Karkureissu ja kirjastohommia

Mökkiviikko sujui mukavissa ja rennoissa tunnelmissa. Hyvin pärjäsimme Hipan ja Myttösen kanssa syksyisen metsän keskellä 😀. Olin kovin tyytyväinen, että lähdin mökille. Isokorvat ottivat viikosta kaiken ilon irti. Vapaana juoksentelu on sitä parhautta! Itse luin kirjoja ja lämmitin saunaa. Hiukan tein pihatöitäkin mutta muistin lepuuttaa kipeää kinttuani. Tällä viikolla olen jo minilenkkejä kävellyt ja eiköhän se tästä kuntoon tule. 

"Joko se isäntä tulee?"

Haimme isännän perjantaina Mikkelin junalta ja lauantaina hän pääsi korjaamaan aitaa. Tai lisäämään siihen jatkopaloja molempiin päihin. Puulan vesi on laskenut hurjasti. Rantakiviä oli ilmestynyt näkyviin ja niitä pitkin tassuttelemalla pääsi kiertämään aidan. Arvatkaapa, hoksasiko Hippu ja Myttö tämän...  Minä paikkasin aitaa jo viikolla. Lauantaina kaksikko keksi lähteä aidan toisesta päästä pienelle seikkailuretkelle. Onneksi reissu ei kestänyt kuin reilun tunnin verran ja molemmat likat palasivat ehjin nahoin takaisin. Enkä niin huolta kannakaan muusta kuin siitä, että ne menisivät erään naapurinnaapurin pihalle talsimaan... 

Tällä kohta menneellä viikolla kävimme Hippusen kanssa lukukoirahommissa sekä koti- että naapurikirjastossa. Molemmissa kirjastoissa oli lukijoita kiva määrä ja Hipulle jäi myös hengähdystaukoja kuuntelukertojen väliin. Kotikirjastoon palasimme nyt pitkän koronalomautustauon jälkeen. Kirjaston tuttu henkilökunta otti meidän sydämellisesti vastaan. Tästä Hippasen työt jatkuvat sitten joulukuulle saakka. Käynti kerran kuussa molemmissa kirjastoissa on hyvä työtahdi Hipulle. 

Kotikirjastossa lukijoita odotellen.

Isäntä pakertaa vielä tänään työmaalla. Huomenna pakkaamme auton ja käännämme sen keulan kohti nelostietä. Edessä on syysloma, mökkikauden päätös ja möksävanhuksen talviteloille laittaminen. Ohjelmassa on polttopuusavottaa, pihan siivousta ja pihakalusteiden yms. romujen säilöön laittamista. Lämmitämme saunaa ja piipahdamme kirkonkylällä kaupoilla sekä haudoilla. Syysloman perinne on myös vuoden ensimmäisten suklaakonvehtien sekä glögin nautiskelu takkatulta katsellen. Aion myös ostaa ensimmäiset joululehdet. 

Toivotan koko meidän jengin puolesta syksyisen värikästä, leppoisaa ja mukavaa tulevaa viikkoa 🐶🍁. Pieni Suuri Beagle rauhoittuu nyt reiluksi viikoksi Puulan rannoille. Kuulumisiin taas pian!

Mökkiviikko

Menneen viikon sisällä on tullut tehtyä muutama reissu. Perjantaina lähdin ystäväni kanssa Tampereelle ja jätin isokorvat pitämään isännän kanssa kotia pystyssä. Sain kaveriltani synttärilahjaksi teatterilipun ja niin suuntasimme Manseen. Edessä oli teatterikipaleen lisäksi hotelliyö, hyvää ruokaa ja leppoisaa oleilua. Meillä oli hauska reissu ja Kinky Boots-musikaali oli upeaa nähtävää sekä kuultavaa. Suosittelen lämpimästi! Erityisesti toista pääosaa esittänyt Lauri Mikkola oli loistava. Olin vallan vaikuttunut 😍.  

Koska olen ilman töitä, edelleen, on pitkin syksyä ollut mielessäni mennä mökille. Mutta Hipun sairaus sotki loppukesän sekä alkusyksyn kuvioita, kun kaveria piti viedä säännöllisesti lääkäriin. Meillä alkoi myös lukukoirailut ja minulla muutama harraste, joten mökkireissu on lykkääntynyt. Mutta maanantaina suuntasimme Hipun ja Mytön kanssa auton nokan kohti Kangasniemeä 😀.

Ennen mökille lähtöä piipahdin tohtorin pakeilla. Minulla todettiin jalan nilkassa jännetulehdus. Sain reilun viikon täysliikkumiskieltoa sekä tujut pillerit. Tämänkin vuoksi mökille tulo oli enemmän kuin fiksua. Täällä olen voinut lepuuttaa jalkaa. Hoidan vain pakolliset kulkemiset eli puiden ja vesien kannon sekä huussiin menon 😄. Nilkka tuntuukin jo paljon paremmalta. 

Hippu ja Myttö ovat kovasti tykänneet olla möksällä 🏡. Ne ottavat juoksukisoja ja tutkivat mökkimaastoja. Myttö on ollut saunakaverinani joka ilta. Päivätorkkuja pitää välillä ottaa, jotta jaksaa taas riehua. Pari sadepäivää piti meitä enimmäkseen sisällä mutta auringostakin olemme päässeet iloitsemaan. Minä luen kirjoja 📚. Yle Areenasta on tullut muutamia ohjelmia katsottua. Katselen Puulalle ja nautin hiljaisuudesta. Tällaista ei kaupungissa ole. Illat ovat jo pilkkopimeitä. Ja täällä tosiaan on pimeää! Iltaseitsemän jälkeen ei näy mökin ikkunoista muuta kuin ulkona palavat lyhdyt. 

Tänään olemme kuitenkin viimeistä päivää kolmistaan täällä mökillä. Iltapäivällä lähdemme hakemaan isäntää Mikkelin rautatieasemalta 🚆. Vietämme mökkiviikonlopun yhdessä koko sakki. Tämän vuoden mökkeilyt alkavat olemaan loppusuoralla. Mutta vielä meillä on syysloma edessä ja siihen ei ole kuin viikon verran 🍂. Eli tulemme takaisin Puulalle ja pian. Mutta sitä ennen Hippua odottaa isännän hankkima yllätys sekä lukukoirakeikat koti- ja naapurikirjastoissa. Jännittävä viikko on siis tulossa!

Kaikki kunnossa!

Lampaat laiduntavat vielä läheisellä niityllä. Ihan näinä päivinä ne taitavat kuitenkin siirtyä talven vietttoon muualle. Hippu ja Myttö eivät arastele moikata määkiviä kavereita. Ja minä rapsuttelen niitä aidan raoista. Jos asuisimme maalla omalla tilalla, meillä olisi lampaita. Ja muutamia muitakin elukoita.

Ulkoilukelit ovat olleet viime viikkoina mitä mainioimmat. Minulle kelpaa mieluusti tällainen poutasyksy. Uskon, että myös isokorvat tykkäävät tästä. Lenkkien jälkeen ei tarvitse mennä suihkuun. Talvelta toivon pakkasta ja lunta. Sopivasti. Ainakin jouluksi. 

Mytön ihottuma on täysin parantunut. Eli eläintohtorin määräämät linimentit auttoivat. Mistä tuo ihottuma johtui, sitä ei saatu selville. Mutta pääasia, että Myttönen on taas kunnossa. Kaikenlaisia erikoisia sairauksia ja tauteja sitä pitääkin ilmestyä... 

Hipun kanssa olemme jatkaneet pelkällä hypoallergisella ruualla. Eli kengurut, peurat ja hirvet ovat historiaa. Vaikka Hilpun mysteerisairaus tuskin ruokavaliosta johtui, päädyimme tähän ratkaisuun. Koska sen suolisto on mitä on, on Hippulin hyvinvoinnin kannalta ykkösasia, että ruoka on sopivaa. Ja allergiaruualla sen vatsa on kunnossa, suolisto pelaa kuten pitää ja Hippu voi hyvin. Kurkkua, marjoja ja porkkanaa se saa jälleen herkkupaloina. Ja syyslomalla rohkenen ehkä antamaan sille pari paistettua Puulan muikkua.

Syyskuussa on sattunut ja tapahtunut

Syyskuu kiitää vauhdilla kohti lokakuuta 🍂. Isännällä on ollut kiireisiä päiviä töissä. Ensi viikolla ruuhkan pitäisi helpottaa. Minä selailen työpaikkailmoituksia ja pari hakemusta on rustattu. Paljon kaikenlaisia ajatuksia ja mietteitä pyörii päässä näihin työkuvioihin liittyen. Onneksi päiväni täyttää noiden kahden ihanan isokorvan kanssa ulkoilu ja seurustelu. Kotihommiakin riittää ja välillä piipahdan jossakin ihmisten ilmoilla, etten höperöidy tänne kotiin. 

Meidän syyskuu on sisältänyt upeiden Hippuun liittyvien uutisten lisäksi muutakin mukavaa. Mutta Hipun tervehtyminen on toki ollut ykkösjuttu. Pientä takaiskua tuli, kun Mytölle ilmestyi vatsaan ihottumaa 😟. Tarkkailimme tilannetta reilun viikon. Iho ei alkanut puhdistustoimenpiteistä huolimatta parantumaan. Isäntä vei Myttösen eläinlääkäriin. Sille määrättiin loislääkitys. Iho- ja karvanäytteistä ei kyllä löytynyt mitään siihen viittaavaa mutta litku tuli laittaa niskaan ja varmuuden vuoksi molemmille koirille. Lisäksi Mytölle määrättiin linimenttiä, jota sivellään kerran viikossa ihottumakohtiin. Nyt vatsa näyttää jo paljon paremmalta. Jatkotutkimuksiin tuskin on syytä. Uskon, että Myttö paranee tuosta kutisevasta vaivasta täysin. Jos ihottuma palaa, alkaa allergiatutkimukset eli tässä tapauksessa ruokakokeilut 😐.

Alkukuusta piipahdimme viikonloppureissussa Kangasniemellä. Meitä suosi hieno sää ja tyttöset jatkoivat innolla puolukoiden syömistä. Välillä ehdittiin myös painia ja juosta kilpaa 😀. 

Isäntä heitteli Hipsulle ja Myttöselle palloa. Molemmille omaa. Tennispalloja on jostain syystä kerääntynyt mökille iso kasa. Ehkä siksi, että täällä kotona kaupungissa ei tahdo olla oikein sopivia palloleikkipaikkoja.

Iltaisin on sytytettävä mökin verannalle kynttilöitä. Näkee toimia hieman paremmin. Muita ulkovaloja meillä ei ole mutta lyhdyt tuovatkin miellyttävää tunnelmaa, valon lisäksi.

Pari viikkoa sitten kutsuin ystäväni juhlistamaan synttäripäivääni jälkikäteen 🎉. Olen kevään lapsi mutta koronataudin vuoksi juhlat pidettiin näin syksyllä. Olin hommannut Helsingistä hieman isomman hotellihuoneen, jossa nautimme syötävää ja kuohujuomaa. Kävimme kilistelemässä laseja myös hotellin aulabaarissa. Aamulla suuntasimme maittavalle aamiaiselle aamupalabuffettiin. Oli hauska ja rentouttava ilta 🍹. Isäntä, Hippu ja Myttö olivat pärjänneet hienosti kotona. Ikävähän minulla toki oli vaikka olinkin vain yhden yön poissa 😄.

Tiistaina saapui kauan odotettu hetki. Hippu pääsi 1,5 vuoden jälkeen taas kirjastohommiin! Vastaanotto sekä lapsilta että aikuisilta, mukaan lukien henkilökunta, oli valtavan iloinen. Hippuli nautti rapsutuksista ja sai kuunnella koiratarinoita 🐶. Kirjastolle se veti remmi kireänä, kun jäimme tutulla pysäkillä pois bussista. Hippu hoksasi heti, minne olemme matkalla ja innolla kiiruhti kohti kirjastoa. Lokakuussa aloitamme lukukoirailut myös kotikirjastossamme 📗. Ja toki työt jatkuvat myös naapurissa. 

Värikästä, hienoa ja leppoisaa syyskuun loppua Teille kaikille! Nyt pujotan Hilpuselle ja Myttöskälle remelit kaulaan ja lähdemme ulos 🏃.

Parhaita uutisia!

Aivan alkuun minulla on suuri ilo kertoa, että Hippu sai alkuviikosta terveen paperit 🥳. Kävin Hilpusen kanssa perjantaina verikokeessa ja maanantaihin saakka jännitimme tulosta. Eläinlääkäri soitti silloin ja kertoi, että Hipun tulehdusarvo on laskenut normaalille tasolle. Seurantakäynnit näin ollen lopetetaan. Meille jäi mietittäväksi vatsan tähystys, jonka Hipulle voisi jo suolistosairaudenkin vuoksi vielä tehdä. Eläintohtori totesi, että tähystyksen tekeminen ei kuitenkaan ole akuutti asia ja se voidaan tehdä loppusyksyllä. Mietimme isännän kanssa asiaa. Todennäköisesti Hipun vatsa tullaan tähystämään.

Heinäkuun 12. päivä tämä savotta alkoi. Silloin Hippu joutui Kuopioon eläinsairaalaan. Siitä saakka olemme käyneet liki viikon välein tutkimuksissa ja verikokeissa. Heinäkuun ajan Jyväskylässä ja sen jälkeen täällä kotipuolessa. On tämä ollut melko raskas matka sekä Hipulle itselleen että meille omistajille. Ja nyt pidetään kaikki käpälät ja jäsenet pystyssä, että mystiset oireet eivät enää koskaan palaa. 

Syy tälle Hipun omituiselle "sairaudelle" on melkoisella varmuudella vierasesineen aiheuttama haava tms. vatsalaukussa tai suolistossa. Se siis söi mökillä 11. heinäkuuta hujakoilla jotain sopimatonta, joka alkoi tökkimään reikää tai haavaa sisuskaluihin. Vierasesine on tässä tapauksessa todennäköisesti kalan ruoto tai puutikku. Ultrakuvauksessa nämä eivät yleensä näy eikä välttämättä edes tähystyksessä. MUTTA tämä ei ole mikään virallinen diagnoosi, vain lääkärin vahva epäily. Ja tästä olemme kyllä isännän kanssa samoilla linjoilla. Syy on melko varmasti juuri tuo. 

Pääasia on, että Hippu on jo pitkän aikaa voinut hyvin. Se ei ole mitenkään sairas eikä ole oireillut enää aikoihin. Ruoka maistuu hienosti ja leikit Mytön kanssa ovat riehakkaita, kuten aina ennenkin. Myös eläinlääkäri on todennut, että Hippu on tutkittu niin perinpohjaisesti ja vointi näyttää hyvältä, että yöuniaan ei kannata enää menettää. Se, että maanantaina saadut uutiset olivat erinomaisen hyviä, tipautti meidän harteilta valtavan ison huolitaakan. Olo on helpottunut ja hyvin iloinen. 

Mitä kaikkea meidän syyskuuhun on muuten mahtunut. Siitä kirjoittelen ensi kerralla. Tällä erää oli tärkeintä jakaa nämä upeat uutiset teidän kanssanne, meidän lukijat sekä blogikamut palveluskuntineen 😍. Kiitän suuresti koko meidän poppoon puolesta tsemppiviesteistänne, tuestanne sekä terveisistänne.