Sopeutumista taas kaupunkioloihin

Meillä venyi kaupunkioloihin takaisinsopeutuminen sen verran kauan, että vasta nyt pääsin tämän blogimme ääreen ja päivittämään kuulumisiamme. Meille kuuluu hyvää ja arki on lähtenyt taas täystehoilla rullaamaan. 

Palasimme elokuun 14. takaisin kotiin. Mukavan pitkän pätkän saimme viettää möksällä. Koirat olivat tänä suvena mökillä enemmän kuin koskaan; yhdessä koko perheen kanssa, isännän kanssa kolmistaan ja minun kanssani kolmeen tyttöön. Mökkikausi jatkuu lokakuulle ja lähdemme taas pian viikonlopun viettoon Kangasniemelle. Mutta kyllähän tämä vuosi vuodelta haikeampaa ja kurjempaa on kesälomat päättää ja palata kaupunkiin. Minulle ainakin. Siispä lottoa taas viikonloppuna vetämään 😁

Pimun, Typyn ja Nupin hauta alkaa
isännän mukaan muistuttamaan mausoleumia
kaikkine koriste-esineineen ja kukkineen.
Tällaisena se jäi odottamaan paluutamme
Puulan rannoille. 

Mökkeilyjen loppumetreillä kävin Mytön kanssa etsimässä sieniä. Metsä oli valitettavasti rutikuiva, joten emme löytäneet yhtään kantarellia. Toivottavasti syksymmällä käy parempi tuuri. Puulan vesi oli uintilämmintä ja saunassa otettiin yhdessä Mytön kanssa löylyjä. Hippu ja Myttö ottivat juoksukisoja mökin ympäri ja avustivat viimeisenä mökkilauantaina isäntää grillaamisessa. Mustikat olikin taidettu jo mökin ympäristöstä syödä 😄

Minun sienestyskaverini.

Olin luvannut Mytölle (ja isännälle) alkukesästä, että juhlimme sekä isännän että Myttöskän synttäripäiviä, kun palaamme lomilta kotiin. Ja tämä juhlahetki koitti viime lauantaina. Lahjoja molemmat päivänsankarit olivat saaneet jo virallisina syntymäpäivinään mutta niitä tuli lauantaina lisää, herkkujen kera. Kemuihin oli kutsuttu muutama lähisukulainen ja ilta sujui iloisen leppoisissa tunnelmissa. Juhlavieraille oli tarjolla ruuan lisäksi kuohujuomaa ja kakkua. Meidän likat jaksoivat seurustella iltamyöhään saakka, kunnes uni otti niistä voiton. 

Ensi viikolla päättyy myös lukukoiran loma. Hipulla käynnistyy syksyn työt kotikirjastossamme. Naapurikirjastoon pääsemme toivon mukaan lokakuussa, kun sen remontti on valmis. Uskon, että Hippanen on innoissaan, kun pääsee taas hommiin. On hauska nähdä, kuinka moni vakiolukijoista jatkaa käyntejään ja minkä verran Hippu saa tutustua uusiin lukijoihin. Kirjastossa jatkaa meidän lisäksemme toinen lukukoira, joten vuorot on jaettu siten, että kirjastolla on lukukoira joka toinen viikko.

Lammasaitauksen reunoilta löytyy
"herkku"paloja 😂

Elokuu etenee kohti loppusuoraa. On ollut varsin ihanaa, että sää on pysynyt lämpimänä ja aurinkoisena. Isokorvien kanssa pidemmät lenkit eivät ole harmillisesti onnistuneet, kun on ollut hellettä. Eritoten Hippu kärsii kuumuudesta, kun se kantaa yllään tuota paksua karvapalttoota. Mutta pitkät lenkurat on korvattu useammalla lyhyellä pyrähdyksellä päivän mittaan. Ja kerätään nyt tätä aurinkoenergiaa ja valoa tulevaan, sillä syksy on kohta käsillä.

Loma loppui mutta mökkeilyt ei

Tervehdys taas Teille kaikille! Kesälomat ovat nyt taakse jäänyttä elämää. Olemme isännän kanssa palanneet tällä viikolla töihin. Koska kelit ovat kuitenkin ainakin täällä Etelä-Savossa varsin mainiot, jäin Hilpan ja Myttösen kanssa möksälle etätöihin täksi viikoksi. Isäntä palailee Puulan rannoille perjantaina ja sunnuntaina matkaamme koko poppoo takaisin kotiin. 

Mustikkaa, mustikkaa...

Kesälomamme sujui mukavissa merkeissä. Kävimme päiväreissuilla Mikkelissä ja Pieksämäellä. Teimme saariretken tutulle saarelle. Olemme saunoneet (myös Myttö) ja uineet. Koirat ovat toki vähemmän lotranneet järvessä kuin me ihmiset. Luin paljon ja isäntä pakersi ristikoiden ääressä. Lisäksi hän väkersi meidän vanhempaan aittaan toisen, isomman ikkunan sekä teki portin, josta pääsee autolla ulos ja sisään tänne aitojen sisäpuolelle. Tähän mennessä aidan virkaa toimitti verkkoviritelmä. 

Päiväretkellä Mikkelissä.
Oli hellepäivä.

Loma päättyi isännän osalta ystävien kanssa vietettyyn mökkiviikonloppuun Naantalissa, kuten niin monena edellisenäkin kesänä. Me isokorvien kanssa saimme vieraaksemme hyviä ystäviäni eli vietimme perinteikkään tyttöjen viikonlopun. Grillasimme, saunoimme, uimme, kippistelimme kesälle ja kävimme kirkonkylällä kaupoilla ja lounaalla. Hippu ja Myttö olivat tietysti mukana. En muista, koska olisin viimeksi nauranut niin paljon kuin noina päivinä. Keskustelimme myös vakavia ja olen valtavan kiitollinen näille naisille kaikesta siitä ymmärryksestä ja tuesta, jota heiltä saan.

Uitetut (uimassa käyneet) biiglet
saarireissussa.

Hippunen ja Myttönen ovat jatkaneet mustikoiden syömistä. Joka ilta ne käyvät noukkimassa iltapalan tuolta mustikkapuskista. Aamulla näin muutaman puolukankin, paikassa johon aurinko paistaa aamusta iltaan. Joten syksyllä likat siirtyvät siis niihin. Tuo kaksikko on leikkinyt ja riehunut paljon yhdessä. Molemmista huomaa, että ne voivat hyvin ja Hippu on kuin toinen koira, jos miettii viime kesää. Myttö ottaa usein nokkaunia laiturilla tai isojen kivien päällä rannassa. Hilpu on ahkera grillaus- ja ruuanlaittokaveri. 

Tämä kesä oli järjestyksessään toinen, kun tämän möksän virallinen omistaja ei pystynyt tänne enää tulemaan. Se ei ole enää tulevaisuudessakaan mahdollista ja asia on kovin surullinen. Samalla olemme nöyrän kiitollisia siitä, että meillä on lupa ja mahdollisuus olla täällä niin paljon kuin haluamme. Tätä haluaa myös äitini. Joten palaamme mökkeilemään vielä syksymmällä ainakin parina viikonloppuna. Ja mökkikauden päättää syysloma lokakuussa. Sitä ennen nautiskelemme kuitenkin vielä tämän viikon näistä ihanan kesäisistä päivistä, syömme mustikoita ja pulahdamme Puulaan.