Kangasniemellä ja koronassa

Pieni hetki ehti taas vierähtää näiden blogikirjoitelmieni välissä. Meidän menneisiin viikkoihin on kuulunut huolta lähimmäisen voinnista ja terveydentilasta. Siihen liittyen on asioita, joita olemme siskoni kanssa joutuneet valitettavasti taas miettimään ja pohtimaan. Myös tulevaa. Sairaus etenee ja siinä on meille kaikille runsaasti käsiteltävää. 

Eikä me isännän kanssa siltä koronaltakaan sitten vältytty. Onneksi pääsimme molemmat melkoisen vähällä. Isännällä oli vain lieviä flunssan oireita viikon verran. Minä yskin ja olin enemmän räkäinen hieman pidempään. Kuumetta meillä ei kummallakaan ollut. Uskon, että kolmen piikin ansiosta tauti kohteli meitä melkoisen lempeästi. Nyt olemme taas terveen kirjoissa 😀

Mutta on meillä ollut suurta iloakin! Reilut pari viikkoa sitten pääsimme aloittamaan tämän vuoden mökkeilyt Kangasniemellä. Talvi oli kohdellut mökkivanhusta hyvin ja pihapiirikin oli kunnossa. Huussista löysin kuolleen päästäisen. Ja jokin muu jyrsijä oli käynyt hieman melskaamassa varastokopissa. Laituri oli pysynyt ehjänä eikä jäät olleet sitä rikkoneet. Oikein hyvä homma!

Voitte uskoa, miten onnellisia Hilpuri ja Myttönen olivat, kun hoksasivat, minne auto lopulta pysähtyi. Kaksikko oli alkuun hetken aikaa remmeissä kiinni, kun isäntä kävi fiksaamassa aitauksen järvessä olevat päädyt kuntoon. Aita oli säilynyt ehjänä. Pientä oikomishoitoa sille pitää kuitenkin antaa. Se jäi isännän kesälomahommiksi. 

Hippu ja Myttö kiertelivät mökin tiluksia ja aidan reunustaa. Olihan talven jäljiltä paljon tutkittavaa ja nuuskuteltavaa. Hippu ei meinannut ensimmäisenä yönä malttaa edes nukkua vaan halusi jo aamuyöllä takaisin ulos. On valtava ilo nähdä Hipun ja Mytön riemua mökkimaisemissa. Kyllä kaupunkikoiralle on todellinen autuus ja onni päästä vapauteen!

Viikonlopun aikana ei mökin perusteellisen siivouksen lisäksi ihmeitä ehdi tekemään. Otimme pihakalusteet esille ja laitoin Typn, Pimun ja Nupin haudan kuntoon. Havut olivat yhä vihreitä mutta vaihdoin tilalle kukkasia. Sytytin kynttilät palamaan. Iltaisin saunottiin ja tietysti myös meidän saunamaakari Myttö oli  mukana! Isäntä grillasi sapuskaa ja luettiin sekä kuunneltiin radiota. 

Meillä täällä kotona kylpyhuoneremontti on pysähdyksissä. Homma ei ole edennyt hetkeen ja alkaa jo kyllästyttämään ja suututtamaan. Mutta eipä tuota kannata murehtia, kun emme itse siihen pysty vaikuttamaan. Toukokuu on vaihtunut kesään ja se tarkoittaa sitä. että isännän kesäloma lähestyy kovaa vauhtia. Silloin autoon pakataan taas grilliherkkuja sekä muuta mökille vietävää. Minä jään kotiin pitämään tätä kaaosta pystyssä, kun isäntä, Hipa ja Myttönen suuntavat takaisin Puulan rannoille. Ja pääsenhän minäkin sinne taas, vetämään henkeä ja lepuuttamaan mieltä. Parempaa paikkaa ja seuraa ei sille voisi ollakaan 💕