Sijaisemo

Kesäkuun on loppusuoralla ja sää on ollut melkoisen karseaa. Missä on se aurinko ja lämpimät suvisäät... Ja jos ei sada, niin ainakin tuulee napakasti. Onhan väliin toki mahtunut hienojakin ilmoja mutta kyllä niitä enemmän soisi olevan.

Isäntä pakkasi kapsäkit ja koirat alkuviikolla autoon ja hurautti Puulan rannalle. Koska oma kesälomani alkaa vasta muutaman viikon päästä, jäin taas kaupunkiin pitämään kotia pystyssä. Ja töissäkin on pitänyt kulkea. Typy on uinut ja Hippu molskahtanut rantakiveltä järveen. Se kun kiipeilee ja könyää joka paikassa. Vahinkoja voi siis sattua. Tuon pulahduksen jälkeen pikkuneidillä oli ollut vauhti päällä. Siinä oli isännän villasukka syöty reikäiseksi, jonka jälkeen vuoron olisi saanut kenkä. Sen isäntä ehti pelastaa. Typy oli kuulemma katsellut vierestä tilannetta ja luulen, että se tuumaili, eikö tuo kaveri keksi järkevämpää tekemistä. Esimerkiksi päivätorkkuja tai ruuan kerjäämistä.

Puula

Mutta pääsen minäkin nauttimaan mökin rauhasta, sillä lähden tänään iloisen ystäväporukan kanssa kohti Kangasniemeä isännän palatessa isokorvien kanssa kotiin. Vietämme jokakesäistä möksäviikonloppua teemalla "miehet, lapset, koirat ja kissat jää kotiin". Sauna ja grilli lämpenee, kilistelemme kuohujuomalla ja juoruamme menneen talven kuulumiset. Näiden reissujen jälkeen muistan taas olla kiitollinen siitä, että omistan hienoja kavereita, jotka ovat kulkeneet rinnallani jo vuosien ajan.

Typsykän "hormoonimyrsky" alkaa pikkuhiljaa laantumaan. Epäilen, että kyseessä oli jonkinlaista valheraskautta, jonka laukaisi Hippusen tulo meille. Jospa Typyllä heräsi äidinvaistot. Mammaa Typystä ei valitettavasti ikinä voi tulla, johtuen perinnöllisistä lonkka- ja polvivaivoista. Mutta kyllähän se jonkinsorttisena sijaisäitinä voi meidän pikkuiselle Hipulle toimia. Ei huono rooli sekään.

Juhannuspaini

Ei jäänyt lokeille lohenrääppeitä, koska ne katosivat parempiin kuonoihin. Eikä pääjehuna kalavarkaissa toiminut Typy vaan meidän Hilpuri. Se rakastui tuohon makoisaan herkkuun niin kovasti, että putsasi rantakiveä koko juhannuksen ajan.

Juhannuskokkoa parivaljakko katseli laiturilta käsin turvallisessa seurassa isännän vanhempien sekä saaren isäntäväen kanssa. Me isännän kanssa nimittäin pääsimme katsomaan luodolla sijaitsevaa kokkoa ihan läheltä, veneestä ja teimme myös keskiyön paattiajelun saaren ympäri. Kapteenin virkaa toimitti isännän serkku. Itse en ole koskaan nähnyt Suuri-Mustaa kokonaisuudessaan, en maalta enkä mereltä, joten tämä ajelu oli minulle yksi juhannuksemme ikimuistoisista hetkistä.

Ja tästä..

näin!

Ja toki muitakin mieleenpainuvia hetkiä tallentui taas muistoihin. Sää oli odotettua parempi, sunnuntaina jopa helteinen. Typy kävi uimassa ja Hippu varasti kompostista kaalinpään. Näimme, kun rantakäärme ui rantaviivan tuntumassa ja pyydysti kaloja ohi uivasta parvesta. Välillä isokorvat pistivät painiksi ja siinä tanner tömisi, kun kaksikko yltyi riehumaan. Hirmu hienosti Typy leikkii meidän pikkuisen kanssa, varovasti ja hellästi. Lukemista, herkullista ruokaa, iloista seurustelua, raikasta juomaa, saunomista, päiväunia. Perinteinen mutta niin hyväksi todettu juhannuksenviettoreseptimme toimi taas kerran moitteettomasti.

Keskikesä!

Suvi-illan vieno tuuli

huokaa vuoren alta,

hongikon polkua hopeoipi

kuuhut taivahalta.

Hiljaa huojuu korven honka,

kaukana käkö kukkuu,

vaieten astuvi vaeltaja,

mielen murhe nukkuu.

Eino Leino

Typy, Hippu sekä lauman kaksijalkaiset toivottavat

kaikille blogin lukijoille sekä blogikavereille kotiporukoineen

Hilpeää ja leppoisaa juhannusta!

Kankea koira

Koirahieroja visiteerasi luonamme tiistaina. Typsy oli hieman jäykkä. Esimerkiksi rintaranka oli juntturassa, samoin poskilihakset! Sitä ihmettelimme hierojan kanssa, mistä tuommoinen voisi johtua. Arvelen, että syynä on mm. männynkävyt, joita se jäkertää. Typyllä on hormonitoiminta tällä hetkellä jollain tapaa sekaisin. Se ilmenee loputtomana ruokahaluna mikä ei toki beagleistä puhuttaessa ole ihmeellistä. Mutta Typy syö nyt melkein mitä vaan, myös ulkona. Epäilen jonkinlaista valeraskautta, sillä merkkejä on muitakin (mm. turvonneet nisät). Sovimme hierojan kanssa, että tapaamme taas syksyllä. Hieno homma! Kyllähän jumissa olevalle isokorvalle pitää saada apua.

Ovella kolkuttelee juhannus. Tämä on ensimmäinen saarijuhannus ilman Pimua vaikka toki vuosi sitten kävimmekin saaressa heinäkuussa. Mutta juhannus on erityinen. Kuten myös joulu. Nämä ovat minulle ehdottomasti tärkeimpiä vuoden juhlahetkiä hääpäivämme lisäksi. Typy varmaankin esittelee Hipulle kaikki saaren salaisuudet. Ne, jotka vain Pimu ja Typy tiesivät. Ja näin sen kuuluu mennäkin. Pimu nautti olla saaressa ja uskon, että Hipullekin tulee paikasta tärkeä.

Miten meidän mittumaari sujui? Söikö Typy kalalokeille tarkoitetut lohenjämät? Näkikö Hippu elämänsä ensimmäisen juhannuskokon? Näistä kerron ensi kerralla!

Ensiesittäytymisiä

Palasimme eilen takaisin kaupunkiin. Isäntä vietti mukavan viikon Puulan rannalla ja viikonloppu vierähti isäni ja hänen vaimonsa mökkivieraina. Hippu sulatti isäntäväen sydämet reippaalla menollaan ja suloisella olemuksellaan. Typyä ei toki unohdettu vaan se sai herkkupaloista isoimmat ja rapsutuksia runsaasti. Haukivuoren kupeessa järvi on sen verran lämmin, että karistimme sekä minä että Typy talviturkit pois niskoiltamme ja pulahdimme uimaan. Virkistävä kokemus!

Tällä alkaneella viikolla vietämme keskikesän juhlaa juhannusta. Noudatamme perinteitä ja suunnistamme Kotkaan. Hippu pääsee saareen elämänsä ensimmäistä kertaa ja siellä riittää varmasti paljon tuumailtavaa. Jo yksin venematka saattaa olla huiman jännä kokemus. Hippu pääsee esittäytymään isännän tädille ja hänen miehelleen. Uskon, että Hippu tulee hurmaamaan myös heidät.

Typy nautiskelee huomenna hieronnasta, kun koirahierojamme tulee käymään kevään viimeistä kertaa. Typyä ei kevään aikana ole kovin usein hierottu mutta jokaisesta kerrasta on varmasti ollut hyötyä. Mökkireissun jälkeen Typyn takajalat vaikuttavat hieman kankeilta. Toivottavasti hieronnasta löytyy apua tuohon vaivaan. Tänä aamuna ei näyttänyt kuitenkaan siltä, että Typyllä olisi kipuja. Se on tärkeintä se. Jos hieronta ei auta niin eiköhän jäykkyys karise viimeistään Hipun kanssa mellastaessa. Hyvää jumppaa tuo leikkiminen!

Päätän tämän kirjoitelman kuviin, jotka on napsittu viikonloppuna Haukivuoren mökillä. Mukavaa viikon jatkoa kaikille PSB:n kamuille!

Pusu grillikatoksessa.

Kiipeilijä.

Meidän ihana Tyyperi.

Mökkiläiset

Kotona on rauhallista sekä hiljaista. Pidän huushollia yksin pystyssä sillä isäntä ja isokorvat ovat kalsan Puulan rannalla. Typy ei ole käynyt uimassa, joten Hippukaan ei ole päässyt veden makuun. Se nimittäin seuraa Typyä kuin hai laivaa, kulki meidän uimamaisteri minne tahansa. Olisi mukavaa, että ilma ja vesi alkaisivat reippaasti lämpenemään. Suomen kesä kun on niin harmillisen lyhyt.

Hippusella on riittänyt mökillä pällisteltävää ja puuhaa. Äitini laittamat kukkapenkit on myllätty ja isäntä on silmä kovana saanut vahtia, kun pikkuinen kokeilee mm. kiipeilytaitojaan mökin terassin kaiteilla... Automatka mökille oli sujunut uneliaissa tunnelmissa koiruleiden nukkuessa takapenkillä. Hyvä, että saivat unen päästä kiinni, sillä tiedän, että Typy ei pidä autoilusta. Ja samaa sorttia näyttäisi Hippukin olevan. Nukkuessa aika menee nopeammin eikä tarvitse koko matkaa jännittää.

Huomenna hyppään bussiin ja se vie minut Mikkeliin. Vastaanottokomitea kokoonpanolla isäntä, Typy ja Hippu odottavat siellä ja matka jatkuu isäni mökille Haukivuoren kupeeseen. Hipulla on siis edessä taas uusi paikka, uudet ihmiset, uusia iloja ja riemuja!

Uutta sekä ihmeellistä

Hippu kasvaa hurjaa vauhtia. Tänään se saa ensimmäisen rokotuksen ja alkaneella viikolla edessä on myös Hipsulin elämän ensimmäinen mökkireissu. Jännittävää! Mitenhän pikkuneiti käyttäytyy eläinlääkärissä... Hippu ja Typy ovat kyllä reippaita tyttöjä, joten uskon, että lääkärikäynti sujuu kommelluksitta. Mökillä riittää Hipulle varmasti mahdottoman paljon uutta ja ihmeellistä.

Typyn uusi peti. Omistaja puuttuu kuvasta, koska oli keittiössä
odottamassa aamuruokaa. Pohjatyynyn pistin heti säilöön, jotta Hippu ei
käsittele sitä. Tilalle laitoin vanhan sängyn tyynyn sekä paksun peiton.

Kävimme viime viikolla ostamassa Typylle lupaamani uuden sängyn. Typy antaa myös Hipun nukkua siinä. Välillä siinä nukkuvat molemmat yhdessä kasassa. Olemme hyvin iloisia isännän kanssa siitä, että Typsy on hyväksynyt Hipun näin hyvin osaksi meidän laumaamme. Se leikkii Hipun kanssa ja ulkona, toisia koiria kohdatessa, se hieman vahtii pientä kaveria. Ainakin kaikille tuntemattomille koirille pitää ärähtää, jos tulevat liian lähelle Hippua. Pakopaikkana Typylle toimii meidän sänky tai sohva, kun riiviö alkaa ottaa hermoille. Ei mene kyllä kauaa, kun Hippu pääsee hyppäämään itse sohvalle...

Kaiken kaikkiaan elämä uuden perheenjäsenen kanssa on alkanut ilman isompia draamoja, hyvässä harmoniassa ja hengessä. Hieno juttu! Luotinkin siihen, että mahdollisen alkukankeuden jälkeen kaikki sujuu mainiosti. Onhan Typy hyvin viisas ja kiltti koira. Ja uskon, että tuolla kaukana Pimu hymyilee ja on ylpeä Typystä, oivasta roolimallista pienelle Hipulle.

Hippu hulinoi

Käymme isännän kanssa tänään sänkyostoksilla. Typyllä ei nimittäin ole enää viisivuotislahjaksi antamaamme petiä. Arvatkaapa miksi... Hippu laittoi hulinaksi ja tuhosi sängystä koko pohjan. Kannoin pedinrippeet roskikseen ja lupasin Typylle, että uusi sänky hankitaan pikaisesti. Typy-parka, kaikkea sitä joutuu kestämään, kun taloon tuli pikkusisko. Sisko, jolla on energiaa ja vauhtia loputtomasti.

Piipahdin eilen Tallinnassa ja  isokorvat saivat tietysti matkatuliaisia. Typylle ostin herkkuja ja Hippu sai anopilta tuliaisiksi uuden lelun. Pidän lelua vielä jonkin aikaa jemmassa, sillä Hilpurilla on niin paljon leikissä olevia leluja, että annan uutuuden käyttöön vasta sitten, kun jokin vanha lelu on käyttökelvoton. Hipulle oli sattunut eilen vahinko ja pissi oli lirahtanut sohvalle. Isäntä laitteli tekstiviestitse opastuspyyntöjä siihen, miten sohvan päällä oleva peitto on järkevintä putsata. Jälleen kerran kiitän sitä, että taloyhtiössämme on pesutupa ja siellä jykevä mattopesukone. Nyt sohva sekä peitto ovat taas puhtaita.

Tuliaisia Tallinnasta. 

Sään on luvattu lämpenevän ja kunhan tuosta napakasta tuulesta päästäisiin eroon, olisi hyvinkin kesäistä. Kielot kukkivat ihan pian ja odottelemme lampaita saapuvaksi kotimme läheisyydessä sijaitsevaan aitaukseen. Ehkä määkijät ilmestyvät sinne jo ensi viikolla. Mitähän Hippu tuumailee lampaista...