Riemuitaan!

Viime viikolla juhlimme synttärisankaria. Typy sai lahjapaketteja parikin kappaletta sekä tietysti herkullista suuhunpantavaa. Iltaruuaksi tarjoiltiin nakkeja. Sen päälle kuppiin laitettiin pikkuinen pala täytekakkua. Paketeista paljastui mm. kuivattu häränkorva sekä koiranmakkaraa. Nam! Ostimme isännän kanssa Typsylle myös lahjan, jota ei laitettu pakettiin. Mikähän se mahtaa olla... sen kuulette ensi kerralla!

"Joko saa avata?"

Kävihän meillä juhlavieraitakin, äitini miehensä kera. Typsykkä ja Hippuli olivat ikionnellisia, kun tapasivat pitkästä aikaa näitä mukavia ihmisiä. Heiltä kun saa rapsutuksia ja silittelyä ihan mekapaljon. Olen saanut osakseni joskus huvittuneita katseita, kun kerron, että meillä on koiran syntymäpäiväkemut. Kummallista väkeä... Tietysti Typyn ja Hipun merkkipäiviä juhlitaan. Joskus hieman pienemmin menoin ja joskus taas suuremmin kinkerein.

Me, Typsykän kotiväki, ostimme synttäritytölle
lahjaksi uuden nimikyltin Typsyn valjaisiin. 

Juhlahumun jälkeen seuraavana päivänä meitä kutsui kirjasto. Lukukoiran vastaanottokirja oli täynnä varauksia ja saimme kuulla mm. tarinan dinosauruksesta, joka muuttui koiraksi. Typy on myös suosittu kuvauskohde. Siinä kännykkäkamerat räpsyivät, kun lukijat poseerasivat Typyn kanssa. Typsykkä otti sekä kuuntelu- että kuvaustilanteet rauhallisen tyynesti, kuten tavallista. Hyvä Typsy!

Häränkorvassa riitti syötävää. Hippukin sai omansa, vähän
pienemmän version. 

Marraskuu koputtaa jo eteisessä. Laitoin eilen keittiön ikkunalle kynttelikön. Joo, voi olla vielä turhan aikaista. Mutta minulle jouluvalot tuovat iloa tähän loppusyksyn pimeyteen. Tälle viikolle on lupailtu jo lunta. Tuskin se maahan jää pitkäksi aikaa mutta sen tiedän, että Typy ja Hippu tulevat olemaan riemuissaan. Ollaan me muutkin!

Syntymäpäiväsankari

Meille niin tärkeä ja rakas uimamaisterimme, ahkera lukukoira, 

Hipun isosisko ja poismenneen Pimun pikkusisko

Typy

viettää tänään synttärijuhlaa ja täyttää seitsemän vuotta!

Valtavan suuret onnentoivotukset 

Typylle!

Juhlimme Typsykkää perhepiirissä kakkukahvien merkeissä. Muistamme

päivänsankaria myös lahjapaketein. Ja koska Typsykkä

on huomaavainen ja reilu, saa kaikesta ilosta osansa

myös Hippunen.

Pysähtymätön parivaljakko

Olemme jättäneet taaksemme hienon syysloman eteläisessä Savossa. Aurinko ei meitä moikkaillut ja pilvet peittivät tähtitaivaan. Mutta iloitsimme poutasäästä. Vilpoisaa kuitenkin oli ja pipo sekä kaulaliina olivat tarpeellisia varustuksia ulkona touhutessa.

Isäntä nikkaroi uuden puukatoksen. Miltei liiterin, voisi sanoa. Katon virkaa toimittaa kevääseen saakka pressu mutta mätimme jo katokseen polttopuuta ensi vuoden varalle. Haravalla ja lehtipuhaltimella annoin kyytiä puista pudonneille lehdille. Lämmittelin glögiä ja paistoin välipalamakkaraa. Putsasin linnunpönttöjä ja tyhjensin huussin. Isäntä kantoi saunaan vedet sekä puut, pisti takkaan tulet. Leikkasi isokorvien kynnet ja pesi Typsykän. Minä laitoin Pimun haudalle talvi-istutuksia ja liki joka ilta sytytin lyhdyn.

Emme ajattele mökkiä työleirinä vaikka sellaisenhan siitä helposti toki saisi. Sen vuoksi lomalla tulee myös levätä ja huilata. Typy ja Hippu ovat kuitenkin pysähtymätön pyörä. Typsykällä riitti vauhtia jopa niin paljon, että se intoutui eräänä lomapäivänä seikkailemaan metsässä reilut seitsemän tuntia! Tuo oli Typsyn ennätys. Minä tietysti jo hätäännyin, joten isäntä teki yhdessä Hilpurin kanssa etsintäreissun uimamaisterin löytämiseksi. Ja löytyihän se, jalat kuraisena ja nälkä rapaisessa vatsassa kurnien. Siksi siis isäntä pesi meidän juoksijan. Pesukeikan jälkeen Typpyrä sai ison annoksen ruokaa, jonka jälkeen uni maittoi.

Isokorvien mökkipannat jäivät odottamaan
uutta mökkikautta.

Pohdimme parikin iltaa, laitammeko mökin talviteloille vai rohkenemmeko vielä loppuvuodesta sinne viikonlopun viettoon. Järki voitti tunteet ja sanoimme raskain mielin mökille näkemiin. Minä itkin, en mahda sille mitään. Isäntääkin harmitti, biiglejä vielä enemmän. Mutta mökki on tehty vain kesäkäyttöön. Ja kun sataa lunta, on perillepääsy miltei toivotonta.

Kiitän lämpimästi mökkivanhusta menneestä keväästä, kesästä ja tästä syksystä. Vietimme riemukkaita ja onnen täyttämiä hetkiä sen huomassa. Nähdään taas keväällä, kun lumet ovat sulaneet ja Puula on auki.

Suloinen suvi

Palaan nyt menneeseen kesään. Tällaisena harmaan tihkusateisena päivänä on mukava muistella taakse jäänyttä suvea.

Meillä oli eri hieno kesä! Loma käynnistettiin suuntaamalla Viron Võrusta vuokraamallemme mökille. Typy ja Hippu reissasivat laivassa elämänsä ensimmäistä kertaa ja matka sujui kommelluksitta. Huristelimme Tallinnasta autolla mökille, joka osoittautui valitettavasti pettymykseksi. Kaikki eikä oikeastaan edes puolet ollut sitä, mitä oli luvattu. Mutta viikko vierähti ja vaikka välillä kiukun kyyneleet nousivat emännällä silmiin, oli meillä hauskaakin. Reissulla nähtiin Tartto ja Munamägi, piipahdimme paikallisella eläinlääkärillä. Ihastelimme kattohaikaroiden runsasta määrää ja  lämmitimme saunaa.

Virosta palattuamme loppulomaa vietettiin Puulalla. Kävimme myös tervehtimässä isääni ja hänen vaimoaan Haukivuorella. Meillä kävi vieraita Keravalta ja Haagasta. On hirmuisen mukavaa, että anoppini ja appiukkoni kyläilevät meitä moikkaamassa. Typyllä ja Hipulla oli hauskaa Keravan poikakolmikon kanssa. Halauksia, silittelyä ja rapsuttelua riitti. Tytöt otettiin poikien leikkeihin mukaan ja erityisen riemullista taisi isokorvista olla pitkät pallonheittomaratonit, joita kolmikko järjesti.

Mökkilomalla uimme ja saunoimme harvasa päivä. Typsykkä ja Hippi mennä kouhottivat pitkin metsämaita. Aurinko ilmestyi paljon useammin kuin vesisade. Herkuttelimme letuilla ja grillissä paistuivat makkarat ja lihat. Isäntä viimeisteli alkukesästä tekemäänsä uutta terassia ja emäntä luki kirjoja. Katseltiin kuikkia ja kerättiin kanttarelleja. Istuttiin sillä uudella terassilla, tuijotettiin tyyntä Puulaa ja rauhoituttiin. Jokunen ilta isäntä tuijotti tietokoneelta urheilua. Veneiltiin vakiosaareen päiväretkeilemään ja otettiin Typsyn ja Hippasen kanssa päivätorkut.

Pieni Suuri Beagle vaikenee nyt runsaaksi viikoksi. Käännämme nimittäin auton taas kohti Kangasniemeä. Syyslomailuun liittyy ihan omat mökkitouhunsa, joihin rivakasti aiomme heti tarttua. Katsotaan, maltammeko laittaa möksää vielä talviteloille...

Kierrätys kunniaan

Olemme käyneet morjestamassa lampaita lähiniityllä. Hippu pusuttelee niitä ja Typy haistelee niiden sontakikkareita. Kohta lampaat todennäköisesti siirtyvät talven viettoon sisätiloihin. Alkaa yöt olemaan melko kylmiä ja niityllä niillä on vain katos suojanaan. Kiitämme näitä määkiviä ystäviämme kuluneesta kesästä ja jäämme odottamaan ensi vuotta.

Arki rullaa eteenpäin. Kuljemme isännän kanssa töissä, lenkkeilemme isokorvien kanssa. Isäntä jaksaa harrastaa raskaampaakin liikuntaa. Minä taas viihdyn sohvan nurkassa kirja kädessä. Tai telkkarista jännäreitä katsoen. Lisäksi ostelen kierrätyskeskuksesta ja kirppareilta pehmoleluja sekä erilaisia peittoja ja vällyjä. Niiden riekaleita ja palasia keräilemme kumpikin vuorollamme, kun palaamme töistä kotiin. Mieluummin niitä kuin vaikkapa sohvatyynyjen sisälmyksiä... Muovinen kaukalo on pysynyt ehjänä, joten emme hanki ainakaan vielä vuoteen yhtään pehmeää koiranpetiä. Uusi tv-taso on  ostoslistalla, sillä Hippunen on käsitellyt vanhan tason karmean näköiseksi. Ja eiköhän tasonkin kohdalla käytetty kelpaa hyvin. En vielä luota Hippuun.  

Ensi viikolla tähän kellonlyömään olemme jo Kangasniemellä. Toivon lomaltamme sateettomia ja aurinkoisia päiviä sekä rennon leppoisaa oloa. Lampaita ei Puulalla näy mutta ehkäpä peuroja, jänis tai kettu. Ainakin kaksi hyvin onnellista biigletyttöstä. 

Elukoiden oma päivä

Meillä keikkuu ulko-ovessa kyltti, jossa lukee "Koira on ihmisen paras ystävä". Niin se vaan on, mitenkään ihmiskavereitamme väheksymättä.

Tänään vietetään kansainvälistä Maailman eläinten päivää. Toivotamme yhdessä Typyn ja Hipun kanssa hilpeää ja herkkurikasta eläinten päivää kaikille meidän plogikamuille, karvakuonoille Räntäsäähän ja Hessiin, Roopelle, Kilpille, Risulle ja Escolle sekä adoptio-orankillemme Gelisonille kauas Malesiaan.

Lokakuu on lähtenyt käyntiin kirpeässä syyssäässä. Tältä kuukaudelta odotamme eniten viikon lomaa Puulan rannalla. Loppukuusta juhlimme Typsykän synttäreitä. Käymme kirjastoissa lukukoirailemassa ja ihastelemme luonnon väriloistoa. Tulossa on hieno kuukausi.