perjantai 29. toukokuuta 2020

Lounaslenkkejä, lohileipiä ja merkkipäivä

Meidän viikot soljuu eteenpäin entisellään. Minä olen etätöissä, isäntä työmaalla. Katkaisen joka päivä työpäiväni ulkoilemalla isokorvien kanssa, tekemällä "lounaslenkin". Nyt kun kesä on vihdoinkin tullut, on ilo kuljeskella ulkona. Rusakoita, kaneja, sinisorsan poikasia, rentukoita, metsätähtiä, voikukkia ja käenkaaleja (eli ketunleipiä, kuten minä olen oppinut sanomaan). Näitä kaikkia me nähdään ja ihmetellään noilla lounaslenkeillämme.


Lepotauko mökin kuistilla
kaiken riehumisen keskellä.


Helatorstaita vietimme Kangasniemellä. Sää oli aurinkoinen ja poutainen. Jotain siis ihan muuta kuin Haukivuorella vajaa viikko tuosta pyhäpäivästä. Mökkiä ei tarvinnut enää lämmittää. Sauna puski sen verran jälkilämpöä mökin puolelle, että muutamana yönä oli miltei turhankin kuuma. Uimaan emme vielä uskaltautuneet. Paitsi Hippu! Se nimittäin pulahti sunnuntaina Puulaan ennen kotiinlähtöä. Hilpu heitti metsäreissun ja siellä taisi tulla sen verran hiki, että piti jäähdytellä viileässä järvessä. 


Hippu nautti auringosta, joka paistaa
mökin seinustalle koko päivän.


Myttö tutki kukkapenkkiä.
Vielä ei kukkaset kukkineet.

Kun isäntä oli kaatanut pari puuta ja emäntä
tyhjentänyt huussin, nautittiin päiväkahvit mökin
kuistilla. Kuohujuoman ja lohileipien kera.


Pieni Suuri Beagle täyttää tänään 11 vuotta! Paljon on vuosia vierinyt siitä, kun aloitin tämän plogikirjoittamisen. Ja paljon on tapahtunut meidän elämässä näinä vuosina. Valtavasti hyvää, iloa ja onnen hetkiä. Tietysti joskus myös suurta surua. Näinhän se elämässä menee. Iso kiitos Teille kaikille, jotka olette lukeneet Pimun, Typyn, Hipun ja Mytön seikkailuista. Lämmin kiitos meidän hienoille plogikamuille palveluskuntineen. Toivottavasti pysytte matkassamme mukana jatkossakin. 

Toukokuu laskee kohta purjeensa ja lipuu satamaan. Alkamassa on kesäkuu. Se tietää isännän, Hippulin ja Myttöskäisen yhteistä mökkilomaa Puulalla emännän jäädessä pitämään kotia pystyssä. Kesän juhla juhannus odottaa myös juhlijoitaan. Tänä vuonna usea viettää varmaan juhannusta eri tavoin kuin aiempina kesinä. Katsotaan, mihin me juhannuksena päädymme. On aivan ihanaa, että kelit nyt lämpenivät ja valoa tulvii. En malta odottaa, millainen kesä tästä vielä saadaan!

keskiviikko 20. toukokuuta 2020

Kuhan päitä ja muuta mökkimukavaa

Ollaan jo toukokuun loppumetreillä. Viikonloppua vietimme Haukivuoressa mökkeillen. Tämä oli Myttöselle ensimmäinen kerta, kun se kyläili isäni ja hänen vaimonsa möksällä. Mytöllä riitti paljon ihmeteltävää ja kummasteltavaa. Se seurasi ihmisväkeä kuin hai laivaa. Ripakinttu oli mukana ruokahommissa, saunan lämmityksessä ja löysipä se kalanperkuupaikankin. Sieltä se kantoi mökin pihaan pari kuhan päätä sekä nahkoja. Nämä löydöt kiinnostivat myös Hilpuria. Kuivia käppäniä päät ja nahkat jo olivat mutta viskasin ne silti jätepönttöön. Ei ne ihan soveliasta ruokaa meidän likoille ole.

"Siinä syntyy salaattia... saadanko kurkkupalat?"

Säät eivät mökkeilyä suosineet. Vettä ja räntää satoi, oli kylmä. Onneksi mökissä oli lämmintä ja lämmin tunnelma koko reissussa. Oli kiva käydä Haukivuorella ja isokorvat nauttivat tietysti, kun saivat vapaasti kirmailla. Myttö kävi saunomassa. Hilpu piipahti morjestamassa naapureita. Me isännän kanssa nautimme ylenpalttisista tarjoiluista ja hyvästä seurasta.


Mökkipainit ennen päiväunia.

Hipun työvuorot naapurikirjastoon on syksyn osalta sovittu. Työrupeaman on tarkoitus alkaa syyskuussa. Toivottavasti näin käy. En uskaltanut vielä elokuuksi sopia lukukoirailujen aloitusta näiden poikkeusolojen vuoksi. Ja saattaahan tuo syyskuu ja koko syksy mennä vielä mönkään. Mutta olisi eri hienoa, jos Hippu pääsisi taas kuuntelemaan tarinoita. Uskon, että sitä on jo ikävöity lukijoiden suunnalta.

Eilen päivälenkillä näimme tyttösien kanssa, kun lammasaitausta kunnostettiin. Siellä oli ruokakehikot nostettu esiin ja heinää ajettiin nurin. Aidan vierustoja tutkittiin ja vesisäiliö oli tuotu paikalle. Tämähän tietää sitä, että koronaviheliäinen ei ainakaan lampaiden tuloa estä. Jäämme siis ilolla odottamaan, milloin määkivät kaverit saapuvat. Olemme etunenässä niitä tervehtimässä. Aurinkoista helatorstaita teille kaikille, voikaa hyvin ja kuulemisiin taas ensi viikkoon!


perjantai 15. toukokuuta 2020

Pehmot metsässä ja biiglet parvekkeella

Kävin eilen kirjastossa palauttamassa kirjoja sekä hakemassa varauksiani. Miten mukava olikaan piipahtaa siellä! Vaikkakin vain eteisessä. Tutun kirjastovirkailijan kanssa vaihdettiin kuulumisia ja toivottiin yhteen ääneen sitä, että lukukoirailut päästäisiin syyskuussa aloittamaan. Koulut ovat palanneet normaaliin eloon. Museot ja ehkä ravintolatkin avautuvat kesäkuun alussa. Hiljalleen soudetaan siis korona-aalloissa kohti väljempiä vesiä. Hyvä niin.

Parvekkeella tulee hiki, joten välillä on
lähdettävä viilentymään vaikkapa eteiseen.


Sää on ollut kylmä ja sateinenkin. Kuitenkin aika ajoin aurinko on näyttäytynyt. Hilpu ja Myttönen tykkäävät makoilla parvekkeen sohvalla, kun on lämmin. Parvekkeelle paistaa koko päivän aurinko. Joskus ihmettelen sitä, miten kaksikko jaksaa paahtaa itseään sellaisessa kuumuudessa. Välillä ne poistuvat jäähdyttelemään vaikkapa eteiseen mutta hetken päästä palataan jo takaisin parvekkeelle. Mutta Myttöhän rakastaa myös saunoa. Tykkäävät siis lämpöisestä, nämä meidän isokorvat.




Läheisen ala-asteen koululaiset ovat tehneet lelumetsän lenkkipolun varteen. Puiden ja pensaiden oksille on ripustettu paljon erilaisia pehmoleluja. Joukosta löytyy sammakkoja, koiria ja pupuja. Yhdellä oksalla roikkuu lohikäärme, toisella istuu kissa. Lelukonklaavi on ihastuttava ja tuo hyvää mieltä. Hippu ja Myttö katselevat pehmoja hiukan kauempaa. Muuten saattaisi käydä niin, että kaksikko haluaisi ottaa jonkun elukoista matkaan mukaan. Voisimme jopa kantaa oman kortemme kekoon viemällä muutaman koirille hankitun pehmon tuon lauman joukkoon. Mitähän Hippuli ja Myttöskä siitä tuumaisivat...

perjantai 8. toukokuuta 2020

Kepeästi koronankin keskellä

Palasimme sunnuntaina Puulalta takaisin kotiin. Meillä oli mukava mökkiviikko. Keli oli kalsa mutta onneksi polttopuut riittivät lämmittämään mökkiä. Saunoimme joka ilta, kuten aina möksällä. Sekin jeesasi mökin lämmitystä. Sauna kun on samassa rakennuksessa. Hipulla ja Mytöllä oli riemukas viikko. Leikkejä, juoksukisoja ja yhteisiä päiväunia riitti. Hipussa on alkanut ilmenemään edesmenneen siskonsa elkeitä. Se teki useammankin pitkän tutkimusmatkan mökkimetsässä. Isännän viime kesänä hankkimasta jäljityslaitteesta oli kovasti hyötyä. En panikoinut kovinkaan, kun pystyin omasta puhelimestani seuraamaan Hilpusen reissuja. Pienellä alueella Hippu jolkotteli tai pikemminkin käppäili. Ei ollut syytä huoleen. 

Kisailua kotimaisemissa.

Näillä näkymin minun etätyöskentelyni jatkuu siihen saakka, kunnes jään heinäkuun alkupuolella kesälomalle. Eli toimistolle palataan vasta lomien jälkeen. Isäntä kävi tällä viikolla parina päivänä työmaalla. Ensi viikolla hän palaa työpaikalleen ja etätyöt isännän osalta ovat historiaa. Hipun lukukoirailut ovat tältä keväältä ohi. Jatkamme taas elokuussa. Hiukan harmittaa, että emme pääse kasvotusten ja kuonotusten toivottamaan lukijoille mukavaa kesälomaa. Mutta toivottavasti tapaamme taas syksyllä. Ja toivotan tässä kaikille Hipun luona lukemassa käyneille oikein leppoisaa ja kivaa kesää! Kiitos, että olette käyneet lukemassa meidän ihanalle isokorvalle. 

Hippu ja Myttö jaksavat ulkoiluttaa
etätyöläisiä. Hieno juttu!


Aiomme loppukuusta suunnata taas mökille. Teemme myös vierailun Haukivuoreen ja mökkeilemme siellä viikonlopun. Möksäreissujen välissä arki rullaa entiseen malliin. Toivottavasti me ja meidän kaikki läheiset pysymme terveinä. Toivottavasti koronavirus alkaisi painumaan pikkuhiljaa muille linnunradoille. Mitä jos tämä tauti olisi iskenyt keskellä vuoden pimeintä aikaa... sitä tuossa eräänä aamuna mietin Hippua ja Myttöä ulkoiluttaessani. Onneksi ei iskenyt. Keväinen luonto, sen antama valo ja väriloisto tuovat varmasti usealle kaksijalkaiselle hyvää mieltä tämän erikoisen tilanteen keskellä. Keveää ja mukavaa toukokuun jatkoa kaikille Teille!