Paljon onnea Myttö!

Talvi ja kevät ovat takana. Elämme kesää ja tänään on sen suurin juhla; rakas Myttömme täyttää seitsemän vuotta 💗. Myttönen on Hipun paras ystävä, utelias tutkija ja lempeä hännänheiluttaja. Myttö rakastaa auringon ottamista ja pötköttelyä Hilpun kyljessä kiinni. Mökkimme Kangasniemellä on Mytön lempipaikkoja ja auringonpalvontaa etenkin mökkilaiturilla on Myttösestä ihana harrastaa. Olemme kovin onnellisia, että Myttö on osa pientä perhettämme 💕.

Päivänsankaritar sen lempipaikassa,
mökillä Kangasniemellä.

Lämpimät ja suuren suuret 

onnentoivotukset ihanalle Mytölle!

Juhlapäivää vietämme perhepiirissä. Mytölle on varattu iso lahjapaketti ja synttäriherkkujakin on luvassa kurkun ja mustikoiden muodossa. Alkukesän isokorvat mökkeilivät isäntänsä kanssa Puulan rannoilla, jonne suuntaamme ihan pian koko jengi.

Mytöllä epäillään allergiaa ja sen ruokavalio koostuu tällä hetkellä hypoallergisesta ruuasta. Samasta, mitä Hippu on syönyt jo monta vuotta. Kaikki eläinperäiset herkut ovat toistaiseksi pannassa, jotta saisimme tietää, mikä allergia Myttöä vaivaa. 

Kevään mittaan myös Hipulla on ollut hiukan terveyshuolia mutta ne on toistaiseksi selätetty. Mutta eläinlääkärireissut ovat menneen muutaman kuukauden aikana olleet liiankin tuttuja retkiä meille. Se on yksi syy, miksi blogin kirjoittaminen on jäänyt minulta toissijaiseksi. En ole jaksanut kirjoitella ikäviä uutisia tänne, sillä välillä on ollut hitusen raskasta, kun rakkaat karvakuonot eivät ole kunnossa. Mutta onneksi toki paljon kivaakin meillä on kevään aikana ollut ohjelmistossa. Ja niistä lupaan kirjoitella kesän aikana, sieltä Puulan rannoilta 😀. Ihanaa kesää toivotellen!

Lämpimät onnentoivotukset ihanalle Hipulle!

Tänään meidän ihana ja upea Hippu täyttää 11 vuotta. Vaikka matkan varrella on ollut terveyspulmia ja liikaakin on Hippu joutunut niiden vuoksi eläinlääkärissä tutkittavana olemaan, olemme kovin onnellisia nykyhetkestä. Hippunen on utelias, iloinen, reipas, leikkisä ja ystävällinen seniori. Ja kovin tärkeä Mytölle, minulle ja tyttösten isännälle. 

🎂 Paljon, paljon onnea

syntymäpäivänäsi🎈

rakas Hippu 💖

Juhlapäivää vietetään perhepiirissä ja Hippu saa lahjaksi mm. herkkuja. Toivomme Hippuselle pitkää ikää ja vielä runsaasti vuosia eteenpäin. Uskon, että kaikkein mieluisin lahja koittaa sille toukokuussa, kun pääsemme pitkän talvitauon jälkeen mökille Puulan rannalle. 

Biiglekaksikon kevätkuulumisia

Talvi on taitettu ja kauan odotettu kevät on saapunut. Meidän likat rakastavat lunta ja erityisesti kantohankea, jonka päällä käppäillä. Mutta itse en talvesta erityisemmin välitä ja siksi on upeaa, että se on takanapäin. 

Meidän laumalle kuuluu hyvää. Olemme pysyneet terveinä, ainakin pääosin. Myttöä käytimme eläintohtorin pakeilla ennen loppiaista, koska sille tuli äkillisiä vatsavaivoja. Ei siinä auttanut muu kuin ajella päivystykseen, jotta Myttönen sai tarvitsemansa hoidon. Vatsa ultrattiin ja otettiin myös röntgenkuva sekä verikoe. Mahan temppuiluksi eläinlääkäri epäili jotakin epäsopivaa, mitä Myttö oli pistellyt suuhunsa. Peräruiske, kipulääke ja pahoinvointilääke auttoivat nopeasti. Myttö oli melko pian taas iloinen oma itsensä. 

Ystävät 💗

Huhti- ja toukokuulle meillä on edessä vielä pari eläinlääkärikäyntiä, yksi molemmille biigleille. Mytöllä on kilpirauhasen vajaatoiminnan kontrollikäynti ja Hipulla virtsavaivoihin liittyvän estrogeenilääkityksen kontrollikäynti. Mutta nämä ovat rutiinijuttuja, jotka ovat edessä vuosittain. Itselläni marraskuun alussa saamani jalkavaiva on poikinut sen päälle vielä lisäkremppaa. Mutta nyt alkaa kaikki näyttämään senkin suhteen hyvältä. Hilpaa ja Myttöstä olen kyllä lenkittänyt täysin normaalisti jo koko tämän alkuvuoden. 

Kevään on saapunut koirapuistoonkin.
Lumesta ei ole enää kuin rippeet.

Koska kevät on edennyt vauhdikkaasti, on meillä isot odotukset siitä, että vappuna voisimme avata mökkikauden Kangasniemellä. Ennen sitä juhlimme 11-vuotiasta Hippua ja vietämme pääsiäistä. Tyttösten isäntä teki tammikuussa reissun Espanjan auringon alle. Minä taas heitän huhtikuussa parikin minimatkaa yhdessä rakkaiden ystävieni kanssa. Tuo mökkireissu tulee olemaan Hipulle ja Mytölle sitä parhaina aikaa tälle keväälle. Mökki on ehdottomasti niiden lempipaikka. Reilun puolen vuoden tauon jälkeen sinne pääsy on ihanaa. Vapaana viilettäminen ilman remmejä, hihnoja ja tarkkoja aikatauluja on  parhautta. 

Näin siis täällä meillä. Minulla on tapahtunut töissä iso muutos ja se saa jatkoa loppusyksystä. Mutta muutos on ainakin ekan erän osalta mieluisa. Toivottavasti myös sitten syksylläkin. Pääasia on, että jatkossakin voimme taata Hipulle ja Mytölle parhaista parhaimman arjen mm. sillä, että pystyn joustamaan työajoissa ja tekemään etätöitä. Tyttösten isännällä tämä ei ole mahdollista. Uskon lujasti, että asiat lutviutuu hyvälle tolalle.

Saimme käyntiin vuoden 2026

Joulu on vietetty ja vuosi vaihtui. Ryhdymme pikkuhiljaa pyhien jälkeen siirtymään taas arkisiin askereisiin. Saimme tänne etelään vihdoinkin hieman lunta pakkasen kera. Tämä keli voittaa mennen tullen karmean vesisateen ja pimeän harmaat päivät. Hippu rakastaa lumessa kierimistä ja Myttö nuuskii innokkaasti lumen alta löytyviä hajuja. Meidän lenkit ovat varsin vauhdikkaita siis ja yritän pysyä perässä. Onneksi jalkani on melkein jo juoksukunnossa 😉.

Vuosi 2026 on aloitettu lumella, pakkasella
ja auringonpaisteella.

Joulun viettomme käynnistyi isolla suru-uutisella. Saimme jouluaattona valitettavan tiedon siitä että Esco, likkojen isännän veljen koira, lähti aattona viimeiselle reissulleen siirtyen tuonpuoleiseen. Esco oli valloittava persoona, jota koko meidän lauma jää kaipaamaan. Mutta nyt Escolla ei ole enää kipuja ja sillä on kaikki parhain päin 🖤.  

Poikkesimme tänä vuonna parissa kohtaa meidän aiemmista jouluperinteistämme. Nimittäin kuusi koristeltiin jo reilusti ennen joulua. Yleensä olemme hommanneet kuusen vasta aatonaatoksi mutta nyt se nökötti olohuoneessa hyvissä ajoin ennen joulua. Lisäksi emme paistaneet kinkkua vaan ostimme joulupöytäämme pienen, valmiiksi paistetun kinkun. Muuten mentiin samalla kaavalla kuin usein ennenkin. Kävimme aatonaattona hautausmaalla. Tervehdimme jouluaattona lähisukua sekä ystäviämme puhelimitse. Hilpuselle ja Myttöselle oli ostettu lahjoja useampikin paketti. Ne sisälsivät mm. kuivattuja silakoita, kuivattua peuraa ja leluja. Meillä oli mukavan rauhallinen ja leppoisa joulu. 

Lahjojen jakoa aattoiltana. Hippu
ja Myttö seuraavat toimitusta 
tarkkaavaisina. 

Otimme tämän alkaneen vuoden 2026 vastaan kotona pienimuotoisten kemujen merkeissä. Meidän vuoden vaihtumista helpottaa se, ettei tarvitse miettiä, miten Hipa ja Myttö suhtautuvat paukkeeseen ja raketteihin. Täällä kaupunkilähiössä sitä kun riittää. Isokorvat viis veisaavat metelistä ja keskittyivät tänäkin uudenvuodenaattona rapsutuksien sekä herkkujen kerjäämiseen 😀. Me kaksijalkaiset nautimme likkojen isännän paistamista antimista ja kippistelimme vaihtuvalle vuodelle. Naurua ja iloa piisasi pitkälle yöhön asti, jolloin sanoimme heipat meidän niin mukaville vieraille. 

Nähtäväksi jää, mitä vuosi 2026 tuo meille tulleessaan. Ainakin alkuvuoteen minilomareissun tyttösten isännälle sekä minulle. Hippusen 11-vuotissynttäreitä juhlitaan maaliskuussa ja tiedossa on pientä juhlaa jo ennen sitä. Toivomme, että pääsemme mökkikauden aloittamaan vapun paikkeilla. Minulla on edessä melko isokin muutos työpaikallani viimeistään kesän jälkeen. Hiukan jännittää, mitä se tuo tullessaan. Isoin toiveeni kuitenkin on, että me kaikki pysyisimme terveinä ja ne meille tärkeät ihmiset, jotka kulkivat kanssamme menneenä vuonna, matkaisivat reissussamme mukana jatkossakin. 

Minä, Hippu, Myttö ja tyttösten isäntä toivotamme kaikille PSB:n lukijoille ja ystäville sekä blogikamuillemme palveluskuntineen 

💖paljon ilon ja onnen hetkiä alkaneelle 

uudelle vuodelle 🌟

Joulunaluskuulumisia

Luvattoman pitkä aika on siitä, kun viimeksi kirjoittelin tänne blogiimme. Syksy on kiitänyt vauhdilla kohti joulua, jossa ihan pian olemme. Syyskuisessa kirjoitelmassani lupasin palata meidän kesälomakuulumisiin. No, niihin ei taida olla fiksua enää palata vaan kerron tässä kirjoituksessani meidän syksykuulumiset. 

Meidän elämässä ei ole tapahtunut mitään dramaattista tai jotain, mikä selittäisi ainakaan pitkän poissaolomme täältä Pienestä Suuresta Beaglesta. Syitä voi hakea minun laiskuudestani ja saamattomuudestani, joita hävettää tässä myöntää. Mutta meidän poppoolla on kaikki hyvin ja syksy on ollut melko mukavaa aikaa. Hippu on nauttinut eläkepäivistään ja Mytön kanssa niillä on riittänyt hauskoja, yhteisiä touhuja.

Lokakuussa laitoimme mökkivanhuksen talviteloille odottelemaan ensi kevättä. Syyslomalla saunottiin ahkerasti, grillattiin, juotiin tämän vuoden ekat glögit, syötiin ekat suklaakonvehdit ja käytiin sienestämässä. Syksyllä ennen viimeistä mökkireissua ehdimme käymään Puulan rannalla pari viikonloppuakin. Mökkeily on parhautta!

Marraskuun alkupuolella sain jalkavaivan. Se veikin koko marraskuun ja kinttu ei ole vieläkään täysin kunnossa. Kepeillä köpöttelin useamman viikon etätöitä kotona tehden ja viikon verran huilasin töistä kokonaan. Hilpan ja Myttösen kaikki ulkoilutukset olivat likkojen isännän kontolla pitkän, pitkän aikaa.  Joulukuun alussa tuli kaiken huipuksi takapakkia toipumiseen. Mutta nyt olen reilun viikon päässyt tekemään pikkulenkkejä tyttösten kanssa ja tänään pidensin jo matkaa. Voiton puolella siis ollaan! Olen hyvin onnellinen tästä sekä siitä, että Hipulla ja Mytöllä on maailman parhain ihmis-iskä. Meidän turvaverkostot koirien suhteen on melko minimaaliset mutta onneksi myös hyvät ystäväni riensivät parissa tiukassa kohdassa apuun. 

Hippu ja Myttö ovat reipas ja toimelias kaksikko. Mökkeilyt Puulalla ovat olleet varmasti niiden tämän vuoden kohokohtia. Terveyttäkin on onneksi piisannut. Lokakuussa Hilpa kävi hammaslääkärissä ja sinne jäi kolme hammasta. Mytön kanssa siirryttiin ihmisen kilpirauhaslääkekokeilusta takaisin koirien lääkkeeseen. Keväällä ja kesällä oireillut ihottuma ei näillä näkymin johdukaan lääkkeestä, sillä se ei ole palannut. Pysymme siis koirien kilpparilääkkeessä, ainakin näillä näkymin. Hipun estrogeeniannosta vähensimme tämän kuun alussa. Kokeillaan, jospa se pärjäisi sillä. Pitäkää peukkuja, että näin käy.

Toivon, että teillä kaikilla blogimme ystävillä on ollut hieno syksy. Nyt edessä on joulu, jota me vietämme pääosin rauhallisesti kotosalla vapaapäivistä, hyvästä ruuasta ja yhdessäolon hetkistä nauttien. Kirjoittelen seuraavalla kerralla meidän loppuvuoden touhuista. Tämän kirjoitelmani päätän toivottamalla koko meidän lauman puolesta

🎄Oikein hyvää ja iloista joulua 🎅