torstai 19. kesäkuuta 2025

Virallisesti eläkeläinen

Alkukesä hujahti nopeasti ja olemme jo juhannuksen kynnyksellä. Blogikirjoittelu on ollut taas laiskaa, josta pahoittelut teille lukijoillemme. Työkiireet ovat verottaneet sen verran, että en ole vapaa-ajalla oikein innostunut enää koneen ääressä istumaan. Mutta tässä meidän kuulumisia viimeisten viikkojen ajalta 🌺

Hippu teki lukukoirauransa viimeisen työvuoron toukokuun lopulla. Tämä hieno homma päätettiin sinne, mistä se seitsemän ja puoli vuotta sitten aloitettiin eli kotikirjastoomme. Mieli oli haikea, kun vaihdoin Hipulle kotimatkaa varten valjaat työpannan tilalle. Siinä sitä oltiin. Viimeisen kerran tutussa huoneessa, jossa Hippu otti näinä vuosina vastaan kymmeniä ja kymmeniä lukijoita sekä moikkaajia. Kukkien ja korttien kera lähdimme kotiin. Vaikka olo oli surullinen, olin myös äärettömän ylpeä ja onnellinen. Hippu teki valtavan hienon uran. Typyn ja Hipun kanssa minä sain 11,5 vuoden ajan muistorikkaita ja antoisia kokemuksia. Kiitollisin mielin oli hyvä päättää tämä hauska harrastus. Palaamme vielä Tikkurilaan läksiäiskahvien merkeissä. Hipun Typyltä perimänsä lukukoirahuivi menee sitten joskus Hipun mukana sen viimeiseen leposijaan mökkirannalle.

Lukukoirauran viimeinen työkeikka
kotikirjastossamme. 

Tämän kuluvan kesäkuun alkupuolen Hipa ja Myttönen mökkeilivät yhdessä isäntänsä kanssa. Minäkin piipahdin Puulan rannoilla pari päivää mutta kesälomani alkaa vasta heinäkuussa. Likat rakastavat mökillä oloa ja onhan se jotain aivan muuta olla vapaana luonnon keskellä kuin talsia täällä kaupungissa. Kotipuolessa olemme käyneet moikkaamassa lampaita, jotka kasvavat hurjaa vauhtia. Myttö on saanut voimiaan takaisin kilpirauhaslääkkeen ansiosta. Erityisesti mökillä meidän isokorvakaksikko ottaa kovia juoksu- ja painikisoja. On ilo katsoa, miten hauskaa Hipulla ja Mytöllä yhdessä on. Hilpun vanhuudenvaivoihin ei kova riehuminen toki ole hyvä juttu. Mutta vaikea kaksikkoa on yrittää pistää aisoihin, kun riehumiskuume iskee päälle 😁


Juhannusta vietämme tuttuun tapaan Kangasniemellä. Saamme sinne vieraiksemme Keravan poppoon ja tänä vuonna se onkin hiukan tavallista suurempi, sillä mukaan liittyy myös heidän miniäkokelas 😊 Patu-herra on menossa mukana myös ja koirakolmikolla saattaa syntyä vauhdikastakin kisailua keskenään. Minulla on vielä tovi kesälomaani, joten palaamme ensi viikolla takaisin etelään. Mutta kun lomani koittaa, se aloitetaankin pitkästä aikaa tekemällä pieni reissu yhdessä tyttösten isännän kanssa. Hilpuselle ja Myttöselle on tiedossa oikein kiva hoitapaikka tuttujen ihmisten luona. Ja onpa siellä koirakaverikin odottamassa. Matkan jälkeen pakkaamme kassit uudelleen ja lähdemme kohti mökkiä, jolla vierähtääkin sitten useampi viikko.

Miten meidän mökkijuhannus meni. Ja mitä täällä kaupungissa on touhuttu ennen kuin perheemme yhteinen loma-aika alkaa. Näistä lisää ensi kerralla 😍