Hikiset juhannushipat Haukivuorella

Huh hellettä! Kuumat kelit näyttävät jatkuvan juhannuksen jälkeenkin. Vietimme hikisiä hetkiä Haukivuoren mökillä juhannuksena. Onneksi Kyyvesi tarjosi mahdollisuuden uintiin ja sitä hyödynsimme ahkerasti koko porukka. Meillä oli leppoisa juhannus, joka sisälsi uimisen lisäksi saunomista, hyvää ruokaa ja juomaa sekä sopivin välein löhöilyä ja kesästä nautiskelua. Hyttysiä riitti kyllä riesaksi asti mutta onneksi käytössä oli jos jonkinlaista itikankarkottajaa. 

Varjopaikoille oli kysyntää.

Hilpuri ja Myttönen kävivät ahkerasti järvessä. Usein isännän avustuksella mutta kyllä kaksikko veden tarjoaman viilennyksen hoksasi itsekin. Koska Hippu osaa karkailla, jouduimme valitettavasti pitämään sitä aika ajoin kiinni narun päässä. Mutta Hipa käyttäytyi mallikkaasti eikä se karkureissuille lähtenyt vaikka sai olla myös vapaanakin. Turvallisuus kuitenkin ennen kaikkea, eritoten koirien. Emme halua, että kumpikaan isokorvista lähtee toikkaroimaan pitkin autoteitä. 

Hippu avusti perunanpesussa...

... ja kävi uimassa.

Juhannus on tältä erää siis vietetty ja olemme koko lauma taas kotona. Sunnuntaina paluuliikenne oli kovin ruuhkaista mutta olimme osanneet varautua siihen mm. matkaeväin. Onneksi autossa on tehokas ilmastointi ja Hippu sekä Myttö ovat rutinoituneita reissaajia. Kylppäriremonttimme alkaa olemaan ymmärrykseni mukaan loppusuoralla. Vielä puuttuu pönttö ja suihku mutta eiköhän nekin kohta paikoilleen ilmesty. Voi onneksi lopettaa ekovessassa käynnit 😂

Myttö otti rennosti rantaterassilla.

Tällä viikolla meillä on aihetta suureen juhlaan. Myttö viettää syntymäpäiväänsä ja täyttää kolme vuotta. Kävimme isännän kanssa eilen lahjaostoksilla ja pakettiin kääritään leluja sekä herkkuja. Myös Hipulle on varattu juhlaherkkuja. Vietämme Myttöskän merkkipäivää perhepiirissä kotonamme vallitsevan remppakaaoksen vuoksi. Olen luvannut sekä Mytölle että isännälle, jonka synttärit ovat heinäkuussa, että kaksikkoa juhlitaan suuremmalla porukalla syyskuussa.

Kesälomani starttiin ei ole enää pitkä aika. Mitä meidän poppoon yhteiseen lomaan on suunniteltu, siitä lisää seuraavassa kirjoitelmassani!

Iloista juhannusta!

Kesässä ollaan tultu sen juhlahetkeen, juhannukseen. Ainakin tänne Etelä-Savoon ja kaiketi kai koko Suomeen on luvattu upean kesäistä säätä. Kuten edellisessä kirjoitelmassani kerroin, vietämme tämän juhannuksen Haukivuorella saunoen ja hyvästä ruuasta, juomasta sekä seurasta nauttien. Hippu ja Myttö saavat juhannusherkkuja ja paljon rapsutuksia. Lähetämme lämpimät terveiset Suuri Mustaan siellä juhannusta viettäville. Mekin varmasti palaamme sinne tulevina keskikesän juhlina.

Me kaikki, Hippu, Myttö, isäntä ja minä, toivotamme kaikille blogikamuillemme ja niiden palveluskunnille sekä blogiamme lukeville

🌺 leppoisaa, aurinkoista ja ihanaa juhannusta 🍓

Mukavia päiviä Puulalla

Päivät ovat hujahtaneet vauhdilla täällä etelässä. Olen ollut paljon toimistolla. Kävin moikkaamassa Patu-herraa ja sen omistajia Keravalla. Tapasin entisiä työkavereitani hyvän ruuan äärellä. Olen katsonut, kun remonttiukko iltaa myöten laatoittaa meidän kylppärin seiniä sekä lattiaa. Työ etenee taas, eihän tässä olla kuin nelisen viikkoa alkuperäisestä aikataulusta jäljessä... Olen tyhjentänyt digiboksia katsomalla Kaikenkarvaisten ystävien viimeisimmän tuotantokauden ja sama homma myös Shetlandsaarten murhien kohdalla. 

Hippu lempituolissaan mökin kuistilla.

Kangasniemellä elo on kuulemani mukaan sujunut mukavasti. Isäntä on korjannut saunan oven ja hionut sekä vahannut lauteet. Aggregaattiakin on pitänyt kuulemma rassata ja tehdä muurahaiskarkotusta mökissä. Hippu ja Myttö ovat löhöilleet ulkona auringossa. Sadepäivinä isäntä on tehnyt ristikoita ja Hippunen sekä Myttönen ovat vallanneet meidän sängyn. Viimeksi eilen illalla sain videon likkojen juoksukisasta. Hauskaa näytti kaksikolla olevan. Hipulla on ollut yllättävän paljon punkkeja vaikka laitoin sille, kuten Mytöllekin, punkkilinimentit. Hipun karva on kyllä sellainen talja, että liekö se litku mennyt ihoon asti...

Myttö nautiskelee kesästä Puulalla.

Vaihdoimme Mytölle toisen kevytruokanappulan. Edellisellä ei ollut mitään vaikutusta sen painoon vaikka annoksiakin pienennettiin. Meidän koirat ovat kyllä siitä mainioita, että ne eivät ruualla ronklaa. Hyvin maistuu Myttöskälle tämä uusi nappula. Toivottavasti saamme tänä kesänä hyvän mustikkavuoden. Mökin takana varvukkoa riittää ja terveellistä välipalaa, jos marjasato onnistuu. Hippu ja Myttö ovat aivan hulluina mustikoihin. Myös vadelmat ja mansikat maistuvat mutta mustikka taitaa olla se lempimarja. 

Istun par´aikaa linjurissa matkalla kohti Mikkeliä. Junalippu näin juhannuksen alla oli sen verran kallis, että päädyin bussikyytiin. Isäntä, Hipa ja Myttö ovat minua vastassa. Repussani minulla on tyttösille tuliaisiksi kuivattuja peuraherkkuja, isännälle lukemista. Tänä vuonna poikkeamme meidän juhannuskaavasta ja jätämme saarijuhannuksen väliin. Suuntaamme juhannusaattona viettämään keskikesän juhlaa isäni ja hänen vaimonsa mökille Haukivuorelle. Isokorvat ovat varmasti riemuissaan, kun pääsevät talven jälkeen taas Kyyveden mökkimaisemiin. Mutta ennen sitä ehdin ottaa parinakin iltana löylyt pienen punaisen mökin saunassa. Ja jos myös tarkenisin pulahtaa Puulaan. 

Lomalaisia ja työläisiä mökillä

Aurinkoiset terveiset Puulan rannoilta! Isäntä, Hippuli ja Myttöskä tulivat tänne viikko sitten. Minä hyppäsin perjantaina Mikkelin junaan ja viivyn täällä alkaneen viikon puoliväliin. Etätyö sujuu hyvin mökilläkin ja ei kai parempaa maisemakonttoria voisi toivoa. Sää on ollut hienon kesäistä. Hyttysiä on kyllä kiusaksi asti mutta ne kuuluvat tähän alkukesään. 

Ennen mökille lähtöä tapasimme Hipun ja Mytön kanssa likkojen kaverin Oskun. Vietimme koirapuistossa useamman tunnin ja kolmikko leikki sulassa sovussa. Välillä juostiin, välillä painittiin. Myttö on edelleen hieman mustasukkainen Hippusesta ja minusta. Se komensi välillä Oskua ruotuun, kun kaveri tuli minua liian lähelle. Meidän Myttönen... 💓 Oskusta on kasvanut reipas, iloinen ja kiltti biiglepoika. Mainio kaveri, tuo Osku.

Toin Hipulle ja Mytölle 
pitkänmallisen koirakaverin. 

Viime viikolla karvanaamojen (kaikkien kolmen 😀) mökkeillessä täällä Kangasniemellä, kävin piipahtamassa yön yli Tallinnassa. Matkaseurueeseen kuuluivat anoppini ja hänen kaksi siskoaan. Olemme edellisen kerran olleet tällä porukalla reissussa joulukuussa 2019! Sen jälkeen kuvioita ilmestyi sotkemaan korona. Tallinna näytti melko hiljaiselta paikalta, kun vertaa parin vuoden taakse. Turistit eivät ole vielä täysin löytäneet sinne takaisin. Kiertelimme vanhassa kaupungissa, istuimme terassilla ja kävimme torilla. Söimme hyvin ja teimme hieman ostoksia. Nautimme maukkaasta hotelliaamiaisesta. Meillä oli kivaa ja tuntui, kuin olisin ollut pidemmälläkin lomamatkalla. 

Pitkäkaverista on riittänyt iloa
molemmille tyttösille. 

Isäntä on puuhaillut ja nikkaroinut kaikenlaista pikkuhommaa täällä möksällä. Hippu ja Myttö kiertelevät rantaa ja kaivelevat sieltä risuja ja keppejä. Välillä ne tarkkailevat laiturilta käsin harmaalokkeja ja kuikkia. Jokaisessa laittamassamme linnunpöntössä käy kova vilske. Sinitiaisilla, talitiaisilla ja kirjosiepoilla on vauvalintuja ruokittavanaan. Kielot kukkivat mökin pihassa ja lauantaina istutin kesäkukkia ruukkuihin. Ennen sitä hommaa pesin Hipun sekä Mytön ja laitoimme niille punkkimyrkyt niskaan. Hyttysten lisäksi myös punkkeja piisaa. 

Mutta nyt lähden kantamaan saunavesiä. Isäntä on hoitanut puiden kannon. Hippu ja Myttö lötköttävät tuossa sängyllämme ruokaperäisillä. Isäntä on uinut joka ilta. Minä en ole vielä uskaltautunut tuohon viileään veteen. Mutta ehkäpä tänään...

Kangasniemellä ja koronassa

Pieni hetki ehti taas vierähtää näiden blogikirjoitelmieni välissä. Meidän menneisiin viikkoihin on kuulunut huolta lähimmäisen voinnista ja terveydentilasta. Siihen liittyen on asioita, joita olemme siskoni kanssa joutuneet valitettavasti taas miettimään ja pohtimaan. Myös tulevaa. Sairaus etenee ja siinä on meille kaikille runsaasti käsiteltävää. 

Eikä me isännän kanssa siltä koronaltakaan sitten vältytty. Onneksi pääsimme molemmat melkoisen vähällä. Isännällä oli vain lieviä flunssan oireita viikon verran. Minä yskin ja olin enemmän räkäinen hieman pidempään. Kuumetta meillä ei kummallakaan ollut. Uskon, että kolmen piikin ansiosta tauti kohteli meitä melkoisen lempeästi. Nyt olemme taas terveen kirjoissa 😀

Mutta on meillä ollut suurta iloakin! Reilut pari viikkoa sitten pääsimme aloittamaan tämän vuoden mökkeilyt Kangasniemellä. Talvi oli kohdellut mökkivanhusta hyvin ja pihapiirikin oli kunnossa. Huussista löysin kuolleen päästäisen. Ja jokin muu jyrsijä oli käynyt hieman melskaamassa varastokopissa. Laituri oli pysynyt ehjänä eikä jäät olleet sitä rikkoneet. Oikein hyvä homma!

Voitte uskoa, miten onnellisia Hilpuri ja Myttönen olivat, kun hoksasivat, minne auto lopulta pysähtyi. Kaksikko oli alkuun hetken aikaa remmeissä kiinni, kun isäntä kävi fiksaamassa aitauksen järvessä olevat päädyt kuntoon. Aita oli säilynyt ehjänä. Pientä oikomishoitoa sille pitää kuitenkin antaa. Se jäi isännän kesälomahommiksi. 

Hippu ja Myttö kiertelivät mökin tiluksia ja aidan reunustaa. Olihan talven jäljiltä paljon tutkittavaa ja nuuskuteltavaa. Hippu ei meinannut ensimmäisenä yönä malttaa edes nukkua vaan halusi jo aamuyöllä takaisin ulos. On valtava ilo nähdä Hipun ja Mytön riemua mökkimaisemissa. Kyllä kaupunkikoiralle on todellinen autuus ja onni päästä vapauteen!

Viikonlopun aikana ei mökin perusteellisen siivouksen lisäksi ihmeitä ehdi tekemään. Otimme pihakalusteet esille ja laitoin Typn, Pimun ja Nupin haudan kuntoon. Havut olivat yhä vihreitä mutta vaihdoin tilalle kukkasia. Sytytin kynttilät palamaan. Iltaisin saunottiin ja tietysti myös meidän saunamaakari Myttö oli  mukana! Isäntä grillasi sapuskaa ja luettiin sekä kuunneltiin radiota. 

Meillä täällä kotona kylpyhuoneremontti on pysähdyksissä. Homma ei ole edennyt hetkeen ja alkaa jo kyllästyttämään ja suututtamaan. Mutta eipä tuota kannata murehtia, kun emme itse siihen pysty vaikuttamaan. Toukokuu on vaihtunut kesään ja se tarkoittaa sitä. että isännän kesäloma lähestyy kovaa vauhtia. Silloin autoon pakataan taas grilliherkkuja sekä muuta mökille vietävää. Minä jään kotiin pitämään tätä kaaosta pystyssä, kun isäntä, Hipa ja Myttönen suuntavat takaisin Puulan rannoille. Ja pääsenhän minäkin sinne taas, vetämään henkeä ja lepuuttamaan mieltä. Parempaa paikkaa ja seuraa ei sille voisi ollakaan 💕