Lystikäs loppuviikko

Viikonloppuna nähtiin tämän talven harvinainen vieras; aurinko. Luin lehdestä, että helmikuu oli ennätyssateinen. Pitää paikkaansa, ainakin täällä etelässä. Mutta nyt kelpaa ulkoilla ja luntakin on sen verran, että pääsee halutessaan hiihtämään sekä pulkkamäkeen. Toivon, että kevät etenee näissä valoisissa ilmanaloissa.

Majakka ja perävaunu.

Isäntä palasi reissultansa kotiin ja isokorvien ilo oli ylimmillään. Hippu oli äitynyt ulvomaan riemusta nähdessään isännän. Niin kova ikävä sillä oli ollut. Typyn häntä oli vispannut kovasti ja isäntä oli saanut rapsutella sitä sohvalla aika tovin ennen kuin Typsykkä oli tyytyväinen saamaansa huomioon. Hyvin me pärjättiin kolmistaankin mutta oli eri kiva juttu, että viikonloppuna koko jengi oli taas kasassa.

Lauantaina kyläilimme isännän vanhemmilla ja karvakuonoille tarjoiltiin maksalaatikkoa ja nakkeja. Taas olivat meidän tytöt innoissaan ja onnellisina, kun tapasivat tuttuja kasvoja ja tiedossa oli, että tässä kyläpaikassa niitä hemmotellaan. Ruokailun lisäksi kaksikko yltyi painimaan ja loppuillasta ne heittivät itsensä sohvalle pitkäkseen. Meillä oli mukava ilta!

Kärsivällisesti Typy ja Hippu odottivat, kun anoppini
annosteli niille herkkuillallista.

Karkauspäivä on kuulemma nurinkurisuuksien päivä ja maailma on mullin mallin. Maailmasta en tiedä mutta illalla on kaksi biigleä kyljellään, kenossa, selällään ja kallellaan. Eli mukkelis makkelis. Lähdemme Hippulin kanssa morjestamaan Momoa, joten tiedossa on leikin ja riekkumisen iloa!

Elvis saa odottaa paluuta Puulalle

Joskus on huilitauko arjen humusta paikallaan. Vietin mukavan ja hauskan vuorokauden Tallinnassa ostoksia tehden ja kaupunkia katsellen. Vaikka kyseinen paikka on tuttu ja siellä on vierailtu useastikin, on sinne aina kiva palata. Ystäväni kanssa ostimme pakaasit melkoisen täyteen tuliaisia sekä itsellemme että perheenjäsenillemme. Isokorvat olivat hyvin ilahtuneita tuomisistani eikä isäntäkään pannut pahakseen paria uutta teepaitaa sekä herkkuja, joista Elvis-viini säästetään kevään ensimmäiselle Puulan reissulle.

Osa tuliaisista. Pöllö- ja koiralelut oli ihan pakko ostaa Hipulle; samanlainen
pöllö oli Hipsun ekoja leluja ja koira taas kesätuliainen Virosta.
Uudet olivat paikallaan sillä vanhat ovat jo poistuneet kaatopaikalle.

Jotta lepotauko ei jäisi yksipuoleiseksi, suuntaa isäntä loppuviikoksi länsinaapurimme pääkaupunkiin. Jäämme siis Typsykän ja Hipin kanssa kolmeen kuonoon pitämään kotia pystyssä. Ulkoilukelit ovat viime päivinä olleet ihan mukavat ja Typy on kovasti innostunut riehumaan Hipun kanssa koirapuistossa. Sinne sekä metsälenkille suuntaamme siis tänäänkin. Ja kotiin palattuamme voimme kaiketi maistella Tallinnan tuliaisia. Mutta Elvis jätetään odottamaan.

Kurissa ja kontrollissa

Aurinkoa ja lunta!

Aloitan tämän jutun säätiedotuksella ja totean, että menneinä päivinä olemme saaneet pitkästä aikaa nauttia auringonpaisteesta. Pikkupakkanen on taannut kantohangen, jonka päällä on mukava kipittää. Isokorvien. Emännän painoa ei hanki kanna. Luntakin on hiukkasen saatu, joten maa ei ole täysin paljas. Hienoa!

Arki rullaa eteenpäin omalla painollaan tuttuine askareineen. Hipsulla riittää energiaa ja läheisessä koira-aitauksessa on riittänyt kivasti kamuja, joiden kanssa peuhata. Hipin lempipuuhaa on juosta karkuun, kun leikkikaverit ajavat sitä takaa. Hippu on todella vikkelä ja ketterä kintuistaan ja se selvästi nauttii, kun muu porukka ei saa sitä kiinni. Typsy pitää riekkujille jöötä ja käy välillä haukahtamassa komennuksen sanan juoksujengille. Muu aika aitauksessa järsitään keppejä ja erehdytään ehkä painimaan Hipun kanssa. Typy on omasta mielestään koira-aitauksen kingi, jonka tehtävänä on pitää kuria ja kontrollia.

"Taas tuo roikkuu kimpussa."

Hippu täytti eilen 11 kuukautta. Koska emme löytäneet sille joululahjaksi ruokakuppitelinettä, on isäntä nikkaroinut sille sellaista. Teline tullaan käärimään lahjapakettiin, kun Hipsukka kuukauden päästä täyttää pyöreät yksi vuotta. Merkkipäivä tuo mukanaan rokotuskeikan eläintohtorille ja samaan reissuun nappaamme myös Typyn mukaan. Kaveruksille on hommattava lemmikkieläinpassit. Niinpä vain, kesälomasuunnitelmat ovat jo täydessä käynnissä...

Hyvää Ystävänpäivää!

Onni on hyvät ystävät ympärillä!

Lähetämme kaikille Pienen Suuren Beaglen ystäville sekä blogikavereillemme

Lämpimät Ystävänpäiväterveiset!

Typy ja Hippu sekä jengin ihmisjäsenet

Leluvahti

Parhaillaan sataa lunta. Koska pakkanen puuttuu, tuo valkea tuskin maahan jää. Mutta on tämä vesisadetta parempi juttu. Viime päivät ollaan talsittu kurassa ja märässä. Joka lenkin jälkeen isokorvat ovat päässeet suihkuun. Hippukin on jo tottunut pesukeikkoihin eikä hankaroi vastaan. Kuivaamista se sen sijaan pitää leikkinä; pyyhkeissä sekä kuivaajan ranteissa on mukava roikkua. Hampaat voi iskeä pyyhkeen reunaan melkoisellakin voimalla ja pitää olla tarkkana, ettei omat näpit jää alle.

Kaveria pitää jelpata; Typy putsaa Hipun hiekkaisia
kinttuja iltapäivälenkin varrella.

Alkuviikosta kaivoin esiin Typsykän vanhat aktivointilelut. Hilpuri innostui niistä kovasti ja Typy tarkkaili vierestä, mitä Hippu aikoo leluilla tehdä. Jonkin tovin Hippu pelaili lautapeliä ja sillä aikaa Typy vahti tilannetta makuuhuoneesta portin takaa. Valitettavasti yhteispelaamisesta ei tulisi mitään, sillä Typy on äärimmäisen ahne ja haluaa kaiken ruuan sekä herkut itselleen. Ruoka-asioissa Typsy ei ole millään tavalla solidaarinen kamua kohtaan. On siis viisainta välttää varmat nujakoinnit ja antaa Hipun pelailla omissa oloissaan. Sillä riittää äärettömästi energiaa, joten sitä on yhä enemmän aktivoitava. Nuo lelut on siihen mainio lisä mm. koirapuistokäyntien lisäksi.

Edessä on viikonloppu. Huomenna juhlimme äitiäni, joka täytti viikolla tasavuosia. Typy ja Hippu jäävät kemujen ajaksi kotiin, sillä niin ihania kuin ne ovatkin, on mukavampaa, että vierasväki saa rauhassa nauttia kakusta ja kahvista. Lupaan antaa tytöille makoisat luut, kun palaamme kekkereistä kotiin.

Luu & Munkki

Hipulla ja Momolla riitti taas vauhtia, kun sisarukset tapasivat iloisen jälleennäkemisen merkeissä. Kaksikko kiiti pitkin pihamaata reilun tunnin ajan ja riehumisen päätteeksi syötiin luut. Voisimme kulkea Hilpurin kanssa vaikka kuusi tuntia remmilenkkiä ja vaikutus energiamäärään ja sen laskuun olisi melkein puhdas nolla. Mutta kun riiviömme pääsee kirmailemaan vapaasti kamun kanssa, alkaa Hippuakin jossain vaiheessa väsyttää. Kiitos mukavasta tapaamisesta Momolle ja sen emännälle!

Sillä välin kun Hippi riekkui velipojan kanssa, sai Typsy viettää laatuaikaa yhdessä isännän kanssa. Ensin oli tehty reilun mittainen lenkki, joka oli päätetty munkkikahveihin. Typy oli saanut palan munkkia maistaakseen ja hyvin oli Typsykälle herkku maistunut. Kotona molemmat isokorvat suuntasivat heti omiin sänkyihinsä ja uni tuli melkoisen nopeasti. Kaiken kaikkiaan koko meidän sakilla oli ollut iloinen ilta!

Tänään ei täällä etelässä tarvitse kaivaa kelkkoja ja pulkkia esiin ellei halua laskea mäkeä kivikossa. Vettä tihuuttaa ja kaduilla on kovin liukasta. Nyt on taas nastakenkien paikka! Mutta jossain päin Suomea riittää lunta ja sitä myöten on mahdollista suunnata laskiaismäkeen, joten



Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kuin nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia!

 

Leppoisaa Laskiaissunnuntaita!

Poseeraus

Jotta sekä lukijoilla että lukukoiralla olisi kivoja hetkiä kirjastossa, on lastenosaston porukka laatinut lukukoiran vastaanottoa koskevat säännöt. Tämä on hyvä juttu; näin ollen ei tule epäselvyyksiä, miten homma toimii. Ja kukas muu kuin Typsy on päässyt poseeraamaan sääntöposteriin!

Hei vaan helmikuu, sillä näin se talvi etenee ja tammikuu on hyvästelty. Odotamme, että pienet pakkaset palaisivat ja lunta satelisi tuon kuramoskan päälle. Tällä alkaneella viikolla käymme Hipsukan kanssa morjestamassa Momoa, Hipun velipoikaa. Typyn jätän vielä kotiin, koska se ryhtyisi pomoilemaan kakaroille, kun ne riehuvat. Helmikuussa on tiedossa myös lomailua Tallinnan reissun muodossa sekä äitini syntymäpäivät hänen saavuttaessaan pyöreän ikävuosilukeman. Luvassa on siis hilpeä helmikuu!