En muista, minkä ikäisenä Pimu oppi täysin sisäsiistiksi. Aika on siinä määrin kullannut muistot, että sen pissi- ja sontashown on jo unohtanut. Ja
halunnut unohtaa... Nyt, kun Typyn kanssa olemme samassa tilanteessa, tuntuu että tätä ei kyllä unohda koskaan. Typy ei vieläkään ole sisäsiisti vaikka neitokaisella on reilun viikon päästä ikää puoli vuotta. Sen olen koirakirjoista lukenut, että tuossa iässä koira keskimäärin on sisäsiisti.
Ja mitä pieni edellä, sitä vanha höperö perässä. Pimulla on ollut vatsatautia, jonka johdosta myös se on muistanut meitä haisevilla kasoilla. Läjä löytyy useinmiten keittiön lattialta, onneksi sentään huushollimme on edelleen mattovapaata vyöhykettä. Mutta ei se kasojen siivoaminen pelkältä lattialtakaan mitään hauskaa ole, Typyn sontakasoissa kun olisi siivoamista ihan tarpeeksi. Ja nyt siis tämä ikäneitokin on ryhtynyt paskatalkoisiin mukaan omalla panoksellaan...
Mutta minkäpä sille mahtaa, jos tauti jyllää ja toinen ei vielä tajua, että tarpeet pitää tehdä
aina ulos. Typyn kanssa olemme jo hyvällä mallilla sisäsiisteyden suhteen. Tuskin siihen enää montaa kuukautta menee (toivottavasti!), kun neiti on oppinut tavoille tämän asian suhteen. Ja mitä Pimuun tulee, vatsatauti on paranemaan päin ja toivon mukaan sen jälkeen kasojen keräily sen osalta loppuu. Typystä ei nimittäin tarvitse ottaa siinä määrin mallia, että Pimullakin sisälle paskominen ihan tavaksi tulee. Mutta toistaiseksi siis matot pysyvät vielä rullalla vaatehuoneessa ja talouspaperin kantaminen kaupasta jatkuu.