Vapputerveiset Puulalta!

Meidän rakas Myttö eli Myttyskä, Myttönen täyttää tänään 10 kuukautta! Paljon onnea Mytölle 🌼. Se on reipas, utelias, ystävällinen, iloinen ja seurallinen beagletyttönen. Kokoakin Myttö on kasvanut. Painossa se saavuttaa kohta Hippulin. Joten ihan pikkuvauva Myttöskäinen ei enää ole.

Myttö tykkää saunoa.

Lähetän terveiset täältä Puulan rannalta. Mökkikausi avattiin lauantaina. Totesimme Uudenmaan rajan avauduttua, että etätyö onnistuu myös mökillä. Puhelimista saamme jaettua internetit tietokoneisiimme. Agrikaatti antaa aparaatteihin sähköä. Yhteydet ovat pelanneet mainiosti ja työt hoituneet. Onhan tämä uusi kokemus vaikka isäntä onkin silloin tällöin tehnyt töitä myös mökillä. Yleensä kun täällä lomaillaan ja puuhaillaan mökkihommia. Enpä ole vielä koskaan esimerkiksi osallistunut saunasta käsin puhelinpalaveriin! Mökissä on vain huone keittosyvennyksellä. Eilen meillä molemmilla sattui samaan aikaan kokous, joten minä siirsin työpisteeni siksi aikaa saunan lauteille. 

Saavuimme tänne Kangasniemelle hiljaista nelostietä pitkin. Perillä meitä odotti aurinkoinen mutta melkoisen viileä keli. Sekä rikkoutunut laituri. Jäät olivat moukaroineet laiturin säpäleiksi. Siinä onkin isompi homma saada se korjattua. Isäntä miettii, miten sen hoitaisi vai onko hommaan otettava lisäkäsiä. 

Mökkitietä tutkimassa.

Myttö tykkää saunoa. Se kipuaa joka ilta meidän kanssa lauteille. Hippu on tehnyt tutkimusretkiä lähimaastossa. Siihen malliin, että osa sen anturoista verestää. Kuten myös kirsu ja nenä. Mökkimetsä on ryteikköä, oksaista ja risuista. Ei ihme, että siellä nuuskutellessa ja vaeltaessa saattaa tulla havereita. Onneksi Hippuli tietää rajansa. Nyt se on jättänyt metsäreissut pariksi päiväksi väliin ja tyytyy käppäilemään Mytön kanssa mökin pihalla. 

Työpäivää on seurannut täällä mökillä vakiorutiinit. Saunaan vesien ja puiden kanto. Saunan lämmitys. Grillikin on ollut kuumana. Koska kelit ovat olleet kylmät, saa möksää lämmittää tiuhaan tahtiin. Pimun, Typyn ja Nupin haudalla palaa kynttilät. Kevät on etelään nähden täällä vielä jälkijunassa. Mutta kuikkia, laulujoutsenia, sinitiaisia, västäräkkejä ja selkälokkeja on jo nähty. Myttö on innoissaan linnuista ja katselee niitä rantakivellä istuen. 

Vietämme pitkästä aikaa mökkivapun. Olen nauttinut kovasti tästä kuluvasta viikosta. Parasta kevätmökkeilyssä on luonnon herääminen ja valo. Hippu ja Myttö ovat saaneet kirmailla vapaina mielin määrin. Ja tästähän tämä jatkuu. Edessä on vielä monta reissua Puulan rannalle ennen kuin on taas aika pistää möksä talvilepoon. 

Koko meidän poppoo toivottaa kaikille meidän plogikamuille, lukijoille ja ystäville

🎈 hauskaa vappua! 🎉

Mökkituoksuja ja merkkipäiviä

Kuluva viikko on ollut erilaisia merkkipäiviä täynnä. Tänään on valtakunnallinen Koiranpäivä. Oikein hyvää sellaista kaikille karvakamuillemme! Eilen vietettiin Kirjan ja Ruusun päivää ja samalla käynnistyi kansallinen lukuviikko. Lisäksi täytyy mainita, että allekirjoittanut on saanut taas yhden ikävuoden lisää mittariinsa.

Minun oli tarkoitus juhlia synttäreitäni tärkeiden ystävieni kanssa. Suunnitelmat olivat selvät, majoituspaikka varattu. Mutta valitettavasti kemut siirtyivät nyt syksyyn. Mutta silloin kokoonnumme sitten naisporukalla kilistelemään kuohumaljoja. Sukulaisetkin olen luvannut kahvittaa, kun kesä on lopuillaan. Isäntä, Hippu ja Myttö muistivat minua juhlapäivänä kukkasin, ilmapalloin ja lahjapaketein. Miten onnekas olenkaan tästä rakkaasta kolmikosta elämässäni.

Parvekkeella on palvottu aurinkoa.

Mökkikauden avaus lähenee. Tarkoituksenamme on suunnata Kangasniemelle lähipäivinä. Puula on tietojemme mukaan sula, joten sinne on turvallista mennä. Autossa tulee tilaa viemään ruokavarastot, joita kuskaamme mukanamme. Hamstraamme sen verran sapuskaa mukaan, ettei kaupoilla tarvitse käydä. Tarkistin eilen erään mökkikassin sisältöä varmistaakseni, että mm. mökkiradio toimii moitteettomasti. Hippunen tuli nuuskuttelemaan kassia. Voisin lyödä vetoa, että se haistoi kassista mökin tuoksut. Niin kovin innolla se penkoi kanssani kapsäkkiä ja ryhtyi kiertelemään eteisessä. Joko mennään, näytti Hilpu minulta kysyvän.

"Pitää tätä isosiskon päälakea vähän putsata".

Ensi viikolla vietämme vappua. Sen jälkeen hallitus on luvannut kertoa, tehdäänkö koronarajoituksille ja -suosituksille jotakin. On varmasti vaikea päättää, missä vaiheessa voidaan hiukan löysätä ja pitääkö tilalle laittaa jotakin uutta. Itse toivon hartaasti, että voisimme jo kesälomalla piipahtaa kirjastossa tai nauttia pizzat Kangasniemen kirkonkylän rantakahvilassa. Pystyisimme tapaamaan ystäviä ja sukulaisia. Toteuttaa suunnitelmissamme olevan lomareissun Pohjois-Karjalaan. Nähtäväksi jää, millainen kesä on edessä.

Myöhäislumet

Tämän viikon puolivälissä heitti tänne etelään lunta. Sitä sateli parina päivänä enemmän kuin koko menneenä talvena yhteensä. Isokorvat nauttivat lenkeillä, kun saivat työntää kuononsa valkeaan maahan. Kovin hyviä hajuja lumen alta näytti paljastuvan. Tänään maa on taas sula. Paikka paikoin vihertää. Hyvä näin. Enää ei talven tarvitse tulla edes näyttäytymään.

Olemme pysyneet terveinä. Toivottavasti sinäkin, hyvä lukija. Pääsiäistä vietimme leppoisasti kotimaisemissa. Hippu ja Myttö saivat lauantaina leikkiseuraa Escosta ja Risusta, tuosta mainiosta herrakaksikosta. Isännän veljen ja hänen vaimonsa koirat ovat mieluisia vieraita ja nelikko tulee mainiosti toimeen keskenään. Eritoten Myttönen oli aivan haltioissaan, kun pojat saapuivat kyläilemään. Ne kun ovat ainoat koiravieraat, joita meillä käy.

Uudenmaan raja on taas auki. Se tarkoittaa sitä, että jossakin vaiheessa kuluvaa kuuta suuntaamme mökille Puulalle. Eihän sitä kaikki hyvänä asiana pidä. Mutta näin aiomme tehdä. Mökkiä on mentävä talven jäljiltä edes katsomaan, onko se pysynyt tolpillaan vahingoittumatta.

Meillä on varsin selvät suunnitelmat mitä tulee Etelä-Savoon reissaamiseen: kaupassa käydään täällä etelässä. Matkalla ei pysähdytä kahvittelemaan kuin pysähdyslevikkeelle, omasta termospullosta sumpit nauttien. Möksävanhus sijaitsee keskellä metsää. Naapureista meidän ei tarvitse välittää, sillä niitä ei ole. Tai lähin sellaiseksi luokiteltava on kilometrin päässä. Joten olemme oman laumamme lisäksi tekemisissä korkeintaan metsän elukoiden kanssa. Ja nekin pihapiiristä häätää meidän tomera ja ihastuttava beaglevahtikoirakaksikko.

Mukavaa pääsiäistä!

Kiirastorstai on kääntynyt iltaan. Edessä on pääsiäispyhät ja pieni lepotauko. Päivät hurahtavat nopeasti. Sekä isännällä että minulla on riittänyt kiirettä. Mietin eräänä päivänä menneellä viikolla, mitenhän sitä osaa enää toimistolle palata. Etätyötä kun on takana jo useampi viikko. Jatketaanko kotikonttorilla kesälomiin saakka. Nähtäväksi jää.

Parhaita paikkoja torkkua, pää siskon
vatsan päällä.

Hippuli on taas terveen kirjoissa. Mikä helpotus ja upea asia! Paikallistimme kipukohteeksi vasemman takajalan. Viikonloppuna ryhdyimme tekemään Hipun kanssa vain lyhyitä käppäilyjä. Myttönen vietiin yksin pitkille lenkeille sekä pelmuamaan koirapuistoon. Jalka näytti jo tiistaina olevan oireeton. Hippu ei vinkunut eikä liikkuminen ollut köpöttelevää. Mutta pelaamme varman päälle ja otamme iisisti. Vielä pääsiäisen ajan emme anna Hipun ja Mytön ravata juoksukisoja tai muuta vauhdikasta. Annetaan jalan rauhassa parantua.

Emäntä sai kauan odottamaansa postia. Hippu
ihmetteli, eikö paketissa ollut mitään hänelle.
Myttö haisteli uteliaana paketin sisältöä. 

Kunhan Uudenmaan rajat aukeavat, lähdemme kohti Kangasniemeä. Talvella haaveilimme mökkipääsiäisestä mutta se ei nyt onnistunut. Eikä pelkästään koronan takia. Järvi on osittain yhä jäässä, joten biigeleiden kanssa sinne ei vielä olisi ollut asiaa. Isäntä pelasti Pimun eräänä vappuna, kun se juoksi heikkoihin jäihin. Se jäi meidän viimeiseksi mökkireissuksi, kun järvessä on vielä kevätjää. Se on petollisista petollisin. Odotamme, että Puula on täysin sula.

Valkovuokotkin kukkivat jo.

Uuden musiikin kuuntelua, lukemista, lepoa ja ulkoilua. Siitä koostuu pitkälti meidän perheen pääsiäinen. Istutin pääsiäisruohoa mutta se ei vielä viherrä. Ehkäpä jo huomenna. Aion nauttia suklaamunista ja isokorville on myös varattu omia pääsiäisherkkuja. Ihastelen perunankukkanarsisseja ikkunalaudalla. Eikä sovi unohtaa, että tämä pääsiäinen on Mytön ensimmäinen sellainen. Sitä voisi juhlistaa vaikkapa pajunkissoja ihmettelemällä. Myttö kun on kovin kiinnostunut kaikenlaisesta uudesta, mitä luonto näin keväisin laittaa esiin. 

Meidän koko pesue toivottaa teille, hyvät ystävämme ja blogimme lukijat 

aurinkoista ja iloista pääsiäistä!

Leikin kurja loppu

Melkoinen maaliskuu on takana. Nyt kuljetaan huhtikuuta ja toivottavasti parempaan suuntaan tuon viheliäisen koronan suhteen. Vaikka julkisuudessa povataankin, että se pahin isku on vasta edessä 😟.

Etätyöt luistavat rutiinilla. Isäntäkin alkaa sopeutua hänelle melko poikkeavaan työtapaan. Minulla hommat uuden työnantajan palveluksessa alkoivat rullaamaan sujuvasti. Käytännössä kun muuttui vain palkanmaksajan nimi. Eri firma mutta toistaiseksi samat työt. Hyvä näin. En kaipaakaan mitään isoa hässäkkää tämän erikoislaatuisen tilanteen keskellä.

Kevät on tullut!

Hippu on parin päivän ajan kärsinyt joko selkä- tai jalkakivuista. Se loukkasi itsensä Myttösen kanssa riehuessa. Kipupistettä emme ole isännän kanssa pystyneet paikallistamaan. Hilpu kävelee hiukan varoen mutta ei onnu mitään jalkaansa. Tietyt asennot eivät ole hyväksi ja se saattaa vinkaista. Seuraamme viikonlopun ajan tilannetta. Hipun osalta tulevat lenkit ovat rauhallisia ja lyhyitä. Mytön kanssa leikkiminen on pannassa. Mikäli Hippunen edelleen oireilee, viemme sen alkuviikolla eläintohtorille. Mistään kovin vakavasti tuskin onneksi on kyse. Ruoka ja vesi maistuu, häntäkin heiluu. Mutta katsotaan, miten tilanne lähipäivinä kehittyy. 

Emännän sylivauvat.

En varmasti ole ainoa koiranomistaja, joka suree ja murehtii itsensä sydänvikaiseksi, kun jotain ikävää sattuu. Mutta toivon, että osaisin olla levollisempi enkä ryhtyä panikoimaan, kun koiralla on jokin vialla. Onneksi isäntä on jalat maassa ja rauhoittelee minua. Ei maalaa piruja seinille vaikka itsekin on huolissaan. Olisinko yhtä vauhkona, jos isäntä valittelisi jalkakipuaan. Rehellisesti sanottuna en. Mutta koira ei osaa kivuistaan kertoa, siinä se ero onkin. 

Toivomme, että Hippu paranee pian eikä lääkärireissua tarvita. Viikonloppuna huilataan ja rentoillaan. Käydään ulkona ja luetaan kirjoja, katsellaan telkkaria. Viikon päästä on pääsiäinen. Ajatukset karkaavat varmasti Puulalle. Toivottavasti jo loppukuusta voimme lähteä kohti Kangasniemeä.