Ilosekoilua

Hippu oli suorastaan seonnut ilosta, kun isäntä palasi keskiviikkona työmatkalta kotiin. Itse en ollut näkyä todistamassa, koska olin töissä. Mutta isännän kertoman mukaan Hilpu oli ollut valtavan riemuissaan jälleennäkemisestä. Uskon sen. Hipulla taisi olla kova ikävä isäntää, kuten tietysti minullakin 😊.

Eilen näimme Hipsun kanssa päivälenkillä ensimmäisen leskenlehden. Sieltä se oli kaivautunut maasta esiin ja vieressä näytti nousevan kaveri sille. Lumet ovat sulaneet vauhdilla. Jalkakäytäviä ollaan ryhdytty putsaamaan hiekoitushiekasta. Toivottavasti katujen puhdistustyö etenee rivakasti, jotta pölyt ei pääse pöllyämään. Ja voin ottaa polkupyörän esille ja ryhtyä ajelemaan työmatkat sillä. 

Hipun ruokakokeilussa tilanne on se, että jänisruoka ei sopinut Hipsulin vatsalle. Vatsa reagoi siihen möyryämällä ja pistämällä pökäleet löysiksi limakasoiksi. Joten jänis on kokeiltu ja ei jää Hippulin ruokalistalle. Kokeilussa on pupun jälkeen ollut kengurua ja hevosta. Mietin hevosen kohdalla, että en pysty sitä kyllä Hipulle antamaan. Mutta taivuin nyt kuitenkin. Molemmat näyttäisivät sopivan Hipulle. Yksi kokeilu tehdään vielä hirviruualla, joka on toista merkkiä kuin ne, joita olemme makkaran sekä purkkiruuan muodossa jo testanneet. Sen jälkeen testaukset ovat ohi ja lopullinen ruokalista selvillä. Sen jälkeen kokeiluun otetaan herkkupalat.

Maaliskuu on jo rantavesillä kohti maihinnousua. Ensi viikolla mennään huhtikuussa, jolloin lukukoiraillaan, juhlitaan emännän synttäreitä ja vietetään pääsiäistä. Olemme jättäneet haaveet pääsiäismökkeilystä sivuun. Antaa Puulan sulaa rauhassa. Mökille mennään sitten toukokuussa. Toivotan koko meidän pesueen puolesta teille kaikille keväisen aurinkoista ja leppoisaa viikonvaihdetta. Pysykäähän matkassamme mukana ensi kuussakin!

Hampaat putsattu ja tarinoita kuunneltu

Viikonloppuna juhlittiin Hippua. Sunnuntaina avattiin minun ja isännän antama lahjapaketti. Hilpu sai myös peurankorvan järsittäväkseen. Vatsa kesti sen hyvin eikä alkanut oireilemaan. Joten voimme lisätä kyseiset korvat herkkupalalistalle.

Lauantaina herkuteltiin synttärikakulla.
Hippu joutui tyytymään nappuloihin.

Ruokakokeilussa olemme siirtyneet nyt jänistä sisältävään purkkiruokaan. Takana on kokeilu hirvimakkaralla sekä purkkiruualla, jossa on hirveä ja kasviksia. Makupaloina tuota sunnuntaista peurankorvaa lukuun ottamatta olemme antaneet allergianappuloita sekä siivun-pari tuoretta kurkkua. Hippu tykkää kurkusta kovasti. Aamuruokana tarjoillaan edelleen nappuloita.

Sunnuntaina sai avata vielä yhden paketin lisää.

Maanantaina kävin Hipun kanssa eläintohtorilla. Sen hampaat putsattiin hammaskivestä. Hilpu oli jälleen kerran oikein reipas tyttö. Hampaat olivat lääkärin mukaan hyvässä kunnossa eikä mitään jatkotoimenpiteitä vaadita. Hammaskiveä oli kohtalaisesti ja Hipun hampaita tulee harjata jatkossa ahkerasti. Melkoisen tokkurassa Hippunen oli, kun läksimme lääkäristä kotiin. Se nukkuikin koko loppupäivän myöhään iltaan saakka. Vasta sitten maistui ruoka ja lenkki pihapiirissä.

Kotikirjastosta löytyi kirja, joka
kertoo lukukoirista.

Ja onhan tällä viikolla ehditty lukukoirailemaankin. Sekä kotikirjastossa että naapurissa. Lukijoita oli molemmissa kirjastoissa kiva määrä. Kovin montaa huilitaukoa ei Hilpulla ollut. Monenlaisia kysymyksiäkin tuli taas vastattavakseni. Onko Hipulla poikaystävää? Miten pääsimme töihin kirjastoon? Onko Hippu koskaan käynyt ulkomailla?

Ensi viikolla jäämme Hipun kanssa pitämään huushollia kahdestaan pystyssä isännän ollessa muutaman päivän työreissulla. Eiköhän me pärjätä. Ennen sitä nautimme kuitenkin leppoisasta viikonlopusta, yhdessä koko sakki. Luin lehdestä, että jossain päin Suomea on jo nähty leskenlehtiä. Pitääpä olla tarkkana, kun viikonvaihteessa ulkoillaan. Mitähän kevään merkkejä me mahdollisesti näemme...

Neljävuotias Hippu

Meillä on tänään aihetta suureen juhlaan. Ihastuttava Hippu-neitimme täyttää neljä vuotta. Kovin nopeasti aika on juossut eteenpäin. Vastahan kannoimme kotiin pienenpikkuisen biiglevauvan. Typy otti pikkusiskon innolla ja uteliaisuudella vastaan. Kaverusten yhteiselo jäi aivan liian lyhyeksi mutta Typsy ehti opettaa Hipulle paljon koiranelämästä. Olen siitä ikuisesti kiitollinen Typylle.

Paljon, paljon onnea 

synttärisankari Hipulle!

Pidimme eilen Hipsulle synttärikekkerit. Vieraiksi saapui isännän vanhemmat sekä minun isäni vaimonsa kera. Parempaa syytä kuin Hipun synttärit ei ole kutsua meille tärkeät ihmiset kylään viettämään mukavaa ja iloista iltaa. Hippu sai lahjoja. Tänään, varsinaisena merkkipäivänä, annan sille peurankorvan. Kakkua kun se ei valitettavasti saa edes maistaakseen.

Hipusta on kasvanut reipas, iloinen, utelias, kiltti ja leikkisä beagle. Myös mainio lukukoira. Olemme niin kovin iloisia, että Hippu on osa meidän pientä perhettä. 

Lahjoja, lahjoja

Tulevana viikonloppuna on aihetta isoon juhlaan. Hippu täyttää neljä vuotta. Ostimme sille lahjaksi uuden nimilapun sen valjaisiin. Vanha kyltti oli jo kulunut. Nimestä sai selvää mutta ei puhelinnumerosta. Typyllä oli samanlainen mutta väritykseltään pinkki nimilappu. Hippu saa punaisen.

Hippu ei saa enää kuin pehmohampurilaisia.
Makupalat kaksijalkaisten hamppareista on
historiaa. 

Tietenkään en voinut jättää lahjahankintoja pelkästään tuohon nimikylttiin. Haksahdin ostamaan myös kaksi tarjouksessa ollutta pehmoa. Mikäli rohkenemme, annan ehkä juhlapäivänä Hipsulle peurankorvan. Pitää vaan miettiä, millaista pöperöä Hipulle loppuviikko tarjoillaan. Ettei pilata ruokakokeilua mokomalla korvalla.

Vähän jälkijättöisenä lahjana Hilpuri pääsee myös eläinlääkäriin. Taas. Siltä poistetaan hammaskiveä. Pääosin Hipun hampaat ovat hienossa kunnossa mutta muutama hammas vaatii perusteellisen rapsutuksen. Ja sitä suositteli allergiatohtorikin. Joten varasin Hipulle ajan meidän vakiolääkäriltämme Jaakolta. Turhan usein Hippua on nyt lääkärissä juoksutettu. Mutta onhan hampaat hoidettava.

Hippu löysi lenkiltä aarteen, pätkän koivupölkkyä.
Kuorta oli kiva järsiä. 

Kuvittelin jo kevään saapuneen ja etenevän kiivaasti. Mutta ei. Vielä riittää pakkasta ja vähän luntakin. Ilahduttavaa kuitenkin on, että valo alkaa vallata aamut yhä aikaisemmin. Päivä on venyttänyt pituuttaan myös illasta. Viikonloppuna pistimme viimeisetkin ulkovalot pakettiin ja odottamaan syksyä. Isännän sukset on myös aika viedä kellariin. Tilalle voinkin kantaa mökkikapsäkit, joiden tonkiminen on alkukevään parhaita hetkiä.

Ruokakokeilu aloitettu ja etenee

Laskiaispullat on syöty ja vaikka mäkeen ei Hipun kanssa menty, tehtiin tiistaina pitkää lenkkiä hienon aurinkoisessa säässä. Lunta ripsautti sen verran lisää, että Hilpu pääsi taas kierimään valkeassa maassa. Se tykkää siitä hommasta kovasti. Pelloille oli vedetty tuoreet hiihtoladut ja hiihtäjiä näytti riittävän. Jalkapelissä kulkijoille oli jätetty omat uransa ja sulassa sovussa täällä päin ollaan kaikki mahduttu liikkumaan.

Olemme aloittaneet Hipun ruokinnan suhteen siedätyskokeilun, joka on tähän saakka sujunut ongelmitta. Hipa syö kaksi kertaa päivässä. Joten aamuruuaksi se saa edelleen allergianappuloita, joita annamme sille myös herkkupaloina. Iltaruuaksi olemme antaneet sille hirvenlihamakkaraa, jossa on mukana myös porkkanaa. 

Hipun vatsa ei ole reistaillut tuosta makkarasta. Eläintarvikekaupassa tutkimme isännän kanssa tarkoin eri vaihtoehtojen tuoteselosteet. Tarkkana saa olla. Monessa riistaruuassakin on kaikenlaisia öljyjä, mukaan on sotkettu kanaa tai nautaa yms. Jatkamme tällä kyseisellä makkaralla vielä muutaman päivän. Sen jälkeen kokeilemme toista ruokavaihtoehtoa. Pidämme Hippulin ruokailuista ruokapäiväkirjaa, johon merkitsemme kaiken, mitä se päivän aikana saa. 

Tärkeää tässä kokeilussa on se, että pysymme vain yhdessä kokeiluruuassa ja -herkuissa kerrallaan. Ei parane alkaa sotkemaan kaikenlaista sekaisin. Hurahdin kaupassa ja ostimme Hipulle mm. kuivattua poron mahaa, poronkorvia ja peuran jännettä. Ne saavat odottaa, sillä toistaiseksi kokeilemme vain eri ruokavaihtoehtoja. Herkkuina Hippu saa edelleen nappuloita. Kun ruokatestaukset on tehty, ryhdymme kokeilemaan, mikä herkkupala sopisi Hipsulle. Yksi vaihtoehto kerrallaan, reilulla ajanjaksolla. Nappulat näyttävät sopivan Hipsulle takuuvarmasti. Joten niiden osuus sen ruokavaliossa tulee olemaan merkittävä. Esimerkiksi mökkilomilla ei Kangasniemen markettivalikoimista löydy Hipulle sopivia ruokia. 

Tänään Hippu pääsee puntarille ja katsomme, onko se laihtunut. Reilu kilo pitää saada sen painosta pois ja uskon, että edistystä on jo tapahtunut. Kaiken kaikkiaan hyvin sujuvasti tämä ruokaremontti etenee. Kieltämättä sydäntäni hieman riipaisi, kun raivasin lääkärikäynnin jälkeen kaapista pois kaikki Hipun entiset ruuat ja herkut. Työkaverini kiitti lämpimästi melkein täydestä nappulasäkistä sekä isosta kauppakassillisesta luita, koirankeksejä, hammasharjoja, kuivattuja vasikanneniä yms. Isännän mielestä myös Hilpun pehmolelukokoelmalle voisi tehdä samanlaisen siivouksen. Mutta eihän se niille ole allerginen 😄.