimme isännän kanssa ravintolaan syömään Hilpan ja Myttösen jäädessä tyytyväisenä hotellihuoneemme sänkyyn huilaamaan. Sunnuntain aamupalalta salakuljetin (enkä edes kovin salassa) Hipulle ja Mytölle  kurkku- ja vesimelonisiivuja. Olihan nekin maksavia asiakkaita 😄 


Ei tarvitse jännittää, miten tyttöset
pärjäävät keskenään hotellihuoneessa.
Hyvin pärjäävät ja nauttivat, kun 
saavat nukkua sängyssä. 


Eilen suuntasimme Hipun kanssa lukukoirahommiin meidän naapurikirjastoon. Siellä oli hienosti lukijoita ja myös moikkaamaan tulleita. Eräs vanhempi rouva oli varta vasten saapunut kävelykepein paikalle tervehtimään Hippusta. Lupauduimme naapurikirjastoon meidän huhtikuun vakiovuoron lisäksi myös 24. päivänä huhtikuuta. Silloin vietetään Koiran päivää ja kirjastoon saapuu Hipun lisäksi myös kaverikoiria. 

Hilpu kuuntelee vakiolukijaa
naapurikirjastossamme.

Hipun synttäripäivä lähestyy ja tänään suuntaammekin isännän kanssa ruoka-ostoksille. Tietysti myös kakku hankitaan ja Hipulle lahja. Vietämme lauantaina pienimuotoisia kekkereitä Hippua juhlien. Uskon, että karvakaksikko ilahtuu kovasti meille saapuvista synttärivieraista. Ja Hipulle on varmasti tärkeintä, että sille niin kovin rakas Myttö-sisko on itseoikeutetusti juhlahumussa mukana 😍

tiistai 27. helmikuuta 2024

Emäntä taas terveen kirjoissa ja blogin äärellä

Täällä blogissamme on ollut taas hetken hiljaisempaa. Se johtuu lähinnä siitä, että sairastin ärhäkän ja sitkeän flunssan heti helmikuun alkupuolella tekemäni viikonloppumatkan jälkeen. Miltei pari viikkoa meni köhiessä ja räkiessä. Kuumettakin oli vajaan viikon verran. Mutta vihdoinkin olen taas terveen kirjoissa 😀 

Isäntä otti vetovastuun Hilpusen ja Myttösen ulkoiluista minun maatessa sohvalla tai sängyssä. On muuten todella kummallinen olo, kun ei päiväkausiin lenkitä meidän isokorvakaksikkoa. Koirien kanssa ulkoilusta on miltei parinkymmenen vuoden aikana tullut jo niin iso osa päivittäisiä rutiineja. Ja kaipasin kovasti raitista ilmaa. Oli niiiin kivaa, kun tauti alkoi heittämään ja pääsin Hipan ja Myttöskän kanssa ulos 🐾

Hippu päätti suorittaa joulutontulle kirurgisen
toimenpiteen, jonka seurauksena tonttu ei 
tulevaa joulua enää näe.

Ennen sairastumistani Hippu ehti lukukoirailemaan naapurikirjastossamme. Lukijarintamalla oli sillä kertaa hiljaisempaa mutta moikkaajia riitti. Hippu nautti kovasti, kun sai taas runsaasti rapsutuksia ja huomiota. Tällä viikolla suuntaamme Hipun kanssa kotikirjastoomme ja se on mukavaa. Edellinen kerta kun peruuntui Hilpun vatsavaivojen vuoksi. Ollaan me nyt oltu sairasta porukkaa 😁

Fanit odottivat kirjastolla.


Kurjat vesikelit ovat täällä etelässä taas kiusanamme. Minulle tämä talvi riittää ja saisi tulla jo kevät. Maaliskuun voikin kaiketi laskea kevätkuukaudeksi ja sehän on jo ovella. Maaliskuussa juhlitaan meidän ihanaa Hippua, joka täyttää yhdeksän (!) vuotta. Lukukoirailujakin riittää ja johan se on pääsiäinenkin kuun lopussa. Mökkikauden aloitus siintää jo silmissä. Siihen on vielä kuitenkin tovi aikaa. Odotamme taas, että Puula on sula. 

Myttö on niin kovin onnellinen
isännän sylissä.

Laitan tähän loppuun vielä kuvan meidän likoista, jotka saivat menneenä viikonloppuna pötkötellä päiväunia meidän kaksijalkaisten sängyssä. Se on harvinaista herkkua täällä kotona, mökillä kylläkin aivan tavanomaista. Mutta kotona koirat ovat meillä portin takana. Kaksi koiraa ja kaksi ei niin pienikokoista ihmistä yhdessä sängyssä on hiukan huono yhdistelmä rauhallisten yöunien saavuttamiseksi 😃



Toivottavasti Teillä kaikilla kulkee hyvin ja olette pysyneet terveinä. Kivoja ja mukavia helmikuun loppumetrejä ja kuulumisiin maaliskuun puolella!

keskiviikko 14. helmikuuta 2024

Ystävänpäivätervehdys

Tänään vietetään ystävänpäivää. Hippu ja Myttö ovat parhaita kaveruksia. On ihanaa, että niillä on toisensa. Ystävyys ja ystävät ovat tärkeitä ja itse arvostan omiani enemmän kuin he ehkä arvaavatkaan. 

Toivotan meidän jengin puolesta kaikille blogimme lukijoille, blogikamuillemme ja niiden palveluskunnille



💟 Oikein hyvää ystävänpäivää 💗

torstai 8. helmikuuta 2024

Hampaat hoidettu kera hyvin uutisten

Tammikuu hujahti menemään ja keskitalvea talsitaan 🌞 Säät vaihtelevat vesikelistä koviin pakkasiin, kuten tänä aamuna mittarin näyttäessä 18 pakkasastetta. Nastakengille on ollut kovasti käyttöä. Läheisessä koirapuistossa Hipulla ja Mytöllä on riittänyt vauhtia, kun ne leikkivät ja ottavat painikisoja keskenään. Puistossa on mukavasti lunta, joten siinä kelpaa riehua.


Hippunen kävi alkuviikosta hammashuollossa. Tämä piti tehdä jo lokakuussa mutta virtsarakontulehduksesta alkunsa saanut munuaisaltaan tulehdus esti hampaidenhoitoreissun. Isäntä vei Hippusen eläinlääkäriin ja käynti oli sujunut hienosti. Hippu oli ollut tapansa mukaan hyvin reipas. Hampaat on nyt kiiltävät ja hyvin putsatut 🦷 Hammaskiveä oli ollut jonkin verran mutta lohkeamia tai muuta suurempaa Hilpun suusta ei löytynyt. 

Hippua virtsarakon tulehdusongelmien vuoksi hoitanut spesialisti sanoi minulle joulukuussa, että jos Hippua pitää viedä alkuvuodesta jonkin muun syyn vuoksi eläinlääkäriin, voin pyytää ottamaan samalla reissulla pissinäytteen. Ihan kontrollin vuoksi. Ja näin nyt tehtiin. Näyte osoittautui puhtaaksi, joka oli loistava uutinen 💓 Ainakaan vielä ei siis näy merkkejä siitä, että bakteeri edelleen muhisi ja jylläisi Hippusen virtsarakossa. Ihanaa, jos tuo ilkeä vaiva on lopullisesti selätetty 😍


Hampaat on siis kunnossa mutta iski meidän likkoihin reilun päivän kestänyt vatsatauti  Myttö oireili lievemmin ja sen maha rauhoittui puolessa päivässä eräällä lisäravinteella. Hipun vatsa reistaili päivän verran hiukan rajummin. Sekin alkoi onneksi tasaantumaan lisäravinnetta antamalla. Hipun suolistosairaus varmasti pahensi vatsapöpön vaikutusta. Koska Hippunen voi huonosti, jouduin ensimmäistä kertaa lukukoirailuhistoriamme aikana perumaan Hipun työkeikan kotikirjastoomme. Tämä oli tietysti kurja juttu sekä Hippuselle että lukijoille, jotka varmasti odottivat Hippua kirjastolle saapuvaksi. Mutta onhan lukukoirallakin oikeus jäädä sairauslomalle 😀 

Minulla on aivan kohta edessä pieni reissu. Isäntä jää pitämään huushollia Hipun ja Mytön kanssa pystyssä. Täällä pärjätään varmasti mainiosti 😍 Ensi viikolla Hipa pääsee kuuntelemaan lukijoita naapurikirjastoomme. Eilen suunnittelimme yhdessä isännän kanssa tulevaksi kesäksi lyhyttä lomamatkaa yhdessä isokorvien kanssa. Maanantaina kävimme hautuumaalla sytyttämässä kynttilän äitini muistolle. Hänen kuolemastaan tuli tasan vuosi. Tämän sorttisia kuulumisia siis tänne meille. Leppoisaa ja kivaa helmikuun jatkoa teille, lukijamme ja blogin kaverimme. Pysyttehän matkassamme mukana 🐶

tiistai 23. tammikuuta 2024

Lukukoiran joululoma loppui

Tämä tammikuu palautti Hipun lomalta takaisin töihin ja se on ahkeroinut sekä koti- että naapurikirjastoissa. Kevään ensimmäiset lukukoirailut sujuivat mainiosti ja lukijoita riitti entiseen malliin. Kotikirjastoomme on saatu Oton ja Hipun lisäksi kolmas lukukoira. Näin ollen kirjastolla on lukukoiran vastaanotto nyt joka viikko, kun vielä keväällä koiralle pääsi lukemaan joka toinen keskiviikko. Lukukoiran vierailuaikaa on kylläkin lyhennetty tuntiin. Naapurikirjastossa Hippu on edelleen ainut lukukoira ja siellä vierailemme kerran kuussa kahden tunnin ajan. 

Kotikirjastossa Hippuli kuunteli
mm. koululaisvitsejä 😁

Sää heittelehtii ja toistaiseksi likkojen talvipalttoot saavat taas odottaa vaatehuoneen naulakossa. Isännän kanssa paiskimme töitä ja minulla on upea etuoikeus tehdä paljon hommistani kotikonttorilla. Hipan edellisestä virtsatie-/virtsarakontulehduksesta on vähän yli kaksi kuukautta. Kyllä, valitettavasti hermoilen tämän kanssa yhä ja lasken päiviä... Edellisten tulehdusten väli oli noin 1,5 kuukautta. Kovasti toivon, ettei tämä kurja vaiva enää koskaan uusiudu. Hippu saa lääkärin määräämää ravintolisää ja sitä syötetään sille vielä pari kuukautta. Ehkäpä sekin jeesaa.. 

Viralliset valvojat vaalipaikalla.


Kävimme lauantaina antamassa isännän kanssa presidentinvaaliäänemme ennakkoon. Hilpa ja Myttönen olivat reissussa mukana ja odottivat hienosti kaupan tuulikaapissa, kun kävimme vuoron perään äänestyskopissa. Emme uskaltaneet jättää äänestystä viralliseen vaalipäivään, sillä isäntä suuntaa loppuviikosta Espanjan auringon alle 🌞 ja palaa kotiin sunnuntaina. Jään meidän isokorvien kanssa pitämään kotia pystyssä. Lauantaina vietämme tyttöjen iltaa ja saamme mukaan myös pari hyvää ystävääni 🍷 Illanistujaisten lisäksi aiomme ulkoilla ja huilata. Saattaa olla, että päästän tyttöset meidän sänkyyn nukkumaan... luksusta, jota tapahtuu silloin, kun meistä kaksijalkaisista toinen yöpyy muualla kuin kotosalla. 

tiistai 9. tammikuuta 2024

Uusi vuosi ja uusien seikkailujen sekä touhujen äärellä

Oikein hyvää jatkoa tälle alkaneelle vuodelle 2024! Joulu on vietetty ja vuosi vaihtunut. Henkilökohtaisesti toivon, että tämä vuosi tulisi olemaan hurjan paljon parempi kuin mennyt vuosi. 

Vuotemme on käynnistynyt hyvin. Paukkupakkaset ovat onneksi hetkeksi aikaa ohi. Meidän likat eivät tykkää palttoista, joten uloslähtö oli hirmupakkasilla melkoinen ohjelmanumero. Eikä takit juuri jeesanneet, koska käpäliin kävi kylmä. Ensi talveksi on hankittava tytöille tossut. Nyt niitä on turha kaupoista metsästää, kun ovat myyty loppuun kaikkialla. 

Leikin riemua joulun aikaan, kun ei ollut
 vielä superkylmä.

Meidän joulu meni rauhallisissa tunnelmissa. Isäntä toipui flunssasta ja senkin vuoksi vietimme leppoisia pyhiä. Jouluterveiset lähetimme lähisuvulle puhelimitse mm. Savonrantaan sekä Espanjaan. Aatonaattona kävimme hautuumaalla sytyttämässä kynttilät äidilleni, hänen miehelleen sekä isännän isovanhemmille. Söimme jouluruokia ja nautimme glögistä. Koristeltua kuusta oli mukava katsella. Myttö on todella innokas lahjapakettien avaaja. Hippu antoi joviaalina tyyppinä Mytölle tilaa, jotta pikkusisko sai riehua pakettien kanssa. Pakettien sisällöt olivat mieluisia. Enkä pystynyt pitämään lupauksestani kiinni vaan ostin isokorville yhden yhteisen lelun. Muuten joulupaketeissa oli herkkuja sekä iso, pehmeä viltti meidän kaksikolle (isännän valitsema 😄).

"Emäntä laittoi tämän jouluisen
pakettinauhan kaulaani".


Tapaninpäivänä pääsimme runsaan joulupöydän ääreen Keravalle. Jätimme kyläreissulta Hilpan ja Myttösen pois. Hipusta lähtee niin valtavasti taas karvaa, että sitä ei kehtaa kylille viedä. Sitä paitsi Patun kanssa meidän likat olisivat saaneet sellaisen pyörityksen aikaan, että ruokarauhaa ei olisi ollut kenelläkään. Kiitimme taas kerran lämpimästi näitä meidän upeita ystäviä, jotka kutsuvat meidät jouluna yhteisen pöydän ääreen. Viime vuoden jälkeen arvostan yhä enemmän sitä, että meillä on näitä hienoja ihmisiä läsnä elämässämme.

"Koska nuo paketit jaetaan?"

Vuoden vaihtumista kilistelimme kuohujuomilla täällä kotona pienen vierasjoukon kesken. Minuun iski flunssa joulunpyhien jälkeen, joten vauhdikkaita uudenvuodenpippaloita ei täällä tällä kertaa nähty 😁 Mutta taas syötiin hyvin ja katseltiin parvekkeelta, kun puolilta öin alkoivat raketit paukkua ja rätistä. Hippu ja Myttö eivät viis veisaa paukkeesta. Joten meidän ei koskaan tarvitse hermoilla ja stressata, miten koirat reagoivat. Tyynesti ne nuokkuivat sohvalla ja heräsivät vielä yön tunteina kerjäämään meiltä ihmisväeltä makupaloja. 

Vuosi on vaihtunut, kello on 1.30.
On aika pusutella rakkaan siskon kanssa
uuden vuoden kunniaksi.

Veimme ennen vuodenvaihdetta Hipun virtsanäytteen eläinlääkäriin analysoitavaksi. Näyte osoittautui puhtaaksi, mikä oli erinomainen uutinen. Nyt tarkkaillaan tilannetta, uusiutuuko virtsatietulehdus taas. Kyseessä on siis bakteeri, joka on sitkeästi jyllännyt Hipun virtsarakossa kesästä saakka. Antibiootti on sen tainnuttanut hetkeksi, kunnes se taas nostaa päänsä ylös. Hipulla oli tämän vuoksi pitkä antibioottikuuri loppuvuodesta, jolla toivotaan, että oli tappava vaikutus bakteeriin. Kuten jo viime vuoden puolella kirjottelin, mitään rakenteellista tai elimellistä vikaa ei ultraäänikuvauksessa löytynyt (kuvaus on tehty ainakin kolmesti). Joskus bakteeri on vain niin sinnikäs, että se kiinnittyy virtsarakkoon ja vaatii tehokkaan häätökuurin antibiootilla. 

Toivon kovasti, ettei tulehdus enää uusiudu. Että virtsarakossa jyllännyt bakteeri olisi kuollut lopullisesti. Meillä on erittäin pätevä ja osaava eläintohtori, joka Hippua nyt hoitaa. Jos bakteeri taas aktivoituu, on vuorossa seuraavat askeleet hoitotoimepiteissä. Toivottavasti niihin ei tarvitse mennä. Mutta toivoa on, jos vaiva taas iskee. Ja se on hyvin lohduttavaa. Olen nukkunut yöni paljon paremmin. 

Hipun joululoma päättyy tällä viikolla. Lukukoirailuja riittää toukokuulle saakka. Minä ja isäntä olemme palanneet jo töihin lomiltamme. Minulla on seuraavan kerran lomaa vasta kesällä mutta se onkin sitten hieman pidempi loma 😊 Yksi asia, joka tulee varmasti olemaan parhaita asioita tänä vuonna.