Synttärijuhlista kirjastotöihin

Reilu viikko sitten lauantaina juhlistimme Hipun 9-vuotissynttäripäivää. Saimme mukavia juhlavieraita kylään ja päivänsankari nautti saamastaan huomiosta. Sunnuntaina, 17. maaliskuuta, joka on Hipan virallinen syntymäpäivä, avasimme heti aamulla lahjoja. Avustin Hippua pakettien avaamisessa isännän pitäessä Myttöä hieman kauempana. Se kun niin innolla olisi halunnut avata Hipun lahjat. Herkkuja juhlatyttö sai koko viikonlopun ja tietysti niitä tarjoiltiin myös Myttöselle.

Synttärikakku.

Meillä oli oikein mukavat pienet kemut ihanan Hippumme kunniaksi! Tuntuu vaan kovin hurjalta, että vuodet ovat vierineet näin, että Hippu on jo yhdeksänvuotias.

Lahjapaketin kimpussa. 

" Milloin niitä synttärilahjoja jaetaan?"

Kun juhlat oli juhlittu, kävi Hippu lukukoirailemassa meidän kotikirjastossamme. Siellä oli taas varauslistan täydeltä lukijoita. Minulle on tarjottu keväälle ekstravuoroja kotikirjastoomme. Mutta valitettavasti päivätyö häiritsee sen verran tätä Hilpan ja minun mainiota harrastusta, että en pysty kaikkiin pyyntöihin vastaamaan. Kovasti olisi lukukoiralle (tai ainakin meidän Hipulle 😉) kysyntää. Yhden ylimääräisen vuoron toukokuulle lupasin ottaa mutta täytyy muistaa, että myös lukukoira ansaitsee vapaaviikkoja kirjastohommista.  

Lukukoiran työssä asento on vapaa.

Kevät etenee kohti pääsiäistä ja huhtikuuta. Odotan innolla, että jalkakäytäviltä ryhdytään poistamaan talven aikana sinne lapettua hiekkaa. Sitä nimittäin riittää! Hippu ei tykkää yhtään, kun karkea sora pistelee sen varpaita. Lumet ovat hienosti sulaneet miltei pois. Ja sen alta on paljastunut paljon hyviä hajuja, joita isokorvakaksikko innolla nuuskuttelee. Myttönen ihmettelee mustarastaita, joita on talven jälkeen taas ilmaantunut meidän lähimetsään. Maata rapsuttelevat ja kuopivat rastaat ovat Mytölle kiinnostuksen aihe. Kevät on uuden ja ihmeiden aikaa!