perjantai 29. maaliskuuta 2024

Pääsiäistervehdys!

Maaliskuu taittuu kohti huhtikuuta. Kevään aika on hienoa aikaa, kun päivät pitenee ja luonto heräilee talviuniltaan. Ajatuksemme ovat alkaneet kääntyä mökkikauden avaukseen Puulan rannoilla. Eiköhän me vajaan parin kuukauden päästä olla jo siellä. 

Vaikka joulu on meille se rakkain juhla vuoden kierrossa, vietämme toki pääsiäistäkin. Rairuohot vihertävät ruukuissaan ja muutaman pääsiäismunan olen varannut herkutteluhetkiin. Hippu ja Myttö saavat pääsiäispyhinä kuivattua peuran keuhkoa ja korvaa. Levätään ja lenkkeillään. Lauantaina saamme ruokapöytämme ääreen pääsiäisvieraita.

Lumet ovat saaneet kyytiä ja hyvä niin. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, meidän likoilla riittää kovasti nuuskuteltavaa, kun maa on lumesta taas paljas. Tämä kaksikko osaa ottaa jokaisesta vuodenajasta ilon irti! 



 🐣 Valoisaa ja kivaa pääsiäisen aikaa 

Teille kaikille 🌷

toivottavat Hippu & Myttö
sekä lauman ihmisväki

tiistai 26. maaliskuuta 2024

Synttärijuhlista kirjastotöihin

Reilu viikko sitten lauantaina juhlistimme Hipun 9-vuotissynttäripäivää. Saimme mukavia juhlavieraita kylään ja päivänsankari nautti saamastaan huomiosta. Sunnuntaina, 17. maaliskuuta, joka on Hipan virallinen syntymäpäivä, avasimme heti aamulla lahjoja. Avustin Hippua pakettien avaamisessa isännän pitäessä Myttöä hieman kauempana. Se kun niin innolla olisi halunnut avata Hipun lahjat. Herkkuja juhlatyttö sai koko viikonlopun ja tietysti niitä tarjoiltiin myös Myttöselle.

Synttärikakku.

Meillä oli oikein mukavat pienet kemut ihanan Hippumme kunniaksi! Tuntuu vaan kovin hurjalta, että vuodet ovat vierineet näin, että Hippu on jo yhdeksänvuotias.

Lahjapaketin kimpussa. 

" Milloin niitä synttärilahjoja jaetaan?"

Kun juhlat oli juhlittu, kävi Hippu lukukoirailemassa meidän kotikirjastossamme. Siellä oli taas varauslistan täydeltä lukijoita. Minulle on tarjottu keväälle ekstravuoroja kotikirjastoomme. Mutta valitettavasti päivätyö häiritsee sen verran tätä Hilpan ja minun mainiota harrastusta, että en pysty kaikkiin pyyntöihin vastaamaan. Kovasti olisi lukukoiralle (tai ainakin meidän Hipulle 😉) kysyntää. Yhden ylimääräisen vuoron toukokuulle lupasin ottaa mutta täytyy muistaa, että myös lukukoira ansaitsee vapaaviikkoja kirjastohommista.  

Lukukoiran työssä asento on vapaa.

Kevät etenee kohti pääsiäistä ja huhtikuuta. Odotan innolla, että jalkakäytäviltä ryhdytään poistamaan talven aikana sinne lapettua hiekkaa. Sitä nimittäin riittää! Hippu ei tykkää yhtään, kun karkea sora pistelee sen varpaita. Lumet ovat hienosti sulaneet miltei pois. Ja sen alta on paljastunut paljon hyviä hajuja, joita isokorvakaksikko innolla nuuskuttelee. Myttönen ihmettelee mustarastaita, joita on talven jälkeen taas ilmaantunut meidän lähimetsään. Maata rapsuttelevat ja kuopivat rastaat ovat Mytölle kiinnostuksen aihe. Kevät on uuden ja ihmeiden aikaa!


sunnuntai 17. maaliskuuta 2024

Hurjan paljon onnea Hippu!

Tänään meidän ihana Hippu täyttää yhdeksän vuotta! Aika on kiitänyt ja Hipusta on kasvanut ystävällinen, joviaali ja reipas beagle. Kun Hilpu tuli meille, uuteen kotiinsa, oli sitä Typy vastassa. Niistä tuli miltei heti parhaat kaverukset. Kun Myttö tuotiin kotiin, Hippu otti sen niin valtavan ystävällisesti ja hienosti vastaan. Tämä kaksikko on ollut alusta saakka erottamaton parivaljakko. Meille Hippusen isännän kanssa tämä "pumpulipallomme" on enemmän kuin tärkeä. 



🍰 Mitä suurimmat ja rakkaimmat 
onnentoivotukset 9-vuotiaalle
Hipulle 💕


torstai 14. maaliskuuta 2024

Lukukoira kuuntelee myös musiikkia

Paljon on taas ehtinyt tapahtua parissa viikossa eli sen jälkeen, kun viimeksi kirjoittelin tänne Pieneen Suureen Beagleen. Kevät on ihanaa aikaa, kun päivä pitenee ja valoa riittää aamusta alkuiltaan. Hippu etsii lenkeillä lumikasoja, joissa pyöriä. Niitä toki vielä löytyy. Myttö kaivelee lumesta rusakon papanoita ja pysähtyy ihmettelemään tielle osunutta mustarastasta.



Lukukoirasta on moneksi. Myös musiikin ystäväksi. Kun kävimme Hipun kanssa helmikuun lopulla kotikirjastossamme, eräs Hippulille lukemaan tullut halusi päättää lukutuokionsa musiikkiesitykseen! Hän kaivoi viulun esiin ja soitti Hipulle klassista musiikkia. Hilpu istui tyynesti ja rauhallisesti soittajaa kuunnellen. Soittaja keskittyi esitykseensä mutta seurasi samalla, kuunteleeko Hippu. Minulle nousi kyyneleet silmiin. Niin upea ja tunteita nostanut hetki tuo oli. Soittajalle oli hurjan tärkeää päästä soittamaan Hipulle. Kaiken lisäksi soittaja luki ensin Hipulle itse kirjoittamansa tarinan! Se kertoi tietysti Hipusta ja päättyi lukija-soittoniekan sanoihin "minä rakastan sinua". Nämä ovat niitä hetkiä, jonka vuoksi vuodesta toiseen kuljen Hipun kanssa näissä kirjastohommissa. 


Myttö nautiskelee, kun sen isäntä rapsuttaa.

Viime viikolla meillä oli pientä huolta. Veimme Hipun taas eläinlääkäriin. Sille tuli äkillistä, niin sanottua gynekologista ongelmaa (vaikka on steriloitu) ja olin aivan varma, että se on oire taas uusiutuneesta virtsatietulehduksesta. Oire oli hyvin lievä mutta varmuuden vuoksi veimme Hipan tohtorin pakeille. Virtsanäyte tutkittiin (taas!) ja rakko ultrattiin. Muutenkin Hippu tutkittiin perusteellisesti. Saimme erinomaisia uutisia; virstatietulehdusta ei ollut ja tuo gynekologinen vaiva ei ollut millään tapaa vakava. Sen taltuttamiseen Hipulle määrättiin maitohappobakteeria. Se ei toki suolistosairaalle koiralle ole välttämättä hyvä lääke mutta hyvin Hipun vatsa on sitä kestänyt. Näin taas emäntä siis ylireagoi ja vauhkoili... Mutta kuten isäntä sanoi, viedään Hippu lääkäriin niin saadaan asiaan selvyys ja pystyn taas nukkumaan yöni 😀

Menneenä lauantaina meidän sakki hyppäsi autoon ja hurautimme Lahteen. Teimme sinne vuorokauden mittaisen miniloman, joka piristi varmasti sekä meitä kaksijalkaisia että isokorvalikkoja. Lahteen päädyimme sen vuoksi, että sinne on meiltä kotoa vain noin tunnin ajomatka. Lisäksi kaupunki on jo aiemmin hyväksi havaittu vierailupaikka. 


Hippu nautiskeli hotellisängystä.


Yövyimme hotellissa ja se sujui totuttuun tapaan mainiosti. Teimme kävelylenkkejä kaupungilla ja Vesijärven rannalla. Lauantai-iltana suuntasimme isännän kanssa ravintolaan syömään Hilpan ja Myttösen jäädessä tyytyväisenä hotellihuoneemme sänkyyn huilaamaan. Sunnuntain aamupalalta salakuljetin (enkä edes kovin salassa) Hipulle ja Mytölle  kurkku- ja vesimelonisiivuja. Olihan nekin maksavia asiakkaita 😄 


Ei tarvitse jännittää, miten tyttöset
pärjäävät keskenään hotellihuoneessa.
Hyvin pärjäävät ja nauttivat, kun 
saavat nukkua sängyssä. 


Eilen suuntasimme Hipun kanssa lukukoirahommiin meidän naapurikirjastoon. Siellä oli hienosti lukijoita ja myös moikkaamaan tulleita. Eräs vanhempi rouva oli varta vasten saapunut kävelykepein paikalle tervehtimään Hippusta. Lupauduimme naapurikirjastoon meidän huhtikuun vakiovuoron lisäksi myös 24. päivänä huhtikuuta. Silloin vietetään Koiran päivää ja kirjastoon saapuu Hipun lisäksi myös kaverikoiria. 

Hilpu kuuntelee vakiolukijaa
naapurikirjastossamme.

Hipun synttäripäivä lähestyy ja tänään suuntaammekin isännän kanssa ruoka-ostoksille. Tietysti myös kakku hankitaan ja Hipulle lahja. Vietämme lauantaina pienimuotoisia kekkereitä Hippua juhlien. Uskon, että karvakaksikko ilahtuu kovasti meille saapuvista synttärivieraista. Ja Hipulle on varmasti tärkeintä, että sille niin kovin rakas Myttö-sisko on itseoikeutetusti juhlahumussa mukana 😍