torstai 22. syyskuuta 2022

Arkista aherrusta ja rentoutusretkiä Puulalle

Kylläpä aika rientää! Viikot hujahtavat vauhdilla arkisissa askareissa. Isännällä on ollut kiireitä töissä. Minun työpäiviäni helpottaa etätyö, jolloin voin rytmittää päiväni parhaaksi katsomallani tavalla. Siskoni kanssa olemme edelleen hoitaneet äitiini liittyviä asioita. Hän ei itse enää pysty. Se tarkoittaa luopumista niin kovin tärkeistä jutuista. Mutta tavoitteena on ihmisarvoinen ja hyvä elämä niin kauan kuin sitä riittää. Asiat ovat nyt onneksi siinä pisteessä, että iso kivi roikkuu jo sydämeni reunalla, valmiina tipahtamaan. 


Hippuli ja Myttönen voivat hyvin ja ovat iloisia sekä reippaita likkoja. Huomasimme viime viikolla, että Hipun ongelmakorvat ilmoittelivat taas itsestään. Joten otimme kotihoitokonstit käyttöön. Korvat ovat jo paljon paremmat ja eläinlääkärireissulta näin ollen vältyttiin. On tärkeää, että kun huomaamme Hipun korvissa ongelmia, tartumme niiden selättämiseen heti. Muuten edessä saattaisi olla taas video-otoskopiahuuhtelu ja se ei ole kiva homma. 

Kävimme mökkeilemässä Kangasniemellä. Siellä vietetyt viikonloput ovat todellisia akkujenlatausreissuja. Mytölle mökkireissujen kohokohta on saunominen. Hippu päivystää ahkerasti  grillin vieressä. Puolukoita näyttää tänä syksynä olevan runsaasti. Itse en niitä kerää mutta Hipalle ja Myttöskälle marjat maistuvat. Sienisato taitaa jäädä Kangasniemen maastoissa kovin laihaksi. Edelleen elättelen toivoa siitä, että syyslomalla saisimme kerätyksi suppilovahveroita. 

Valppaana iltalenkillä. 

Ensi viikolla Hippunen lukukoirailee kotikirjastossa. Sitä ennen lähdemme viikonlopun viettoon Puulan rannoille. Muistelemme Typyä, sillä siitä on kohta neljä vuotta, kun jouduimme jättämään jäähyväiset hyvin rakkaalle Typsykälle. Itken Typyä aika ajoin vieläkin, sen verran höppänä kun olen. Isäntä lohduttaa sanomalla, että Typy eli hyvän elämän. Niinhän se on. Mutta en koskaan täysin pääse irti surusta, sillä Typy oli minulle hyvin tärkeä. 

Syksyn värit loistavat jo kivasti luonnossa. Kohta voi kai sytyttää parvekkeella olevat kausivalot. Joulutortut odottavat pakastimessa paistamista. Lokakuussa nautitaan ekat glögit. Mökillä on pihahommia ja auton takakontissa odottaa useampi kappale uusia linnunpönttöjä mökkimetsään laitettavaksi. Syksy on ihan mukavaa aikaa ja joulun odotus etenkin!


tiistai 6. syyskuuta 2022

Hippua kutsui taas kirjasto

Hyvästelimme elokuun ja syksy on saapunut. Tämä syyskuun alkupuoli on valitettavasti ollut meille raskasta aikaa. Etenkin minulle. Siksi myös tämän blogin päivittäminen jäi taas hetkeksi. Meidän omalla perheellä kaikki on hyvin. Mutta läheiseni sairaus on aiheuttanut viime viikkoina suurta surua ja erittäin äkillisiä, yllättäviä tilanteita. Nämä ovat vaikuttaneet siten, että olemme siskoni kanssa joutuneet tekemään jälleen kerran suuria ja ei niin helppoja päätöksiä. 


Onneksi jos on ollut huonoa niin on ollut myös hyvää. Kävimme pari viikkoa sitten mökillä. Sää suosi, sauna ja grilli kuumeni ja Puulan vesi oli vielä uintilämmintä. Kävimme koko porukka sienimetsässä mutta saalis jäi melko niukaksi. Jään odottelemaan, jos syksymmällä kanttarellien sijaan saisi suppilovahveroita talveksi pakastimeen. Hippu ja Myttö olivat energiaa täynnä ja nauttivat kovasti mökkiviikonlopusta. Likoista kyllä huomaa aina, miten ne ottavat kaiken riemun irti vapaudesta ja mökillä olosta. 

"Rapsutuksia lisää, kiitos."

Viime viikolla Hilpuri palasi takaisin lukukoirailemaan. Lomalta paluu onnistui hienosti. Kotikirjastossamme riitti reilusti lukijoita ja palkaksi Hippu sai rapsutuksia. Minkäänlaista loman jälkeistä kankeutta ei meidän lukukoirassa ollut havaittavissa. Tutulla rutiinilla  tämä ammattilainen hoiti työvuoronsa. Kävellessämme Hipun kanssa kotiin, vastaan käveli isäntä ja Myttö. Hipun työkeikan kruunasi tämä iloinen yllätys. Seuraavan kerran Hipa kuuntelee loppukuusta ja naapurikirjaston työvuorot starttaavat lokakuussa. 

Syksy tuoksuu maassa.

Kävimme isännän kanssa teatterissa perjantaina ja lauantaina suuntasin juhlimaan ystäväni pyöreitä vuosia. Priscilla - aavikon kuingatar oli huikean hieno esitys. Synttärikemuissa söimme hyvin ja discoilimme Helsingin edustalla laivalla lipuen. Eipä olisi parempaan saumaan voineet nämä illanvietot osua. Olin vailla piristystä ja naurua. Isäntä piti lauantaina meidän tyttösistä hyvää huolta. Mutta kovin iloisia Hippu ja Myttö olivat, kun palasin alkuyöstä kotiin. Ja hellyin niin, että kaksikko sai nukkua meidän kaksijalkaisen sängyssä sen yön. 

Aiomme lähiviikkoina suunnata mökille viikonlopun viettoon. Suunnitelmissa on myös mökkiviikonloppu, jonne lähden minä Keravan poikien äidin kanssa. Hippu ja Myttö pääsevät ilman muuta mukaan ja katsotaan, jos Patu-herrakin otetaan mökkeilemään. Lampaat ovat lokakuun alkupuolelle saakka kotimme läheisessä aitauksessa. Niitä pitää tietysti käydä vielä usein moikkaamassa. Erityisesti Myttö tykkää pusutella villakasojen kanssa. Uskon, että nyt apeutta aiheuttavat asiat järjestyvät lopullisesti ja parhain päin tässä syksyn aikana. Onneksi on nuo kolme karvanaamaa, jotka pitävät minut hienosti pinnalla 💓

keskiviikko 24. elokuuta 2022

Sopeutumista taas kaupunkioloihin

Meillä venyi kaupunkioloihin takaisinsopeutuminen sen verran kauan, että vasta nyt pääsin tämän blogimme ääreen ja päivittämään kuulumisiamme. Meille kuuluu hyvää ja arki on lähtenyt taas täystehoilla rullaamaan. 

Palasimme elokuun 14. takaisin kotiin. Mukavan pitkän pätkän saimme viettää möksällä. Koirat olivat tänä suvena mökillä enemmän kuin koskaan; yhdessä koko perheen kanssa, isännän kanssa kolmistaan ja minun kanssani kolmeen tyttöön. Mökkikausi jatkuu lokakuulle ja lähdemme taas pian viikonlopun viettoon Kangasniemelle. Mutta kyllähän tämä vuosi vuodelta haikeampaa ja kurjempaa on kesälomat päättää ja palata kaupunkiin. Minulle ainakin. Siispä lottoa taas viikonloppuna vetämään 😁

Pimun, Typyn ja Nupin hauta alkaa
isännän mukaan muistuttamaan mausoleumia
kaikkine koriste-esineineen ja kukkineen.
Tällaisena se jäi odottamaan paluutamme
Puulan rannoille. 

Mökkeilyjen loppumetreillä kävin Mytön kanssa etsimässä sieniä. Metsä oli valitettavasti rutikuiva, joten emme löytäneet yhtään kantarellia. Toivottavasti syksymmällä käy parempi tuuri. Puulan vesi oli uintilämmintä ja saunassa otettiin yhdessä Mytön kanssa löylyjä. Hippu ja Myttö ottivat juoksukisoja mökin ympäri ja avustivat viimeisenä mökkilauantaina isäntää grillaamisessa. Mustikat olikin taidettu jo mökin ympäristöstä syödä 😄

Minun sienestyskaverini.

Olin luvannut Mytölle (ja isännälle) alkukesästä, että juhlimme sekä isännän että Myttöskän synttäripäiviä, kun palaamme lomilta kotiin. Ja tämä juhlahetki koitti viime lauantaina. Lahjoja molemmat päivänsankarit olivat saaneet jo virallisina syntymäpäivinään mutta niitä tuli lauantaina lisää, herkkujen kera. Kemuihin oli kutsuttu muutama lähisukulainen ja ilta sujui iloisen leppoisissa tunnelmissa. Juhlavieraille oli tarjolla ruuan lisäksi kuohujuomaa ja kakkua. Meidän likat jaksoivat seurustella iltamyöhään saakka, kunnes uni otti niistä voiton. 


Ensi viikolla päättyy myös lukukoiran loma. Hipulla käynnistyy syksyn työt kotikirjastossamme. Naapurikirjastoon pääsemme toivon mukaan lokakuussa, kun sen remontti on valmis. Uskon, että Hippanen on innoissaan, kun pääsee taas hommiin. On hauska nähdä, kuinka moni vakiolukijoista jatkaa käyntejään ja minkä verran Hippu saa tutustua uusiin lukijoihin. Kirjastossa jatkaa meidän lisäksemme toinen lukukoira, joten vuorot on jaettu siten, että kirjastolla on lukukoira joka toinen viikko.

Lammasaitauksen reunoilta löytyy
"herkku"paloja 😂


Elokuu etenee kohti loppusuoraa. On ollut varsin ihanaa, että sää on pysynyt lämpimänä ja aurinkoisena. Isokorvien kanssa pidemmät lenkit eivät ole harmillisesti onnistuneet, kun on ollut hellettä. Eritoten Hippu kärsii kuumuudesta, kun se kantaa yllään tuota paksua karvapalttoota. Mutta pitkät lenkurat on korvattu useammalla lyhyellä pyrähdyksellä päivän mittaan. Ja kerätään nyt tätä aurinkoenergiaa ja valoa tulevaan, sillä syksy on kohta käsillä.

keskiviikko 10. elokuuta 2022

Loma loppui mutta mökkeilyt ei

Tervehdys taas Teille kaikille! Kesälomat ovat nyt taakse jäänyttä elämää. Olemme isännän kanssa palanneet tällä viikolla töihin. Koska kelit ovat kuitenkin ainakin täällä Etelä-Savossa varsin mainiot, jäin Hilpan ja Myttösen kanssa möksälle etätöihin täksi viikoksi. Isäntä palailee Puulan rannoille perjantaina ja sunnuntaina matkaamme koko poppoo takaisin kotiin. 

Mustikkaa, mustikkaa...

Kesälomamme sujui mukavissa merkeissä. Kävimme päiväreissuilla Mikkelissä ja Pieksämäellä. Teimme saariretken tutulle saarelle. Olemme saunoneet (myös Myttö) ja uineet. Koirat ovat toki vähemmän lotranneet järvessä kuin me ihmiset. Luin paljon ja isäntä pakersi ristikoiden ääressä. Lisäksi hän väkersi meidän vanhempaan aittaan toisen, isomman ikkunan sekä teki portin, josta pääsee autolla ulos ja sisään tänne aitojen sisäpuolelle. Tähän mennessä aidan virkaa toimitti verkkoviritelmä. 

Päiväretkellä Mikkelissä.
Oli hellepäivä.

Loma päättyi isännän osalta ystävien kanssa vietettyyn mökkiviikonloppuun Naantalissa, kuten niin monena edellisenäkin kesänä. Me isokorvien kanssa saimme vieraaksemme hyviä ystäviäni eli vietimme perinteikkään tyttöjen viikonlopun. Grillasimme, saunoimme, uimme, kippistelimme kesälle ja kävimme kirkonkylällä kaupoilla ja lounaalla. Hippu ja Myttö olivat tietysti mukana. En muista, koska olisin viimeksi nauranut niin paljon kuin noina päivinä. Keskustelimme myös vakavia ja olen valtavan kiitollinen näille naisille kaikesta siitä ymmärryksestä ja tuesta, jota heiltä saan.

Uitetut (uimassa käyneet) biiglet
saarireissussa.

Hippunen ja Myttönen ovat jatkaneet mustikoiden syömistä. Joka ilta ne käyvät noukkimassa iltapalan tuolta mustikkapuskista. Aamulla näin muutaman puolukankin, paikassa johon aurinko paistaa aamusta iltaan. Joten syksyllä likat siirtyvät siis niihin. Tuo kaksikko on leikkinyt ja riehunut paljon yhdessä. Molemmista huomaa, että ne voivat hyvin ja Hippu on kuin toinen koira, jos miettii viime kesää. Myttö ottaa usein nokkaunia laiturilla tai isojen kivien päällä rannassa. Hilpu on ahkera grillaus- ja ruuanlaittokaveri. 

Tämä kesä oli järjestyksessään toinen, kun tämän möksän virallinen omistaja ei pystynyt tänne enää tulemaan. Se ei ole enää tulevaisuudessakaan mahdollista ja asia on kovin surullinen. Samalla olemme nöyrän kiitollisia siitä, että meillä on lupa ja mahdollisuus olla täällä niin paljon kuin haluamme. Tätä haluaa myös äitini. Joten palaamme mökkeilemään vielä syksymmällä ainakin parina viikonloppuna. Ja mökkikauden päättää syysloma lokakuussa. Sitä ennen nautiskelemme kuitenkin vielä tämän viikon näistä ihanan kesäisistä päivistä, syömme mustikoita ja pulahdamme Puulaan.

tiistai 19. heinäkuuta 2022

Lomalla!

Aurinko paistaa parin sadepäivän jälkeen. Isäntä rassaa aggregaattia. Vanha laite temppuilee aika ajoin. Hippu nukkuu mökin kuistin penkillä pehmeän viltin uumenissa. Myttö nauttii lämmöstä laiturilla maaten. Täällä ollaan, Kangasniemellä. 

Ennen kuin läksimme ajelemaan kohti Etelä-Savoa, kävimme katsomassa isännän kanssa Elvis-elokuvan ja laadimme kylpyhuoneremontin "valituslistan". Voin suositella lämpimästi elokuvaa vaikkei Elvis-fani olisikaan. Pääosan esittäjä ei olisi parempi voinut olla. Muutaman kerran jouduin katsomaan hyvin tarkkaan, että onko kyseessä näytelty kohtaus vai aitoa arkistokuvaa Kuninkaasta. Ja itkin leffan lopussa vaikka olen lukenut suurena Elvis-fanina lukuisia kirjoja ja katsonut erilaisia dokumentteja tästä miehestä. Hienon taiteilijan elämän viimeiset vuodet olivat kovin surulliset 😢 

Minä ja Elvis.

Kylpyhuoneremonttimme lopputarkastus ehdittiin tehdä hetkeä ennen meidän lomalle lähtöä. Vika- ja puutelista, jonka rustasimme, oli valitettavan pitkä. Jää nähtäväksi, mitä urakoitsija suostuu korjaamaan ja mitä ei. Kyllähän sen kylppärin kanssa pystyy elämään mutta muutamia aivan omituisia mokia remontissa tehtiin. Pikkuvirheet kestetään mutta ne isommat toheloinnit tulisi mielestämme korjata. 

Hotellihuoneen nojatuolille löytyi
heti käyttöä. 

Kuten jo edellisessä kirjoitelmassani kerroin, saavuimme tänne Puulan rannoille Mikkelin kautta. Olimme yön hotellissa. Hippu ja Myttö ovat aiemminkin yöpyneet hotellissa, joten hotelliasuminen ei tuottanut mitään ongelmia. Tyynesti kaksikko jäi hotellihuoneeseen, kun kävimme Sodan ja Rauhan keskus Muistissa sekä hääpäivän kunniaksi prameasti syömässä. Kun sapuskat oli syöty, haimme isokorvat hotellista matkaan mukaan ja kävelimme vielä Mikkelin satamaan nauttimaan kauniista kesäillasta 🌙 

Mikkelin satamassa. 


Kaikkein parasta taisi Hippaselle ja Myttöselle Mikkelissä olla se, että ne saivat nukkua yönsä meidän kanssa sängyssä. Tähän ei kotona taivuta, ainoastaan mökillä, kyläpaikoissa ja tällaisilla reissuilla. Kun läksimme aamupalalle, jäivät likat tyynesti nukkumaan. Ja kehtaan tässä tunnustaa, että salakuljetin aamiaispöydästä  Hipalle ja Myttöskälle pari kurkkuviipaletta sekä vesimelonin palat 😀

Kävimme isännän kanssa Muistissa, jossa itse
vierailin jo toistamiseen. Hieno paikka!


Hyvin nukutti hotellin sängyssä.

Nyt olemme elokuulle saakka täällä omalla möksällä. Kannoin tänne ison pinon kirjoja. Ohjelmassa on lukemisen lisäksi mm. saunan lämmitystä, nurmikon leikkuuta, kuikkien ja muiden lintujen katselua, kauppareissuja kirkonkylälle ja grillaamista. Hippu ja Myttö ottavat varmasti useammat juoksukisat ja kahlailevat järven rantaa koluten. Aiomme piipahtaa uudelleen Mikkelissä ja käymme myös Pieksänmäellä. Jyväskylässä tuli viime kesänä, sattuneesta syystä, käytyä aivan tarpeeksi. Vaikka se kiva kaupunki onkin (ja entinen kotikaupunkini), jätämme Jyskylän tänä kesänä väliin. 

Kantarelleja on jo noussut esiin. Aionkin lähipäivinä suunnata sienimetsään. Hippu ja Myttö syövät mökin takaa ja tuosta pihasta mustikoita sen minkä ehtivät. Eipä kannata mustikkaretkelle ainakaan tässä mökin aitojen sisäpuolella mennä, sillä biigelit pistelevät jopa puoliraa´at marjat poskiinsa 😁 

Pieni Suuri Beagle rauhoittuu tämän blokikirjoituksen myötä kesälomalle. Päivitän meidän lomakuulumisia mutta harvakseltaan. Aktivoidumme taas, kun kalenterin sivu on käännetty elokuulle. Jos harrastatte Twitterin käyttöä, käykääpä sieltä myös kurkkaamassa. miten meidän kesä Puulalla etenee! Toivotan koko meidän poppoon puolesta kaikille Teille oikein hienoa ja kaunista heinäkuun jatkoa 🌸🍓 Kuljettehan matkassamme mukana jatkossakin!

torstai 7. heinäkuuta 2022

Mukavaa mökkielämää

Aurinkoiset terveiset Etelä-Savosta! Olen ollut tämän viikon Hilpan ja Myttösen kanssa mökillä. Etähommat luistaa ja täällä järven rannalla ollut oikein mukava viettää aikaa. Meillä kotona, tuulettimista huolimatta, on ollut tukalan kuuma eikä likkojen kanssa voinut kovin pitkiä lenkkejä tehdä, kun aurinko paahtoi kuumasti. Mökillä käy melkein aina kiva tuulenvire ja pääsee myös veteen viilentymään.

Mökkielämää.

Isäntä jäi tällä kertaa pitämään huusholliamme pystyssä. Ja eilen sain iloisen videopuhelun kotipuolesta; meidän 9,5 viikkoa kestänyt kylpyhuone-vessaremontti on valmis! Isäntä pääsee tänään pesemään pyykkiä omalla koneellamme sekä käymään omassa suihkussamme. Hyvästi myös ekovessa! Vielä meiltä uupuu kuulemma patteri sekä yksi osa suihkuseinästä. Mutta ne eivät estä kylppärin käyttöä. Vihdoinkin tämä työmaa on ohi. Välillä pisti harmittamaan, kun aikataulu petti pahasti. Mutta kivaa on se, että remppa valmistui ennen kuin lähdemme lomalle. Ajatus siitä, että kämpässä pyörii kaikenlaista remppaporukkaa emmekä itse ole siellä viikkokausiin paikalla, tuntui hieman ikävältä. 


Päivänsankaritar.

Mytön kolmevuotissynttäreitä juhlimme kotona oman perheen kesken. Myttönen sai lahjaksi herkkuja sekä kaksi lelua. Niitä päivänsankaritar alkoikin heti käsittelemään ja muokkaamaan uuteen uskoon. Kuivattu kalkkunankaula maistui Mytölle hyvin, yllä olevassa kuvassa sitä mutustellaan (pahoittelen hieman epätarkkaa kuvaa). Hippu oli kovin kiinnostunut Mytön lahjapaketin sisällöstä ja toki isosiskollekin annettiin oma osuus juhlaherkuista. Kuivattu peurankorva katosi nopeasti Hipun suuhun. 

Hippu on aina mukana, kun grillataan.
Pitäähän jonkun vahtia ruuanlaittoa.

Viime kesä ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Olin työttömänä ja meinasin, että nyt on aikaa lukea paljon kirjoja ja olla möksällä pitkälle syksyyn. Hipun äkillinen, mystinen sairastuminen, vei minulta voimia, intoa ja halun tehdä mitään järkevää tai edes lukea. Toki myös irtisanotuksi tuleminen ja läheisen sairaus verottivat iloani. Mutta olen jo tällä viikolla ottanut menetettyä takaisin. Kun suljen työpäivän päätteeksi läppärin, olen lukenut. Lukenut, käynyt uimassa, lukenut, saunonut, syönyt, rapsutellut biigeleitä ja lukenut. 

Ei Myttökään kaukana grillipaikasta ole. 

Ja kohtahan tässä saa lukea kaiket päivät, sillä minulla on muutama työpäivä edessä ennen kesälomaa! Sain sovittua työnantajani kanssa mukavasta lomapätkästä heinä-elokuulle. Meidän lomasuunnitelmat ovat lyhyesti ja ytimekkäästi mökkeilyä Kangasniemellä. Saavumme tänne Mikkelin kautta, jossa vietämme hääpäiväämme. Puulan rannalle on odotettavissa hieman vieraita kylään, joista Hippu ja Myttö ovat varmasti riemuissaan. Uskon, että meillä on tiedossa rentouttava, iloinen, letkeä ja onnellinen kesäloma. Olemme sen mielestäni ansainneet, koko jengi.

torstai 30. kesäkuuta 2022

Tänään juhlitaan Myttöä!

Meillä on tänään juhlapäivä, sillä Myttö täyttää kolme vuotta. Vaikka sitä vauvaksi edelleen kutsunkin, on Myttösestä kasvanut reipas, iloinen, utelias ja kiltti nuori neitokainen. Hipun kanssa niillä on saumaton yhteys ja niin rakkaita ne toisilleen ovat. Olen kovin iloinen siitä, että Hippu sai Mytöstä parhaan ystävän. Typy varmasti iloitsee tästä jossain tuolla paremmilla mökkimailla. 




🎈 Oikein iloista synttäripäivää ja 

paljon onnea rakas Myttö 🎉

Niin kovin tärkeä olet meille.


tiistai 28. kesäkuuta 2022

Hikiset juhannushipat Haukivuorella

Huh hellettä! Kuumat kelit näyttävät jatkuvan juhannuksen jälkeenkin. Vietimme hikisiä hetkiä Haukivuoren mökillä juhannuksena. Onneksi Kyyvesi tarjosi mahdollisuuden uintiin ja sitä hyödynsimme ahkerasti koko porukka. Meillä oli leppoisa juhannus, joka sisälsi uimisen lisäksi saunomista, hyvää ruokaa ja juomaa sekä sopivin välein löhöilyä ja kesästä nautiskelua. Hyttysiä riitti kyllä riesaksi asti mutta onneksi käytössä oli jos jonkinlaista itikankarkottajaa. 

Varjopaikoille oli kysyntää.

Hilpuri ja Myttönen kävivät ahkerasti järvessä. Usein isännän avustuksella mutta kyllä kaksikko veden tarjoaman viilennyksen hoksasi itsekin. Koska Hippu osaa karkailla, jouduimme valitettavasti pitämään sitä aika ajoin kiinni narun päässä. Mutta Hipa käyttäytyi mallikkaasti eikä se karkureissuille lähtenyt vaikka sai olla myös vapaanakin. Turvallisuus kuitenkin ennen kaikkea, eritoten koirien. Emme halua, että kumpikaan isokorvista lähtee toikkaroimaan pitkin autoteitä. 

Hippu avusti perunanpesussa...

... ja kävi uimassa.

Juhannus on tältä erää siis vietetty ja olemme koko lauma taas kotona. Sunnuntaina paluuliikenne oli kovin ruuhkaista mutta olimme osanneet varautua siihen mm. matkaeväin. Onneksi autossa on tehokas ilmastointi ja Hippu sekä Myttö ovat rutinoituneita reissaajia. Kylppäriremonttimme alkaa olemaan ymmärrykseni mukaan loppusuoralla. Vielä puuttuu pönttö ja suihku mutta eiköhän nekin kohta paikoilleen ilmesty. Voi onneksi lopettaa ekovessassa käynnit 😂

Myttö otti rennosti rantaterassilla.


Tällä viikolla meillä on aihetta suureen juhlaan. Myttö viettää syntymäpäiväänsä ja täyttää kolme vuotta. Kävimme isännän kanssa eilen lahjaostoksilla ja pakettiin kääritään leluja sekä herkkuja. Myös Hipulle on varattu juhlaherkkuja. Vietämme Myttöskän merkkipäivää perhepiirissä kotonamme vallitsevan remppakaaoksen vuoksi. Olen luvannut sekä Mytölle että isännälle, jonka synttärit ovat heinäkuussa, että kaksikkoa juhlitaan suuremmalla porukalla syyskuussa.

Kesälomani starttiin ei ole enää pitkä aika. Mitä meidän poppoon yhteiseen lomaan on suunniteltu, siitä lisää seuraavassa kirjoitelmassani!

perjantai 24. kesäkuuta 2022

Iloista juhannusta!

Kesässä ollaan tultu sen juhlahetkeen, juhannukseen. Ainakin tänne Etelä-Savoon ja kaiketi kai koko Suomeen on luvattu upean kesäistä säätä. Kuten edellisessä kirjoitelmassani kerroin, vietämme tämän juhannuksen Haukivuorella saunoen ja hyvästä ruuasta, juomasta sekä seurasta nauttien. Hippu ja Myttö saavat juhannusherkkuja ja paljon rapsutuksia. Lähetämme lämpimät terveiset Suuri Mustaan siellä juhannusta viettäville. Mekin varmasti palaamme sinne tulevina keskikesän juhlina.



Me kaikki, Hippu, Myttö, isäntä ja minä, toivotamme kaikille blogikamuillemme ja niiden palveluskunnille sekä blogiamme lukeville


🌺 leppoisaa, aurinkoista ja ihanaa juhannusta 🍓


keskiviikko 22. kesäkuuta 2022

Mukavia päiviä Puulalla

Päivät ovat hujahtaneet vauhdilla täällä etelässä. Olen ollut paljon toimistolla. Kävin moikkaamassa Patu-herraa ja sen omistajia Keravalla. Tapasin entisiä työkavereitani hyvän ruuan äärellä. Olen katsonut, kun remonttiukko iltaa myöten laatoittaa meidän kylppärin seiniä sekä lattiaa. Työ etenee taas, eihän tässä olla kuin nelisen viikkoa alkuperäisestä aikataulusta jäljessä... Olen tyhjentänyt digiboksia katsomalla Kaikenkarvaisten ystävien viimeisimmän tuotantokauden ja sama homma myös Shetlandsaarten murhien kohdalla. 

Hippu lempituolissaan mökin kuistilla.

Kangasniemellä elo on kuulemani mukaan sujunut mukavasti. Isäntä on korjannut saunan oven ja hionut sekä vahannut lauteet. Aggregaattiakin on pitänyt kuulemma rassata ja tehdä muurahaiskarkotusta mökissä. Hippu ja Myttö ovat löhöilleet ulkona auringossa. Sadepäivinä isäntä on tehnyt ristikoita ja Hippunen sekä Myttönen ovat vallanneet meidän sängyn. Viimeksi eilen illalla sain videon likkojen juoksukisasta. Hauskaa näytti kaksikolla olevan. Hipulla on ollut yllättävän paljon punkkeja vaikka laitoin sille, kuten Mytöllekin, punkkilinimentit. Hipun karva on kyllä sellainen talja, että liekö se litku mennyt ihoon asti...

Myttö nautiskelee kesästä Puulalla.

Vaihdoimme Mytölle toisen kevytruokanappulan. Edellisellä ei ollut mitään vaikutusta sen painoon vaikka annoksiakin pienennettiin. Meidän koirat ovat kyllä siitä mainioita, että ne eivät ruualla ronklaa. Hyvin maistuu Myttöskälle tämä uusi nappula. Toivottavasti saamme tänä kesänä hyvän mustikkavuoden. Mökin takana varvukkoa riittää ja terveellistä välipalaa, jos marjasato onnistuu. Hippu ja Myttö ovat aivan hulluina mustikoihin. Myös vadelmat ja mansikat maistuvat mutta mustikka taitaa olla se lempimarja. 

Istun par´aikaa linjurissa matkalla kohti Mikkeliä. Junalippu näin juhannuksen alla oli sen verran kallis, että päädyin bussikyytiin. Isäntä, Hipa ja Myttö ovat minua vastassa. Repussani minulla on tyttösille tuliaisiksi kuivattuja peuraherkkuja, isännälle lukemista. Tänä vuonna poikkeamme meidän juhannuskaavasta ja jätämme saarijuhannuksen väliin. Suuntaamme juhannusaattona viettämään keskikesän juhlaa isäni ja hänen vaimonsa mökille Haukivuorelle. Isokorvat ovat varmasti riemuissaan, kun pääsevät talven jälkeen taas Kyyveden mökkimaisemiin. Mutta ennen sitä ehdin ottaa parinakin iltana löylyt pienen punaisen mökin saunassa. Ja jos myös tarkenisin pulahtaa Puulaan. 

maanantai 13. kesäkuuta 2022

Lomalaisia ja työläisiä mökillä

Aurinkoiset terveiset Puulan rannoilta! Isäntä, Hippuli ja Myttöskä tulivat tänne viikko sitten. Minä hyppäsin perjantaina Mikkelin junaan ja viivyn täällä alkaneen viikon puoliväliin. Etätyö sujuu hyvin mökilläkin ja ei kai parempaa maisemakonttoria voisi toivoa. Sää on ollut hienon kesäistä. Hyttysiä on kyllä kiusaksi asti mutta ne kuuluvat tähän alkukesään. 

Ennen mökille lähtöä tapasimme Hipun ja Mytön kanssa likkojen kaverin Oskun. Vietimme koirapuistossa useamman tunnin ja kolmikko leikki sulassa sovussa. Välillä juostiin, välillä painittiin. Myttö on edelleen hieman mustasukkainen Hippusesta ja minusta. Se komensi välillä Oskua ruotuun, kun kaveri tuli minua liian lähelle. Meidän Myttönen... 💓 Oskusta on kasvanut reipas, iloinen ja kiltti biiglepoika. Mainio kaveri, tuo Osku.


Toin Hipulle ja Mytölle 
pitkänmallisen koirakaverin. 

Viime viikolla karvanaamojen (kaikkien kolmen 😀) mökkeillessä täällä Kangasniemellä, kävin piipahtamassa yön yli Tallinnassa. Matkaseurueeseen kuuluivat anoppini ja hänen kaksi siskoaan. Olemme edellisen kerran olleet tällä porukalla reissussa joulukuussa 2019! Sen jälkeen kuvioita ilmestyi sotkemaan korona. Tallinna näytti melko hiljaiselta paikalta, kun vertaa parin vuoden taakse. Turistit eivät ole vielä täysin löytäneet sinne takaisin. Kiertelimme vanhassa kaupungissa, istuimme terassilla ja kävimme torilla. Söimme hyvin ja teimme hieman ostoksia. Nautimme maukkaasta hotelliaamiaisesta. Meillä oli kivaa ja tuntui, kuin olisin ollut pidemmälläkin lomamatkalla. 

Pitkäkaverista on riittänyt iloa
molemmille tyttösille. 

Isäntä on puuhaillut ja nikkaroinut kaikenlaista pikkuhommaa täällä möksällä. Hippu ja Myttö kiertelevät rantaa ja kaivelevat sieltä risuja ja keppejä. Välillä ne tarkkailevat laiturilta käsin harmaalokkeja ja kuikkia. Jokaisessa laittamassamme linnunpöntössä käy kova vilske. Sinitiaisilla, talitiaisilla ja kirjosiepoilla on vauvalintuja ruokittavanaan. Kielot kukkivat mökin pihassa ja lauantaina istutin kesäkukkia ruukkuihin. Ennen sitä hommaa pesin Hipun sekä Mytön ja laitoimme niille punkkimyrkyt niskaan. Hyttysten lisäksi myös punkkeja piisaa. 

Mutta nyt lähden kantamaan saunavesiä. Isäntä on hoitanut puiden kannon. Hippu ja Myttö lötköttävät tuossa sängyllämme ruokaperäisillä. Isäntä on uinut joka ilta. Minä en ole vielä uskaltautunut tuohon viileään veteen. Mutta ehkäpä tänään...

torstai 2. kesäkuuta 2022

Kangasniemellä ja koronassa

Pieni hetki ehti taas vierähtää näiden blogikirjoitelmieni välissä. Meidän menneisiin viikkoihin on kuulunut huolta lähimmäisen voinnista ja terveydentilasta. Siihen liittyen on asioita, joita olemme siskoni kanssa joutuneet valitettavasti taas miettimään ja pohtimaan. Myös tulevaa. Sairaus etenee ja siinä on meille kaikille runsaasti käsiteltävää. 

Eikä me isännän kanssa siltä koronaltakaan sitten vältytty. Onneksi pääsimme molemmat melkoisen vähällä. Isännällä oli vain lieviä flunssan oireita viikon verran. Minä yskin ja olin enemmän räkäinen hieman pidempään. Kuumetta meillä ei kummallakaan ollut. Uskon, että kolmen piikin ansiosta tauti kohteli meitä melkoisen lempeästi. Nyt olemme taas terveen kirjoissa 😀


Mutta on meillä ollut suurta iloakin! Reilut pari viikkoa sitten pääsimme aloittamaan tämän vuoden mökkeilyt Kangasniemellä. Talvi oli kohdellut mökkivanhusta hyvin ja pihapiirikin oli kunnossa. Huussista löysin kuolleen päästäisen. Ja jokin muu jyrsijä oli käynyt hieman melskaamassa varastokopissa. Laituri oli pysynyt ehjänä eikä jäät olleet sitä rikkoneet. Oikein hyvä homma!


Voitte uskoa, miten onnellisia Hilpuri ja Myttönen olivat, kun hoksasivat, minne auto lopulta pysähtyi. Kaksikko oli alkuun hetken aikaa remmeissä kiinni, kun isäntä kävi fiksaamassa aitauksen järvessä olevat päädyt kuntoon. Aita oli säilynyt ehjänä. Pientä oikomishoitoa sille pitää kuitenkin antaa. Se jäi isännän kesälomahommiksi. 

Hippu ja Myttö kiertelivät mökin tiluksia ja aidan reunustaa. Olihan talven jäljiltä paljon tutkittavaa ja nuuskuteltavaa. Hippu ei meinannut ensimmäisenä yönä malttaa edes nukkua vaan halusi jo aamuyöllä takaisin ulos. On valtava ilo nähdä Hipun ja Mytön riemua mökkimaisemissa. Kyllä kaupunkikoiralle on todellinen autuus ja onni päästä vapauteen!


Viikonlopun aikana ei mökin perusteellisen siivouksen lisäksi ihmeitä ehdi tekemään. Otimme pihakalusteet esille ja laitoin Typn, Pimun ja Nupin haudan kuntoon. Havut olivat yhä vihreitä mutta vaihdoin tilalle kukkasia. Sytytin kynttilät palamaan. Iltaisin saunottiin ja tietysti myös meidän saunamaakari Myttö oli  mukana! Isäntä grillasi sapuskaa ja luettiin sekä kuunneltiin radiota. 

Meillä täällä kotona kylpyhuoneremontti on pysähdyksissä. Homma ei ole edennyt hetkeen ja alkaa jo kyllästyttämään ja suututtamaan. Mutta eipä tuota kannata murehtia, kun emme itse siihen pysty vaikuttamaan. Toukokuu on vaihtunut kesään ja se tarkoittaa sitä. että isännän kesäloma lähestyy kovaa vauhtia. Silloin autoon pakataan taas grilliherkkuja sekä muuta mökille vietävää. Minä jään kotiin pitämään tätä kaaosta pystyssä, kun isäntä, Hipa ja Myttönen suuntavat takaisin Puulan rannoille. Ja pääsenhän minäkin sinne taas, vetämään henkeä ja lepuuttamaan mieltä. Parempaa paikkaa ja seuraa ei sille voisi ollakaan 💕 

torstai 19. toukokuuta 2022

Lukukoira lähti lomalle ja kohta myös Puulalle

Toukokuu alkaa kääntymään takakaarteeseen. Muutama viikko vielä ja olemme kesässä. Kylpyhuoneremonttimme etenee hyvin hitaasti...  minkäpä sille mahtaa. Vähän toki tympii. Mutta rutiinilla käymme kellarikerroksen saunatiloissa suihkussa ja pesutuvassa pesemässä pyykit. Ekovessa palvelee hyvin, Ja jos joku miettii, miten voimme pitää sitä parvekkeella, on todettava, että meidän parveke on suoraan metsään päin. Ja seinänaapureitakaan ei ole. Metsästä katselee korkeintaan linnut ja oravat, kun kökötän vessassa 😁


Viime viikolla Hippu teki kevään viimeisen työvuoron naapurikirjastossa. Lukukoirailut sujuivat hienosti ja nyt Hipalla on alkanut hyvin ansaittu kesäloma. Syksyllä Hippu palaa töihin sekä koti- että naapurikirjastoon. Olemme molemmat kovasti tykänneet kirjastoreissuista ja oli hienoa, että korona ei päässyt enää näitä kevään kirjastokäyntejä sotkemaan. 


Keväällä voi aloitella taas Rajasaaren reissut. Talvisin sinne ei ole meidän laumalla asiaa, sillä likat karkaavat jäätä pitkin vaikka presidentille kylään 😀 kävimme Rajasaaressa reilu viikko sitten. Hippu ja Myttö olivat aivan myytyjä, kun hoksasivat, minne tultiin. Voi sitä vauhdin ja leikin riemua! Saarelta löytyi kivasta kamuja, joiden kanssa riehua. Ja paljon meidän isokorvaneidit puuhailivat myös kahdestaan. Myttö kahlasi meressä ja Hippukin kävi kastelemassa tassunsa. Niitä ei kylmä vesi haittaa. 



Jätin lauantaina isännän ja tyttöset pitämään kotia pystyssä. Olin kutsunut ystäviäni lähiseudun hotelliin viettämään syntymäpäivääni hieman jälkikäteen. Lahjoja en halunnut vaan jokainen sai halutessaan tuoda pitopöytään syötävää tai juotavaa. Ja niitähän sitten riittikin! Nautimme herkuista ja juhlajuomista, katselimme euroviisuja telkkarista. Koska monet tästä porukasta eivät olleet nähneet toisiaan koko korona-aikana, oli tunnelma hyvin lämminhenkinen ja iloinen. Nauru raikui varmasti naapurihuoneisiin saakka 😉. Isäntä, Hippunen ja Myttönen olivat ottaneet rennosti, kuten yllä olevasta kuvasta näkyy. Kun sunnuntaina palasin kotiin, oli minua vastassa kaksi onnellista biigletyttöä. Ikävähän minulla oli ollut koko kolmikkoa vaikka vain yhden yön olinkin poissa. 

Huomenna pakkaamme autoon mökkiromppeet ja -kassit. Lähdemme nelostietä kohti Hartolaa ja sieltä Joutsan kautta Kangasniemelle. Pääsemme vihdoinkin avaamaan tämän vuoden mökkikauden 😍 tuntuu miltei epätodelliselta, että huomenna me tosiaan olemme mökillä ja katselemme terassilta Puulaa. Ja miten innoissaan tulevat Hilpu ja Myttöskä olemaan, se ilo on mieluisinta katseltavaa.

perjantai 6. toukokuuta 2022

Remontti käynnistyi mutta mökkikausi ei vielä

Meillä on menossa kylpyhuoneremontin viides päivä. Maanantaina savotta starttasi. Nyt vanhasta on jäljellä muisto vain, kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Hippu ja Myttö ovat suhtautuneet hienosti asunnossamme häärääviin työmiehiin. Hipa päästää pari haukahdusta, kun ovikello soi tai miehet tulevat yleisavaimella sisään. Likat ovat ilmeistä päätellen onnellisia, kun saavat viettää aikaansa makuuhuoneessa, meidän sängyssä loikoillen. Kovin autuaan näköinen kaksikko siellä makailee. Normaalioloissa Hippu ja Myttö eivät kovin usein makuuhuoneeseemme pääse.  


Yllättävän hyvin olemme täällä rempan keskellä pärjäilleet. Ekovessa nököttää parvekkeella ja kellarikerroksemme saunatilat vessoineen ovat 24/7 käytettävissä. Lisäksi lähisuku ja ystävät ovat toivottaneet meidät tervetulleiksi omiin koteihinsa suihkuun, saunaan ja pyykinpesuun. Tätä tarjousta tulemme varmasti hyödyntämään, jos tarvetta tulee. 

Vaikka Hippu ja Myttö ottavat remonttitilanteen iisisti ja eivät näytä stressaavan, ei kaikilla ole aivan yhtä mutkaton tilanne. Alakerrassamme asusteleva villakoiraherra ulvoo ja haukkuu, uskokaa tai älkää, koko päivän, jos sen omistajatar on pois kotoa. Juttelin tästä kyseisen rouvan kanssa ja eihän sille mitään mahda. Pikkumies stressaa remontin kovista äänistä ja vieraista tyypeistä talossa. Ilmoitin, että herra voi tulla meille koska vaan päivähoitoon, jos omistajatar haluaa. Otamme isokorvien kanssa miekkosen ilolla tänne, jos olen etäpäivällä. Hippu ja Myttö ovat hyvää pataa naapurinpojan kanssa. 

Vappupäivänä Hippu huilasi. 

Vappua vietimme kotosalla pienen vierasjoukon kanssa. Ja mikä hauskinta, isännän veli vaimoineen toi mukanaan myös koirapojat Escon ja Risun. Hippunen ja Myttönen tykkäävät kovasti tästä poikakaksikosta. Nelikko viihtyi sulassa sovussa sohvalla lojuen ja rapsutuksia kerjäten. Tarjoilin poppoolle kuivattua peuraa ja hyvin se näytti maistuvan kaikille neljälle. Me kaksijalkaiset nautimme vappuherkkuja, jotka huuhdoimme alas simalla sekä muilla virvokkeilla. Vappupäivänä meillä huilasikin sitten kaksi rättiväsynyttä beagletyttöstä, sillä eipä koirajoukkio juuri aattona malttanut nukkua. Ilta kun venähti vappupäivän puolelle. 

Väsynyt vappujuhlija. 


Kevät on edennyt sen verran hitaasti, että emme voineet vielä tänään lähteä mökille. Harmittaa ja kovasti. Mutta on odoteltava, että mökkitie on sula lumesta, kuten myös Puulan rannat. Lisäksi kylmät yöt tarkoittaisivat liki taukoamatonta puun polttamista takassa ja hellassa. Mökistä lämpö karkaa nopeasti. Joten päätimme lykätä mökkikauden avausta parin viikon päähän. Eihän pieni punainen tupa sieltä mihinkään karkaa. Ja pitää muistaa se, että meillähän on koko mökkikesä ja -syksy edessä 😀

perjantai 29. huhtikuuta 2022

Jännitämme Puulan jäätilannetta sekä alkavaa remonttia

Hippu päätti kevätkauden kotikirjaston lukukoirahommissa ammattitaidolla ja upeasti. Kuten aina. Lukijoita oli mukava määrä ja Hilpuri sai kuunnella tarinoita mm. koiranpentujen ristiäisistä sekä hevostallin jännittävistä tapahtumista. Syksyllä Hippu palaa taas töihin ja toivottavasti mukaan saataisiin lisää lukukoiria. 


Meillä koko sakilla jännitys kasvaa, kun odotamme tietoa siitä, onko Puula jo sula. Tällä hienolla järvellä on vielä viikko aikaa vapautua jäistä, jotta pääsisimme aloittamaan tämän vuoden mökkeilyt. Jos tämä ei ensi viikolla onnistu, lykkäämme reissua tietysti myöhemmäksi. Odotan itse kovasti sitä, kun pitkän talven jälkeen kaarramme mökkitielle ja näen edessäni pienen punaisen tuvan, joka on meitä palvellut niin hyvin vuosikausia. Minua itseäni jo niin kauan, etten kehtaa edes sanoa. Mutta olemme kärsivällisiä...

"Isosiskolla on pallo. Luovuttaisikohan
se sen mulle..."

On meillä myös toinen jännityksen aihe. Kodissamme alkaa maanantaina kylpyhuoneremontti. Taloyhtiössämme on ollut tämä remppa käynnissä jo tovin ja nyt on meidän asunnon vuoro. Se tarkoittaa noin kuuden viikon jaksoa, jolloin kylpyhuone-vessa ei ole käytössä. Onneksi meidän kylppärivessa sijaitsee heti ulko-ovemme vieressä, joten remonttityyppien ei tarvitse kulkea läpi asunnon. Minä teen mahdollisuuksien mukaan niin paljon etätöitä kun pystyn. Meidän ihanat Keravan ystävämme ovat tarjonneet meille evakkopaikkaa, jonne voimme tarvittaessa majoittua öitä myöten ja voin myös mennä sinne etäpäiväilemään yhdessä Hilpun ja Myttösen kanssa. Ja siellähän minulla on kolmaskin etätyökaveri, Patu.  Meillä on oikeasti aivan mahtavia, ystäviä, nämä Keravan joukot! Myös mökille pakenemme mahdollisuuksien mukaan. 

"... ja antoihan se. Ihana toi mun sisko 💕"



Maanantaina siis nähdään, miten remontti lähtee käyntiin. Hippu ja Myttö saattavat olla ihmeissään ja nostaa pientä mekkalaakin, kun vieraita hahmoja alkaa pyörimään täällä kotona. Ihan joka päivä en voi koko päivää etätöitä tehdä ja on piipahdettava konttorilla. Ne ajat meidän likat pysyttelevät portin ja oven takana makuuhuoneessa. Selviydymme tästä ajasta varmasti hyvin ja kesällä meillä on uutuuttaan kiiltelevä kylpyhuone.

Ennen ensi viikolla alkavaa mylläkkää, vietämme vappua. Saamme huomenna vieraiksemme isännän veljen vaimoineen sekä erään hyvän ystävämme. Ilta sujuu varmasti leppoisissa tunnelmissa herkkuja syöden ja simaa sekä kuohujuomaa hörppien. Hippu ja Myttö saavat tietysti peurankorvia, niiden suurinta herkkua. Sunnuntaina raivataan kylppäristä kaikki tavarat pois ja pestään vielä monta koneellista pyykkiä. Etsitään paikka ekovessalle, joka tänne saadaan sekä tehdään eteiseen tilaa remontoijille. 

Toivotan meidän koko pesueen puolesta Teille kaikille

iloista ja hauskaa kevään juhlaa vappua

🎈🎉 


sunnuntai 24. huhtikuuta 2022

Synttärijuhlaa mökille pääsyä jo odotellen

Oikein mukavaa koiranpäivää kaikille meidän karvakamuille 💗 huhtikuussa on monta juhlan aihetta koiranpäivän lisäksi. Vappuun on viikko ja tänä kohta päättyvänä viikonloppuna olemme viettäneet minun syntymäpäivääni. Sain hienoja lahjoja ja ilmapalloja isännältä, Hipulta ja Mytöltä 😍 myös lähisuku sekä ystäväni ovat minua muistaneet ja se lämmittää sydäntäni. 

Vaikka koronatautiluvut huitelevat edelleen melko huipussaan, on elämä alkanut olemaan normaalimpaa. Melkein sitä tuttua vanhaa, mitä se oli pari vuotta sitten. Tästä osoituksena se, että piiiitkästä aikaa kävin perjantaina ystäväni kanssa kuuntelemassa livemusiikkia, jota esitti Timo Kotipelto. Eilen kävimme isännän kanssa syömässä ravintolassa ja tämän juhlaviikonvaihteen kruunaa tänään Nightwish, jota menemme pääkaupunkiin katsomaan. Onpa hienoa, että voi taas vapaammin liikkua, olla ja nähdä kaikkea mukavaa. 

Pääsiäisenä nautittiin parvekkeella auringosta.

Pääsiäisen vietimme pääosin kotosalla. Pyhinä teimme pitkiä lenkkejä ja otimme rennosti huilaten. Sunnuntaina piipahdimme Keravalla nauttimassa synttärikakkua kummipoikani täyttäessä vuosia. On hienoa todeta hänestä kasvaneen reippaan ja hyväkäytöksisen miehenalun. Hilpuri ja Myttöskä jätettiin kotiin, sillä likat olisivat Patun kanssa laittaneet koko huushollin sekaisin. Patu tervehti meitä suurella ilolla ja lupasin pikkuherralle, että pian tuomme Hipun ja Mytön kyläilemään myös. 

Koirapuiston vahtikaksikko.

Nastakengät on pakattu odottamaan ensi talvea. Toppatakkeja on pesty pois kesänuttujen tieltä. Mutta Kangasniemellä on vielä paljon lunta ja järvi jäässä. Meillä on kova tahto päästä parin viikon päästä avaamaan tämän vuoden mökkikausi. Pitäkää tassut ja peukut pystyssä, että se onnistuisi! Jotta mökille pääsy olisi äitienpäivän tienoolla mahdollista, se vaatii plussan puolella olevia öitä, päivisin aurinkoa ja hieman myös vesisateita. Lumi ei meitä haittaa mutta heikkojen jäiden aikaan emme mökkeilemään vielä lähde. 

Niin, huhtikuu on loppukaarteessa. Ensi viikolla käymme Hipun kanssa kotikirjastossa lukukoirailemassa. Se on kevään viimeinen kirjastokeikka siellä, sillä lukukoirat jäävät kesälomille toukokuun alussa. Naapurikirjastoon menemme vielä toukokuun puolella. Miten vietämme vappua ja kuinka sujui Hipun kuuntelukeikka kirjastolla, näistä kerron seuraavalla kerralla 😀

torstai 14. huhtikuuta 2022

Hippu ahkeroi

Hipulla on ollut tällä viikolla työntäyteisiä iltoja. Tiistaina läksimme naapurikirjastoon lukukoirahommiin ja eilen oli vuorossa kotikirjastomme. Joten Hippu on pääsiäislomansa ansainnut. Kirjastoreissut sujuivat taas totutun hienosti ja leppoisasti. 

Naapurikirjastossa lukijoita odotellen.

Tällä kertaa naapurikirjastossa oli hieman rauhallisempi työtahti. Vaikka lukijoita oli niukalti, rapsuttelijoita ja moikkaajia riitti. Naapurikirjasto menee remonttiin toukokuun puolivälissä. Ehdimme käydä siellä ennen sen sulkeutumista päättämässä kevään lukukoiralukuvuoden. Syksyn työvuoroista emme ole vielä sopineet mutta luultavammin Hippuli palaa töihin syyskuun loppupuolella. Riippuen toki remontin edistymisestä. 

Kotikirjastossamme lukijoita piisasi. Hipa kuunteli esimerkiksi 5. luokan biologian kirjaa, jota kokeeseen valmistautuva lukija sille luki. Lisäksi Hippu kuunteli pienen lukupiirin lukijoita. Neljä lukijaa lukivat jokainen omasta kirjastaan sivun kerrallaan. Hippu kuunteli rauhallisesti ja levollisesti. Kaikki lukijat rapsuttelivat ja silittelivät Hippua samalla, kun lukivat. Pystyin näkemään lukijoiden sekä Hipun ilmeistä sen, että kaikki nauttivat tästä yhteisestä tuokiosta. 



Pääsiäinen on täällä. Meidän pääsiäinen sujuu suurelta osin kotioloissa leväten ja rentoutuen. Isäntä käristää joku pyhä pannulla karitsaa. Hilpalle ja Myttöselle on tarjolla kuivattuja peurankorvia.  Lauantaina, jos innostumme, saatamme piipahtaa kirkossa konsertissa. Sunnuntaina suuntaamme Keravan poikien luo juomaan synttärikahvit ja tapaamme taas myös Patun. Taidamme jättää meidän likat kotiin, jotta kekkerit eivät mene täydeksi koirahulinaksi. 

Minä, isäntä, Hippu ja Myttö toivotamme Teille kaikille, lukijamme ja ystävämme 

🌹🐣 iloa ja valoa pääsiäiseenne 🌷🐰


sunnuntai 10. huhtikuuta 2022

Hei, minne se kevät jäi viipyilemään!

Onpa tylsää, että kevään eteneminen tyssäsi. Useampana päivänä on satanut lunta tai räntää. Tiet etenkin metsässä ja pelloilla ovat liukkaat. Kylmä tuuli vihmoo kulkijoita. Muuttomatkalta palaavia lintuja on sentään havaittu. Minä olen huono lintujen tunnistaja mutta isäntä tietää niistä melkoisesti. Ja hei, ojalotrauskausi on avattu! Erityisesti Myttö talsii pitkin ojia eikä sitä haittaa yhtään, että tassut ja maha kastuvat. Tänään se molskahti ihan kokonaan veteen, kun luuli ojan jääpeitteen vielä kannattelevan itseään. Väärässä oli meidän Myttönen mutta hyvin se kampesi itsensä takaisi kuivalle maalle 👍 


Menneellä viikolla Hipulla oli pari päivää vatsavaivoja, taas kerran. Syytä ei isännän kanssa keksitty. Mutta meidän isokorvat ovat suoranaisia jätemyllyjä. Ne löytävät teiden varsilta jos jonkinlaista niiden omasta mielestä syötäväksi kelpaavaa. On täysi mahdottomuus estää täällä kaupungissa sitä, ettei ne joskus ehtisi napata jotain epäkelpoa suuhunsa. Oskun omistaja on kertonut samaa ja aika moni muukin beaglen omistaja, joihin ollaan törmätty. Onneksi Hippulin maha tuli melko nopeasti kuntoon. Se onnistuu siten, että muutamaksi päiväksi se saa syödäkseen vain nappuloita. Ne toimivat noina päivinä myös sen herkkupaloina. Edes kurkkua tai mustikoita, joita Hipa rakastaa, ei anneta. 


Tulevalla viikolla vietämme pääsiäistä. Pyhät tuovat odotetun levähdys- ja hengähdystauon, sillä sekä isäntä että minä olemme olleet viime viikot melko työllistettyjä omissa hommissamme. Hipun kanssa suuntaamme tiistaina lukukoirailemaan naapurikirjastoon. Ja keskiviikkona Hipulla on lukukoiratöitä kotikirjastossa. Hippu varmasti odottaa taas kivoja tarinoita, runsaasti rapsutuksia ja palkkionappuloita mukanani kantamastani herkkupussista. Kaikki yhtä mieluisia palkkoja tästä mukavasta työstä. 

lauantai 2. huhtikuuta 2022

Perhosbongaus ja vauhdikkaat treffit koirapuistossa

Huhtikuu on käynnistynyt ja vaikka keli on melko viileä, on kevään merkkejä jo nähty. Siitä todisteena tuo alla oleva kuva, jonka nappasin tänään päivälenkillämme. Meillä oli upea ulkoilusää ja kyllä tuota aurinkoa onkin kaivattu.

Isäntä viettää viikonloppua Turussa. Joten pidämme karvalikkojen kanssa huushollia pystyssä. Mennyt viikko oli työntäyteinen, joten nyt huilataan ja rentoudutaan. Ja kuten asiaan aina kuuluu, kun toinen meistä kaksijalkaisista on yöreissussa, saa Hipa ja Myttönen nukkua yöt meidän sängyssä. 


Eilen meillä oli iloinen ja riehakas tapaaminen Osku-beaglen kanssa. Kirjoittelin marraskuussa siitä, kun kävin katsomassa tätä beaglepoikaa, joka vielä silloin oli pentu. Nyt treffasimme Oskun omistajineen meidän kotikoirapuistossa. Hippu ja Myttö ottivat Oskun hienosti vastaan. Myttö osoitti hieman mustasukkaisuuden merkkejä sekä minusta että Hipusta. Mutta hyvin kolmikolla lähti leikit ja juoksukisat luistamaan. Oskusta on kasvanut juuri sellainen beagle, kuin mitä ainakin kaikki minun tuntemani beaglet ovat: ihmisrakas, iloinen ja utelias. Oskulla riitti kovasti vielä myös nuoruuden intoa ja vauhtia. Tapaamme varmasti Oskun uudelleen. 

Metsässä riittää vielä lunta.

Mytön laihdutuskuuri on mennyt melkoisesti pieleen. Sen paino ei näytä tippuvan vaikka ruuan ja herkkujen määrää on rajoitettu. Ja ylipainoa meidän Myttösellä on, sitä ei voi kieltää. Tilasin verkkokaupasta erisorttista kevytruokaa tuon nykyisen nappulan tilalle. Jospa se auttaisi painonpudotuksessa. Tiedämme, että kun mökkikausi päästään aloittamaan ja kesä saapuu, Mytön paino hieman tippuu lisääntyneen liikunnan ansiosta. Mutta kokeillaan nyt toista kevytsapuskaa tässä laihisoperaatiossa. Enkä tuosta Myttöskän painosta isoa ressiä ota. Ei se mikään megalihava ole. Sitä paitsi mikä minä olen tuomitsemaan toisten painoja, kun katson itseäni 😂 Mutta toki meidän omistajien vastuulla on huolehtia koirien hyvinvoinnista ja painonhallinta on osa sitä. Joten parhaamme teemme siis tässäkin.