keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Suuri Mustan juhannus

Meillä oli kiva saarijuhannus Suuri Mustassa. Sää suosi. Aurinko jaksoi paistella koko viikonlopun ajan. Juhannuspäivänä tuuli hieman paiskoi. Sunnuntaina myös, joten odottelimme rauhassa, jotta tuli sopiva rako lähteä kotimatkalle. Hippu tykkää veneillä ja katselee innolla maisemia. Merestä nousevat tuoksut se haistelee mielenkiinnolla. Toivottavasti nämä hienot kesäkelit jatkuvat aina elokuun puolelle saakka, jotta pääsisimme myös Kangasniemellä veneilemään.

Juhannusrapsutuksia. 

Juhannuspyhät sujuivat perinteiseen tapaan saunoen, grillaten, huilaten ja seurustellen. Hippunen kävi moikkaamassa naapureita. Ja tuli sieltä savulohelta haisten. Oliko lie saanut makupaloja vai tonkinut kompostia. Olin varannut Hipalle juhannusherkuiksi peuran keuhkoa sekä hevosen mahaa. Lisäksi Hippu nautti kurkusta ja porkkanasta. Kaikki muu teki hyvin kauppansa paitsi porkkana, jota Hippu syö mieluiten vain keitettynä. Meri oli mittarin mukaan 18-asteinen. Naiset, mukaan lukien Hippu, eivät uskaltautuneet uimaan mutta seurueemme miesväki pulahti mereen.

Päiväunilla. Hyttysiä oli todella vähän,
joten ulkona sai rauhassa huilata. 

Meidän elo rullaa tästä tasaisesti kohti heinäkuuta. Kesälomani alkaa häämöttää. Mutta vielä on tovi pakerrettava toimistolla. Kotona odottaa ikkunanpesuprojekti, joka on syytä toteuttaa ennen lomalaitumille lähtöä. Homma, jota inhoan yli kaiken. Aion valjastaa isännän apumieheksi, jotta työ sujuu rivakammin. Hilpun kanssa voisi säiden suosiessa piipahtaa Haltialan tilalla katsomassa hevosia, lehmiä ja lampaita. Ja onhan sitä ryhdyttävä pakkaamaan kapsäkkejä ja laukkuja lomaa silmällä pitäen. Mitä meidän kesälomaan tulee kuulumaan, siitä lisää seuraavalla kerralla!

perjantai 21. kesäkuuta 2019

Hyvää juhannusta!


Nyt on juhannus näin laulavi taivas, maa,
sitä lintuset livertäen haastaa.
Pois painui jo pilvet metsän taa,
niin selkeä on ilma ja kukassa maa. 

Näin seisovi kauniina luonto yhä,
sen täyttävi tuoksut ja rauha pyhä.
Tuo ihmisrintaan se onnen rauhaa,
-Nyt on juhannus! - Tahtoo se riemuiten laulaa.

Viljo Kajava


Valmiina lähtöön kohti Kotkaa ja
juhannuksen viettoa.


On koittanut keskikesän juhla juhannus. Me vietämme juhannusta Kotkassa, Suuri-Mustan saaressa. Ja kuten aina, viettotapa on leppoisan letkeä. Joku poppoostamme lukee kirjaa, toinen lämmittää saunaa. Joku ottaa nokkaunet, toinen keittää kahvit. Seurustellaan ja rupatellaan. Kuunnellaan radiota, rapsutellaan Hilpua. Syödään hyvin ja nostetaan malja kesän juhlalle.

Lumoavaa, mukavaa, juhlavaa ja aurinkoista juhannusta kaikille Pienen Suuren Beaglen 
lukijoille sekä plogikamuillemme 
emäntineen ja isäntineen!

Toivottaa
Hippu, emäntä ja isäntä





tiistai 18. kesäkuuta 2019

Tupaantuliaiset itikoiden ininässä

Koko jengi on jälleen kotona. Palasimme sunnuntaina Puulalta, jossa vietimme leppoisan mukavan viikonvaihteen. Lauantai oli harmaan sateinen. Sunnuntaina ilma oli aivan upean kesäinen ja lämmin. Isäntä kävi uimassa. Minä en, sillä veden lämpötila oli laskenut reilusti sitten kesäkuun alun. Hippu teki pienen seikkailuretken mökin takaa alkavaan metsään. Sieltä palattuaan se kipitti järveen viilentämään itseään. Tällä kertaa riitti, että kintut ja maha kastuivat.

Hipun sunnuntai alkoi aamulla
laiturilla loikoillen.

Isäntä oli parin viikon aikana muun muassa rakentanut aittaan uuden  ja vallan hienon terassi-kuistin. Tilaa on nyt rippusen enemmän ja uusi terassi on kaikin tavoin vanhaa käytännöllisempi. Pidimme perjantaina kolmeen nokkaan pienimuotoiset terassin tupaantuliaiset. Hippu sai kuivattua hevosen mahaa ja me kaksijalkaiset kilistelimme kuohujuomalla uuden kuistin kunniaksi.  Mökillä olisi kaikenlaista nikkaroitavaa, vanha kun on. Korjauksia tehdään pikkuhiljaa. Ei ole tarkoitus, että möksä on työleiri. Palaamme Puulalle heinäkuun puolivälissä, kun on aika meidän perheen yhteiselle lomalle. 

Tällä viikolla vietetään juhannusta, keskikesän juhlaa. Säiden suhteen on lupailtu kivoja kelejä. Ehkä uskallan jättää pipot ja talvitakit pois mökkikassista. Hyttysiä oli Kangasniemellä aivan julmetusti. Niitä taitaa nyt olla miltei joka puolella Suomea. Hyttysmyrkyt on siis otettava mukaan juhannuksen viettoon. Ja ehkä villasukat kuitenkin, varmuuden vuoksi...

torstai 13. kesäkuuta 2019

Liikaako leluja...

Viikko on taas lopuillaan. Isäntä ja Hilpuri ovat jatkaneet mökkeilyä Puulalla. Minut juna toi sunnuntai-iltana takaisin tänne etelään. Mökillä nautittiin vallan upeista kesäilmoista. Uimassa käytiin myös. Veden lämpötila oli 23 asteessa. Aivan mahtavaa! En muista milloin viimeksi järvivesi olisi tähän aikaan kesästä ollut noin lämpöistä.

Hippu ja perjantainen
tuliaislelu. Huomenna
se saa vielä yhden lisää.

Alkuviikosta piipahdin yön yli retkellä Tallinnassa. En valitettavasti löytänyt Hipulle mitään sopivaa tuliaisherkkua. Ostin kuitenkin lelun. Lelun vein sille myös perjantaina, kun menin mökille. Isäntä sanoi, että leluja alkaa kuulemma olla jo riittämiin... mutta Tallinnasta piti vielä yksi hankkia, sillä enhän minä tyhjin käsin voi reissusta palata. Muistin toki myös isäntää, joka on rehkinyt möksällä nikkaroiden aittaan uutta kuisti-terassia. Hilpu on toiminut aputyttönä, lähinnä lautakasoja haistellen ja rannassa vahtia pitäen. Hyvä se on, että joku vartioi mökkipihaa, kun isäntä on keskittynyt rakennushommiinsa.

Isäntä on rakentanut
mökillä aitalle uutta terassia.

Kesälomani alkuun on vielä muutamia viikkoja. Työkuviossa on saatu päätös hyvin pitkään löysässä hirressä roikkumisen jälkeen. Iso muutos on tiedossa ja nähtäväksi jää, mitä syksy tuo tullessaan. Joudun miettimään, mikä on omalta kannaltani järkevää. Lisäksi on suuri mahdollisuus, ettei  työpaikkaa enää edes ole. Lomaa odotan innolla. Se tulee tarpeeseen ja kivoja suunnitelmiakin meidän laumalla on. Ja ennen kesälaitumille pääsyä hyppään taas huomenna Mikkeliin menevään junaan. Siellä minua ovat vastassa isäntä ja Hippu. Edessä on taas rentouttava viikonloppu minulle tärkeimpien kanssa.

perjantai 7. kesäkuuta 2019

Kaksikko Kangasniemellä

Sain maanantaina iltapäivällä puhelun eläinlääkäriltä. Ja uutiset olivat mahtavan hienoja! Hipun folaati- ja B12-arvot ovat tohtorin mukaan loistavat. Joten näiden "lisäaineiden" pillerikuurit tehosivat toivotulla tavalla. Kohonneet, hyvät arvot kertovat myös siitä, että Hipulla oli helmikuussa suolistotulehdusta ja näillä tabuilla saimme tilanteen korjattua.

Kurjaa on se, että voimme myös todeta, että Hipulla on hyvin herkkä vatsa ja taipumusta suoliston tulehdustilaan. Eläinlääkäri kertoi, että kyseessä voi olla peräti IBD eli koiran tulehduksellinen suolistosairaus. Joten jatkossa me olemme entistä tarkempia siitä, mitä meidän Hippunen laittaa suuhunsa.

Uupunut beagle huilaa lempipaikallaan,
vanhassa korituolissa.

Nousen tänään junaan, joka vie minut Mikkeliin. Isäntä ja Hilpu läksivät nimittäin maanantaina Kangasniemelle. Olen siis pitänyt huushollia yksin pystyssä. Päivät kiitävät töissä mutta tuntuu hiukan oudolta, kun kotiin tullessa Hilpu ei juokse ovelle vastaan. Olen toki ollut koirien kanssa kotosalla, kun isäntä on silloin tällöin reissussa. Mutta se, että nelijalkaisiakaan kavereita ei pyöri jaloissa, on aina hieman kummallista. Mutta näin se viikko vaan on hujahtanut ja tänään nähdään taas!

Hippu oli tehnyt mökillä pienen tutustumisretken, joka sai alkunsa mökin pihaan ilmestyneestä metsäjäniksestä. Hippaa ei ollut pidellyt isäntä eikä mikään, kun se oli ampaissut jänösen perään. Minulta kääntyi sydän nurin.  Isäntä sai onneksi Hipun kiinni ja se oli hyvissä voimin vaikkakin uupunut. Jonkin tovin se ehti rantametsikössä pupun perässä kirmailla. Voi kunpa Typy olisi ollut sen kaverina. En olisi ollut yhtään niin huolissani kuin nyt olin. 

Helle on hellinyt ainakin keski-Suomea myöten. Puulan vesi mökkirannassa heiluu jo 20-asteen paikkeilla. Nyt viimeistään on aika pulahtaa järveen ja heittää talviturkki pois. Toivotan kaikille meidän kamuille ja lukijoille aurinkoista ja kepeää viikonloppua!

maanantai 3. kesäkuuta 2019

Lopputulos parempi kuin hyvä

Sanoimme hyvästit toukokuulle ja toivotimme kesäkuun tervetulleeksi. Tämä alkanut kuukausi tietää mökkeilyä Puulalla, juhannuksen viettoa Kotkassa ja ennen kaikkea kepeitä tassutteluja vatsavaivat selättäneelle Hippuselle.

Kävin Hipun kanssa perjantaina eläinlääkärissä. Hilpu käyttäytyi tapansa mukaan oikein reippaasti ja hienosti. Lääkärinlausunto päättyikin sanoihin "mukavaa kesän odotusta kiltille Hipulle". Tohtorin kanssa juttelimme Hipun ruokavaliosta ja siitä, mitä muutoksia helmikuusta lähtien siihen teimme. Kerroin tehdyistä ruokakokeiluista ja niiden vaikutuksista Hippusen vatsan toimintaan. Verikokeen otto sujui mallikkaasti, kuten aina ennenkin.

Kertomieni kokemustemme perusteella eläinlääkäri totesi, että Hipun vatsaongelmat ovat seurausta ruoka-aineallergiasta. Tämän voi liki 100 prosenttisesti sanoa varmaksi.

Jatkossa Hippu tulee edelleen syömään allergianappuloita. Ne tulevat pysymään sen ruokavaliossa hamaan loppuun saakka. Hilpun paino on pudonnut helmikuusta kilon verran mutta lääkäri kehotti pysymään nappuloissa yhä dieettiversiossa. Myös hyväksi havaittuja märkäruokia voimme halutessamme antaa. Niitähän ovat eräs hirvimakkara ja kenguru. Hevosta saatetaan vielä lisätestata. Makupaloina Hippu saa kurkkua, porkkanaa ja peuraa (mm. kuivatut korvat ja keuhko). Myös kuivattu hevosen maha ollaan todettu sopivaksi vaikka ruuan kanssa on välillä ollut niin ja näin. Sekä herkuissa että ruuissa ei saa olla kuin yhtä proteiinin lähdettä. Ne eivät myöskään saa sisältää minkäänlaisia öljyjä, lisäaineita yms.

Tablettimuodossa oleva punkkilääke jää apteekkiin. Tohtori ei suositellut sitä näin allergiselle koiralle. Sama koskee matolääkkeitä. Niitä lääkäri kehotti antamaan vain tarvittaessa ja tarpeen voi halutessaan selvittää ulostenäytteellä kerran vuodessa. Todennäköisesti päädymme antamaan Hipulle matolääkkeen syksyisin ja vaihdamme lääkemerkkiä.

Tällä viikolla tohtori soittelee vielä verikokeen tuloksista. Siitä tutkitaan B12-vitamiinin sekä folaatin arvot. Ne olivat Hipsulla helmikuussa hiukan pielessä. Ja se kertoi siitä, että Hipulla oli suolistotulehdusta. Jos verikokeen tulokset ovat kaikilta osin kunnossa, päättyy tämä ruokavaliosaaga tähän. Nyt tiedämme, mitä Hippu voi syödä ja mitä ei. Kaikki ei sopiva-sapuska on jaeltu parempiin kuonoihin jo helmikuussa. Tiedämme, että mitään poikkeavaa purtavaa Hipun vatsa ei suurella todennäköisyydellä siedä. Joten kaikki sellainen jää kaupan hyllyihin.

Yksi haaste meillä edelleen toki on. Ja se on se, että Hippu syö ulkoa kaikenlaista epäsopivaa. Sitä on liki mahdotonta estää. Niin nopeasti se hoksaa tien reunaan heitetyn hampurilaisen jämän tai puoliksi syödyn jäätelön. Salamana se hotkii kaiken syötäväksi kelpaavan. Joten tästä johtuen maha saattaa joskus edelleen temppuilla. Typy ja Pimu olivat samanlaisia jätemyllyjä. Mutta niiden vatsa kesti sen kaiken, ainakin pääsääntöisesti.

Annan suuren tunnustuksen ja lämpimän kiitoksen meitä hoitaneelle eläinlääkäri Annelle. Hän toi suurella asiantuntemuksellaan, rauhallisella suhtautumisellaan ja ystävällisyydellä helpotusta meitä kaksijalkaisia stressanneeseen ja askarruttaneeseen tilanteeseen. Anne ei turhia höyrynnyt vaan lähti selvittämään asiaa vahvalla ammattitaidolla. Lopputulos on parempi kuin hyvä ja Hippunen kulkee terveellä vatsalla kohti kesälaitumia.