torstai 30. heinäkuuta 2015

Yhdessäoloa

Vaikka kulunut heinäkuu on ollut suurelta osin sateinen ja kalsa, on joukkoon mahtunut myös aurinkoisia päiviä. Kohta toivotamme tervetulleeksi elokuun, odottaen että loppulomamme olisi lämmin ja kesäinen. Illat alkavat jo pimenemään mutta loppukesässä on aina sitä omaa taikaansa. Kanttarellisadon on kerrottu olevan runsas ja mustikoitakin riittää. Koskelo- sekä sinisorsaäidit ovat useana iltana tuoneet näytille jo isoksi kasvaneet poikasensa. Isännälle tuottaa pientä päänvaivaa halkokasasta löytynyt ampiaispesä ja itselläni on iso pino Kangasniemen kirjastosta lainattuja kirjoja, jotka toivon ehtiväni lukea loman loppumetreillä.

Tässä alla muutama otos Typsyn ja Hipun kesänvietosta. Joka päivä parivaljakko ottaa yhdessä useammankin juoksukisan ja lyö sen päälle leikiksi. Päätös ottaa Typylle kaveri oli enemmän kuin oikea. Kun seuraamme kaverusten puuhastelua ja yhdessäolon riemua, olemme varmoja että Typsykkä on eri iloinen, kun sai itselleen kaverin, pikkusiskon.





lauantai 25. heinäkuuta 2015

Päätepisteessä

Olemme päätyneet Savonrannan ja Haukivuoren kautta Kangasniemelle, pieneen punaiseen mökkiin. Kyläseikkailut siskoni sekä isäni mökeillä sujuivat mukavasti. Saunottiin, uitiin, lekoteltiin kylpytynnyrissä, syötiin hyvin ja otettiin rennosti. Niinhän lomalla kuuluukin tehdä, vai mitä! 

Typy ja Hippu ovat nyt täysin toipuneet köhästä. Hieno homma! Typsykkä vahtii ja vartioi. Välillä se pulahtaa Puulaan. Hipatsu syö innolla mustikoita ja metsämansikoita. Välillä se keksii jahdata sudenkorentoa tai jyrsii isännän kenkää. Me kaksijalkaiset taas puuhailemme kaikensorttista pikkupuuhaa, mitä liki neljäkymmentävuotiaalta mökiltä löytyy aina. Toki vasaran sijaan myös kirja löytää tiensä käsiimme ja iltaisin grillin kuumetessa katselemme rauhaisaa lahtea, jossa kuikat lipuvat hiljakseen välillä sapuskaa sukeltaen. 

Ensi viikolla piipahdamme Kangasniemen kirjastossa, jossa toivottavasti onnistun lisäämään pari lomakuvaa tänne blogiin. Heippa siihen asti! 


Ps. Koska nettiyhteys täällä metsässä on mitä on, en ole päässyt kommentoimaan blogikamujemme kirjoitelmia. Mutta luettu niitä on, ahkerasti. Kovasti terkkuja teille kaikille meidän neitokaisilta! 


sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Suuntana Savo


Haapsalun piispanlinna.
Terveisiä Haapsalusta! Vietimme siellä isännän kanssa muutaman yön ja reissu oli onnistunut. Sää suosi, sillä aurinko paisteli miltei helteisesti matkamme ajan. Haapsalu on mukava pikkukaupunki, jossa riittää pariksi päiväksi hyvin näkemistä. Kiersimme paikalliset nähtävyydet ja teimme hieman ostoksia. Tallinnasta johti Haapsaluun hyväkuntoinen maantie, jota pitkin matka Viron pääkaupungista tähän vanhaan kylpyläkaupunkiin vei reilun tunnin.

Niinhän siinä kävi, että Hippukin sai kennelyskän. Tiistaina se alkoi köhisemään ensimmäistä kertaa ja keskiviikkona yskä oli jo ottanut niskalenkin meidän pikkuisesta. Olen edelleen närkästynyt siitä, että ihmiset tuovat sairaita koiria koirapuistoihin tai antavat niiden tervehtiä vastaantulevia haukkuja. Tuo yskä kun todella tarttuu toiseen koiraan hyvinkin helposti. Vaikka olisi rokotuksetkin kunnossa. Lisäksi tuntui kurjalta jättää sairaat koirat hoitoon vaikka hoitopaikka onkin paras mahdollinen.

Kaupunkinäkymää.
Hoitoretki oli kaikesta huolimatta sujunut mukavasti. Hippu oli viihtynyt anopin ja appiukon hoivissa ja tytöt olivat saaneet runsaasti huomiota sekä hyvää sapuskaa. Ja kun tukena ja turvana oli oma isosisko, ei Hippu ollut ikävöinyt meitä. Mieltäni lämmittää, että Hipsun ensimmäinen hoitokerta osoittautui kivaksi kokemukseksi. Voin siis jatkossakin luottaa siihen, että Hippu pärjää yökylässä.

Ja siitä yskästä vielä; Typy ei köhise juuri ollenkaan ja Hippukin vain silloin tällöin. Vielä en uskalla julistaa Tyyperiä täysin tervehtyneeksi mutta tilanne on huomattavasti parempi kuin viikko sitten. Hippua vielä tarkkaillaan ja mikäli tilanne kääntyy huonompaan suuntaan, viemme sen lääkäriin. Mutta nyt näyttää siltä, että tauti alkaa olla molempien osalta miltei selätetty. Viskaamme siis hyvillä mielin kapsäkit autoon ja suuntaamme kohti Savonrantaa.


tiistai 14. heinäkuuta 2015

Röhä

Typyllä on yskä. Köhä, röhä tai peräti kennelyskä. Näin tohtori totesi, kun kävimme eilen (taas) eläinlääkärin vastaanotolla meidän isokorvan kanssa. Mökkiviikonlopun aikana Typy alkoi kakomaan limaa ja köhimään siihen malliin, että päätimme käyttää sen lääkärissä, ihan varmuuden vuoksi. Typsyllä kun ei koskaan aiemmin ole tuollaista vaivaa ollut.

Verikokeen tuloksia odotellen...

Tarkkaa diagnoosia lääkäri ei pystynyt antamaan, sillä esim. kennelyskää ei voi todeta millään testillä tai kokeella. Verikoe osoitti, että Typsyllä on tulehdusarvot hieman koholla mutta kuumetta ei ole. Ruoka maistuu ja virkeystaso on ennallaan. Joten pahasti se ei ole sairas, onneksi. Seuraavat pari viikkoa tulee ottaa rauhallisesti eikä Hipun kanssa saisi painia vauhdikkaasti. Mökillä metsässä koheltaminen pitäisi sekin nyt jättää muutamaksi viikoksi. Koirapuistoihin meillä ei ole asiaa ja jos Typyllä on kennelyskä, on se saanut tartunnan koirapuistossa. Muualla kun emme ole menneinä viikkoina vieraita koiria tavanneet. Joten olen alkanut epäilemään, onko Rajasaaren retket ollenkaan hyvä juttu.

Tietysti syytän itseäni, että Typy sairastui. Mielestäni tuo meidän ihanuus on saanut kärsiä viimeisen reilun puolen vuoden aikana aivan liikaa ja eläinlääkärireissuja on ollut aivan liian usein. Toki, jos tarttuva tauti iskee, ei omistaja taida mitään sille mahtaa. Rokotukset toki pitää pitää ajantasalla. Mutta nukun nyt yöni paremmin, kun lääkärireissu on tehty ja hoito-ohjeet saatu.

Lomani on vasta aluillaan. Seuraavaksi suuntamme isännän kanssa minimatkalle Viron Haapsaluun. Kaverikaksikko menee hoitoon anoppini ja appiukkoni luo. Siellä Typsykkä saa varmasti hyvää hoitoa ja mahdollisuuden levätä rauhassa parannellen köhäänsä. Hipulle hoitoreissu on sen elämän ensimmäinen. Arvatkaa, kumpaa jännittää hoitoon meneminen enemmän; Hippulia vai emäntää...

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Elämän alussa ja lopussa

Hippu on saanut nyt kaikki pentu-ajan rokotukset. Isännän kanssa se on reippaasti käynyt tohtorin luona ja eilen sille laitettiin nelosrokotuksen tehoste sekä rabiesrokotus. Seuraavan kerran rokotusasialla liikutaan sitten vuoden päästä. Isännän mukaan Hipsuli on käyttäytynyt eläinlääkärissä oikein mallikkaasti eikä ole huomannutkaan, kun rokotuksia on sille pistelty. Hienoa Hippu!


Ensin katsotaan paino...


ja sitten lääkärisetä tutkii.
Kaikki kunnossa!

Eilisellä tohtorikäynnillä isäntä oli joutunut todistamaan, kun lääkäriasemalle tuotiin koira, joka oli lähdössä viimeiselle reissulleen. Koiran isäntä oli kyyneleet valuen kantanut vanhukselta näyttävää kaveriaan eläinlääkärin huoneeseen. Kyynel nousi minullakin silmään, kun isäntä tapauksesta kertoi. On sanoinkuvaamattoman kamala paikka, kun ystävän matka on päätepisteessä ja se on saateltava viimeiselle retkelleen. Tällä viikolla saimme itsekin suru-uutisia, sillä isäni mökkinaapurina sijaitsevan maalaistalon Jekku-beagle oli lähtenyt vehreämmille metsämaille. Jekun vei sairaus mutta ikääkin tuolla ihastuttavalla beagleherralla kyllä oli. Mukavia metsästysreissuja sinne jonnekin, Jekku!

Lopetan tämän kirjoitelmani kuitenkin iloisiin tunnelmiin. Kesälomani on alkamassa ihan kohta ja vietämme seuraavat nelisen viikkoa mm. Savonrannassa, Haukivuorella sekä Viron Haapsalussa. Meidän poppoon yhteinen loma julistetaan kuitenkin alkaneeksi missäs muualla kuin Puulan rannalla. Joten kuuleeko Kangasniemi, täältä tullaan!

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Paikasta toiseen

Olimme viikonlopuksi keränneet harvinaisen runsaasti ohjelmaa ja huristelimmekin määränpäästä toiseen. Koska sää oli mitä lämpimin, kävimme rannalla, kyläilemässä sekä päiväreissulla mökkimaisemissa. Harmillista, että nyt näyttäisi helle loppuvan. Toivottavasti sää pysyisi edes kohtuullisen lämpimänä jatkossakin ja sateettomana myös.

Pakerran vielä muutaman päivän työmaalla ja sitten pääsen lomalaitumille! Tämän jälkeen konttori kutsuu seuraavan kerran elokuun puolivälissä. Loma siintää siis jo mielessä ja lainaan tähän loppuun Eino Leinoa, jolle tämä kuluva maanantai on omistettu;



Mä metsän polkua kuljen
kesä-illalla aatteissain
ja riemusta rintani paisuu
ja ma laulelen, laulelen vain.

Lauantai lähti käyntin retkellä Rajasaareen.

Saaresta suunnattiin kyläilemään isännän vanhempien luo
Haagaan. Hippua alkoi nukuttaa...

Sunnuntaina vierailimme Karjalohjalla äitini miehen
mökillä. Maistoimme kesän ensimmäiset mustikat.
Typsy söi marjoja suoraan varvuista. 

Hippukin tykkäsi mustikoista mutta myös koivuhalosta.
jota oli kiva jäkertää.







keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Kuurot korvat

Paljon on uutta opeteltavaa pienellä beaglella. Hippu oppi juhannusviikolla kulkemaan rappukäytävämme portaissa ylöspäin. Alaspäin tuleminen antoi odottaa, kunnes sunnuntai-iltana Hippuli kipitti portaat reippaasti alas. Isännän mielestä tämä johtui siitä, että se oli niin iloinen, kun pitkästä aikaa emäntäkin lähti taas yhteiselle lenkille. Oltiinhan me oltu miltei viikko erossa vaikka perjantaina pikaisesti mökin pihassa nähtiinkin. Hyvä Hippu! Se on reipas tyttö.

Morjens kaveri!

Mökkiviikonloppu ystävien seurassa oli voimia antava. Tästä on hyvä jatkaa kohti kesälomaa. Kaikilla oli iloinen mieli ja nauru raikui. Söimme hyvin ja kohotimme kesämaljoja kuohujuomalla. Sauna lämpeni ja Puulaankin tuli pulahdettua. Kenelläkään ei ollut mitään velvoitteita suuntaan tai toiseen. Riitti, että huolehdimme vain itsestämme. Uskon, että tämä viikonloppu oli koko naisköörille rentouttava reissu.

"Kyllähän maailmaan meteliä mahtuu,
myös beaglen rähinää."

Eilen kävimme moikkaamassa lampaita, jotka majailevat kotimme lähellä vakiolenkkireittimme varrella. Hippu on jo vanha kaveri lampaiden kanssa eikä aristele niitä. Typsykkää ei jaksa lampaat enää kiinnostaa. Ainoastaan sen verran, että Typy suojelee Hippua ja sen vuoksi lampaille pitää vähän räyhätä. Ja mitä lampaat tuumailevat haukkumisesta? Ne eivät näytä noteeraavan Typsyn möykkäämistä mitenkään. Huudat siis Typy ihan kuuroille korville.

Ruoho on lammasaitauksen takana vihreämpää.