Lukukoira Hippu

Päättelemme työntäyteistä viikkoa. Sekä omalta että isokorvien osalta. Isäntä alkaa olemaan paremmassa jamassa. Liikkuminen on kuitenkin yhä lievää köpöttelyä. Pitää siis parannella vielä tovi. Hippu aloitti uransa lukukoirana. Se reissu meni hyvin. Kehno sää oli karsinut lukijoita mutta kyllä Hilpuri työn makuun pääsi. Haava sen päässä on jo täysin parantunut ja rupikin alkanut putoilemaan.

Typyn kanssa kävimme naapurikirjastossa. Lukijoita oli mukava määrä. Naapurikirjastossa on aivan omanlaisensa tunnelma. Se on pieni lähiökirjasto. Voisi sanoa, että alueen asukkaiden varaolohuone. Tykkäämme kovasti molemmat käydä siellä lukukoirailemassa. 

Hippu on hyvin energinen ja utelias tyyppi. On siis selvää, että ensimmäinen lukukoirakerta alkoi hössöttämisellä. Joka nurkka ja aukko piti tutkia. Kaikkia ihmisiä Hippu olisi halunnut morjestaa. Vieraskorea se ei ole millään tapaa vaan rohkeasti hyppäsi lukuhuoneessa suoraan nojatuoliin istumaan. Mutta kun lukija aloitti lukemisen, se istua nakutti paikallaan ja tuijotti lukijaa intensiivisesti. Uskon, että kun kirjasto tulee tutummaksi, alkuhösääminenkin vähenee. Ensimmäiseksi lukukoirakeikaksi kaikki sujui melkoisen mallikkaasti. Tästä on hyvä jatkaa.

Välillä Hippu kävi kurkkimassa ulos.
Kirjastossa riitti niin paljon ihmeteltävää ja uutta.

Sen lisäksi, että viikko on loppusuoralla, on myös syyskuu. Lokakuussa jatketaan kirjastokeikkoja, vietetään syyslomaa Puulalla ja juhlitaan Typsykän synttäreitä. Typy ja Hippu pääsevät myös Keravalle yökyläilemään, sillä me isännän kanssa lähdemme katsomaan pandoja. Ja mtä kaikkea muuta meidän poppoo puuhailee, siitä lisää lokakuun plokkauksissani! 

Hieno haava

Hienosti parantunut
haava. 

Hilpurin päälaki on parantunut hienosti. Karvakin alkaa pikkuhiljaa kasvamaan takaisin. Hippu toipui operaatiosta vauhdilla. Lauantaina se oli jo omassa elementissään, joten jouduimme sen vauhtia hiukan toppuuttelemaan. Koirapuistosta pidämme lomaa vielä ensi viikon. Sitten sinne voi taas mennä moikkaamaan kavereita.

Hipun nopea tokeneminen olisi mahdollistanut mökkireissun Puulalle. Mutta isännälle sattui eilen työtapaturma, jonka johdosta päätimme jäädä viikonlopuksi kotiin. Vaiva on onneksi kohtuullisen lievä mutta liikkumiseen se vaikuttaa. Täällä on helpompi toimia, vesi tulee ja menee, keskuslämmitys pelaa. Lisäksi reilun kolmen tunnin autossa istuminen mennen tullen olisi ollut isännälle tuskaisaa. Parannellaan siis isäntäkin kuntoon ja suunnataan sitten Kangasniemelle.

Kaksijalkaisten sängyssä.
Typyn lempipaikkoja.

Sunnuntaina on syyspäiväntasaus. Ja kyllä tuolla ulkona jo varsin syksyiseltä näyttää. Kynttilöitä voisi alkaa iltaisin polttamaan, niin pimeäksi tuo vetää. Mökille niitä on ainakin hankittava iso pino syyslomaa varten. Alkuviikosta mietin, joko kehtaisi napsauttaa parvekkeen lamppuhässäkkään virrat. Ehkä odotan lokakuulle...

Ensi viikolla taas lukukoiraillaan. Hipulla on edessä sen elämänsä ensimmäinen lukukoiratyövuoro! Aikamoisen jännittävä juttu. Mielestäni tuohon hommaan ei oikein sen kummemmin voi treenailla. On vain rohkeasti tartuttava työhön. Niin tein Typsykin kanssa. Lapsiinhan Hilpu on tottunut ja tykkää niistä kovasti. Ehkä Typy voi vähän sparrata pikkusiskoa, miten toimia. Uskon, että kaikki sujuu mutkattomasti.

Pääpatti on pois

Palasin Hilpun kanssa puolisen tuntia sitten eläinlääkäristä. Patti päälaelta on nyt historiaa. Ja mikä patti se sitten oikein oli? Joku karvatuppihäiriö! Patti oli poiston jälkeen halkaistu ja se oli täynnä Hipun karvaa! Enpä ole moista koskaan kuullut, että tällaisiakin "häiriöitä" voi olla. Tohtorin mukaan näihin karvapatteihin kuulemma joskus törmää. Olen hyvin huojentunut, ettei pahkura ollut millään tapaa vaarallinen.

Mentiin eläinlääkäriin bussilla. Hippu
käyttäytyi linjurissa hienosti. 

Operaatio sujui mallikkaasti. Hippu on kyllä edelleen hiukan tokkurainen ja kävi heti pitkäkseen, kun pääsimme kotiin. Typy tuli meitä ovelle vastaan ja haisteli Hippua uteliaana. Päälakeen Typsykkä ei saa kuonoaan työntää ja fiksuna koirana Typy sen ymmärtääkin ilman sen erikoisempia komentamisia. Hipulla on ihonalaiset tikit, jotka sulavat itsestään pois. Kipulääkettä se saa huomenna mutta ei sen pidempään. Lääkärin mukaan Hilpu toipuu leikkauksesta nopeasti. 

Kotona omassa pedissä. Päälaki näyttää
nyt hurjalta mutta paranee melko rivakasti. 

Tulevan viikonvaihteen otamme hissukseen kotioloissa. Hippu saa rauhassa toipua. Viikon päästä aiomme taas suunnata Puulan rannalle mikäli Hilpurin haava alkaa paranemaan hyvin. Haava on nyt melko ilkeän näköinen. Olen hyvin ylpeä Hipusta, kuinka reippaasti se tämänkin operaation selvitti. Toivon sille pikaista paranemista, jotta meidän ihana hössöttäjämme on taas oma itsensä. Leppoisaa viikonloppua myös teille kaikille!

Ei hassumpi viikko

Typy täällä terve! Pyysin emäntää laittamaan kuvien muodossa meidän alkuviikon kuulumisia. Tässä niitä tulee.

Tanssittiin isännän kanssa Leonard Cohenin tahtiin. 

Hippu tunki itsensä likapyykkien joukkoon huilaamaan. 

Kummallinen kaveri. 

Toki pyykkikasassa oli pehmeää köllötellä. 

Testasin nimittäin itsekin, miten tuo koppa sopii

nukkumiseen. Hyvinhän se sopii!

Köyhäksi on mennyt, kun tämän huushollin koirat

joutuvat nukkumaan likapyykin seassa. Missä ne pehmeät, 

suloiset koiransängyt, mahtavan muhkeat täkit... miksi

tuo makuuhuoneen portti on taas kiinni, ettei pääse kaksi-

jalkaisten sänkyyn...

Emäntä lähtee tänään pieneen reissuun. Isäntä tekee pitkää päivää töissä, joten pääsemme Hipsulin kanssa hoitoon isännän vanhemmille. Yhdeksi yöksi vaan mutta on sekin kivaa! Meille on luvattu maksalaatikkoa iltaruuaksi. Aivan mahtavaa! Ja emäntä lupasi tuoda tuliaisia. Perjantaina reissataan Puulalle, joka sekin on eri hienoa. Ei siis hullumpi loppuviikko!